Yliopistoon pääsy todistuksen arvosanoilla herättää turhia unelmia: ”Vahingossa ei voi päästä”

Todistusvalinnasta on tulossa yksi väylä päästä yliopistoon vuoteen 2020 mennessä. Monelle tulee pettymys, sillä lääkäriksi tai juristiksi ei edelleenkään kouluteta hakijoita yli tarpeen.

korkeakoulut
Opiskelijoita Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjastossa.
Työryhmä ehdottaa ylioppilastodistuksen pisteyttämisen työkalua, jonka avulla kukin koulutusala voi antaa painoa sellaiselle ylioppilastutkinnolle, joka alalle parhaiten sopii.Vesa Sundqvist / Yle

Yliopistojen opiskelijavalintoja uudistava työryhmä esitteli tiistaina ylioppilastodistuksen pisteytystyökalun. Sen kokeiluvaiheessa on huomattu, että joillekin aloille todistusvalinta ei toimi.

– Meidän suurin ongelma on tällä hetkellä oikeustiede. Mitkään kokeet eivät suoraan mittaa kykyä oikeustieteelliseen ajatteluun, sanoo opiskelijavalintojen uudistamishankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Sari Lindblom. Hän on Helsingin yliopiston vararehtori.

Pisteytystyökalulla kukin koulutusala voi antaa painoa sellaiselle ylioppilastutkinnolle, joka alalle parhaiten sopii. Alakohtaisten pisteytyksien pitäisi olla selvillä viimeistään ensi elokuussa.

Yliopistoilla on kiire saada opiskelijavalinnat uudistettua, sillä vuonna 2020 opiskelemaan pyrkivät ovat tällä hetkellä jo lukiossa.

Yliopistojen valintasysteemi on nyt sekava, kallis ja kansainvälisesti verrattuna raskas. Lukiolaisen näkökulmasta on hankalaa, että nykyisissä opiskelijavalinnoissa jokaiselle alalle huomioidaan erilaisia kokeita.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ohjausryhmä selvittää nyt, kuinka monta ainetta ja mitä aineita ylioppilaskokelaan pitäisi kirjoittaa. Neljä on todistusvalinnan kannalta todennäköisesti liian vähän.

– Se tiedetään, että äidinkieli korostuu kaikissa. Pientä painetta on siihen, että matematiikka tulee korostumaan. Mutta jos esimerkiksi oikeustieteeseen lisätään matematiikkaa, saadaan hakijat kyllä erottumaan toisistaan, mutta matematiikkaa ei ole oikeustieteissä keskiössä, Lindblom sanoo.

Jos todistusta korostetaan liikaa, tytöt saavat etua

Opiskelijavalintatyöryhmän on saatava aikaan mahdollisimman tasapuolinen järjestelmä. Pisteytystyökalua on testattu kokeilemalla, olisivatko nykyiset opiskelijat päässeet sisälle myös, jos todistusvalinta olisi heidän kohdallaan ollut käytössä.

– Näyttäisi siltä, että osassa aloista porukka ei hirveästi vaihdu. Mutta mitä enemmän todistusta aletaan ottaa huomioon, sitä enemmän se alkaa suosia tyttöjä.

Sari Lindblom väitteli aikoinaan lääketieteellisen valintakokeesta. Hänkin on huomannut, että lukioon tullessaan tytöt ovat kehityksessä edellä ja pystyvät paremmin suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Pojat ovat impulsiivisempia, eivätkä osaa vielä samassa iässä tehdä loppuun asti kantavia päätöksiä. Se näkyy ainevalinnoissa ja todistuksessa.

– Olenkin sanonut, että puberteetin alkamiseen ei ministeriökään voi vaikuttaa. Esimerkiksi pitkää matematiikkaa ei voi enää valita lukion toisella luokalla.

”Valinnat ovat aina yliopiston vika”    

Moni suomalaisnuori lähtee nykyään opiskelemaan ulkomaille, koska maailmalla yliopistoihin pääsee helpommin – lukukausimaksulla.

Suomessa ne, joilla on erikoislahjakkuuksia, pääsevät tietysti tavalla tai toisella yliopistoon tulevaisuudessakin. Esimerkiksi englannin kieltä tai kirjallisuutta hakevat opiskelemaan yleensä nuoret, jotka ovat jo muutenkin huippuhyviä englannissa tai äidinkielessä. Lindblomin mukaan tässäkin on omat ongelmansa.

– Joissakin tapauksissa valintakoe on hyvä säilyttää. Tarvitaan kuitenkin monta väylää, että saadaan sekä naisia että miehiä ja vähän erilailla ajattelevia ihmisiä. Sillä eri alat pysyvät rikkaina.

Ohjausryhmän puheenjohtaja, vararehtori Sari Lindblom ymmärtää vastuun, joka opiskelijavalintojen uudistamiseen kuuluu. Hän epäilee, että todistusvalinnan laajentamista odotetaan liiankin toiveikkaasti. Monet sähköpostia vararehtorille lähettäneet nuoret kysyvät jo, toteutuuko opiskelupaikka, jos lukiossa pänttää riittävästi ja oikeita asioita.

– Tässähän on kiinni nuorten tulevaisuus ja se herättää unelmia. En pysty antamaan vastausta, että kaikki pääsevät sisään. Vahingossa ei voi päästä. Me emme voi kouluttaa yli tarpeen lääkäreitä tai juristeja, varsinkaan meidän systeemissä, joka on ilmainen.

Lindblomin mukaan se, minkä verran alalle tarvitaan opiskelijoita ja kuinka moni alalle haluaa, eivät kohtaa. Näin tulee olemaan opiskelijavalintojen uudistamisen jälkeenkin.

– Se on tuntemus, että minulle kuuluu yksi paikka lääkiksessä. Se on iso juttu, jos jonkun lapsi ei pääse sinne minne haluaa. Ja valinnat ovat aina yliopiston vika, Sari Lindblom sanoo.

Klo 14.21 lisätty sana "suoraan" Sari Lindholmin ensimmäiseen lainaukseen.