Girjásin lapinkylä ja Ruotsin valtio tapaavat nyt hovioikeudessa – lapinkylä vaatii yksinoikeutta metsästykseen ja kalastukseen alueellaan

Oikeusjutun uskotaan menevän vielä korkeimpaan tuomioistuimeen.

Sápmi
girjas girjás
Ensimmäinen istuntoviikko Uumajan hovioikeudessa on päättynyt.Máret Steinfjell/ Sameradion & SVT Sápmi

Girjásin lapinkylän oikeusjutun käsittely Ruotsin valtiota vastaan on alkanut Pohjois-Norlannin hovioikeudessa Uumajassa. Niin kutsuttua Girjásin-asiaa käsitellään hovioikeudessa seuraavat viisi viikkoa, yhteensä 16 istuntopäivää.

Girjásin lapinkylä tai paliskunta (su. sameby, _sa. čearru_) Jällivaarassa, Pohjois-Ruotsissa, haastoi Ruotsin valtion oikeuteen vuonna 2009 ja vaati yksinoikeutta metsästykseen ja kalastukseen omalla alueellaan.

Girjásin lapinkylä voitti Ruotsin valtion Jällivaaran käräjäoikeudessa vuonna 2016 yksimielisellä päätöksellä. Ruotsin valtio kuitenkin valitti tuomiosta hovioikeuteen.

Käytännössä tuomio tarkoittaa sitä, että lapinkylä saa määrätä missä, miten ja milloin alueella saa metsästää ja kalastaa – ja ohjata metsästäjät ja kalastajat niille alueille, joilla porot eivät ole laiduntamassa.

Lapinkylät ovat poronhoitoa harjoittavia oikeushenkilöitä. Ruotsissa on 51 lapinkylää. Ruotsissa poronhoitoa saavat harjoittaa vain saamelaiset, toisin kuin Suomessa.

Riektekánsler Anna Skarhed ja Girjása ságadoalli Matti Berg
Oikeuskansleri Anna Skarhed ja Girjásin lapinkylän puheenjohtaja Matti Berg Uumajan hovioikeudessa marraskuussa 2017.Máret Steinfjell/ Sameradion & SVT Sápmi

Juttua ratkottaneen vielä korkeimmassa oikeusasteessa

Ruotsin Saamenradio ja SVT Sápmi seuraavat Girjásin ja Ruotsin valtion oikeudenkäyntiä Uumajan hovioikeudessa seuraavien viikkojen ajan. Saaamenradion toimittaja Jörgen Heikki uskoo, ettei Gijásin-asia pysähdy hovioikeuteen.

– Huolimatta siitä mitä hovioikeus nyt sitten päättääkään, uskon että juttu menee korkeimpaan oikeusasteeseen. On kysymys kuitenkin niin periaatteellisesta ja tärkeästä asiasta, sanoo Jörgen Heikki.

Ruotsin Saamenradion Jörgen Heikin mukaan on aika epäuskottavaa, etteikö Girjás voittaisi myös hovioikeudessa.

– Käräjäoikeuden tuomio oli niin selvä ja yksimielinen. Ei ollut minkäänlaisia epäilyksiä, etteikö Girjásin lapinkylällä olisi yksinoikeutta metsästykseen ja kalastukseen lapinkylän alueella. Asia menee varmasti korkeimpaan tuomioistuimeen, sitä ovat sekä Girjás että Ruotsin valtio painottaneet, kertoo Jörgen Heikki.

Kiista alkoi jo vuonna 1993

Pyyntioikeuksista on kiistelty jo 1990-luvun alusta alkaen. Lapinkylät menettivät määräysvaltansa metsästykseen ja kalastukseen, kun Ruotsin valtiopäivät vapauttivat oikeudet kaikille vuonna 1993. Siitä lähtien metsästyksestä ja kalastuksesta lapinkylien mailla on päättänyt lääninhallitus yhdessä maaseutuviranomaisten kanssa. Nykyinen käytäntö on, että metsästämään pääsevät kaikki, myös ulkomaalaiset. Vain kolme ensimmäistä metsästysviikkoa on rajattu Ruotsin kansalaisille.

Girjása duomu gullamin 3.2.2016
Jällivaaran käräjäoikeus vuonna 2016.Marja Påve / Sameradion & SVT Sápmi

Saamelaiskäräjät ja Ruotsin saamelaisten etujärjestö_ Ruoŧa sámiid riikasearvi _ovat yrittäneet vaikuttaa päätäntävaltaan, mutta laihoin tuloksin. Girjásin lapinkylä haastoikin Ruotsin valtion oikeuteen vuonna 2009. He perustelivat vaatimuksiaan yksinoikeuksiin sillä, että he ovat satojen vuosien ajan käyttäneet aluetta pääelinkeinoihinsa poronhoitoon, metsästykseen ja kalastukseen.

Historiallinen tuomio

Vuonna 2016 Girjásin lapinkylä voitti oikeuskäsittelyn Ruotsin valtiota vastaan Jällivaaran käräjäoikeudessa. Jällivaaran käräjäoikeus perusteli päätöstään antaa Girjásin lapinkylälle yksinoikeuden metsästykseen ja kalastukseen sillä, että Girjás on käyttänyt maita kauemmin kuin Ruotsin valtio. Käräjäoikeus tarkasteli useita näkökohtia, mutta ratkaisevaa oli se, kuinka kauan lapinkylä on käyttänyt maita ja milloin Ruotsin valtiosta tuli maanomistaja.

– Perusteena tuomiolle on se, että saamelaiset ovat käyttäneet alueen maita jo 500 vuotta Kristuksen syntymän jälkeen ja siitä lähtien. Lapinkylä on metsästänyt ja kalastanut Girjásin lapinkylän alueella noista ajoista aina näihin päiviin asti, sanoi tuomari Niklas Lund.

Girjásin lapinkylän jäsenten iloa oikeudessa 3.2.2016.
Jällivaaran käräjäoikeudessa 2016.Marja Påve/ Sameradion & SVT Sápmi

Käräjäoikeuden mukaan Ruotsin valtio tuli maanomistajaksi alueelle ensimmäisen kerran ennen vuoden 1887 kiinteistötoimitusta ensimmäisen poronhoitolain yhteydessä.

Käräjäoikeus näkee myös, että lapinkylä on saanut oikeudet alueeseensa pitkäaikaisen käytön seurauksena ja ilman kilpailua maankäytöstä.

Girjásin-asialla vaikutusta koko Saamenmaahan

Kun Girjásin lapinkylä voitti käräjäoikeudessa valtion puolitoista vuotta sitten, kyyneleet virtasivat oikeussalissa.

– Hyvä tuomio erinomaisin perusteluin. Tämä on uudenaikainen tuomio, sillä siinä on otettu huomioon kansainväliset alkuperäiskansaoikeudet. Kahdeksan vuoden odotus on päättynyt, kommentoi Girjásin puheenjohtaja Mats Berg kyynelsilmin tuomiota.

Eivätkä pelkästään girjáslaiset ja Ruotsin saamelaiset iloinneet. Myös Norjan ja Suomen saamelaisyhteisö eli mukana girjáslaisten kamppailussa valtiota vastaan. Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtajat Tiina Sanila-Aikio ja Aili Keskitalo näkivät Girjásin tuomion voittona koko Saamenmaalle.

Aivan kaikki eivät kuitenkaan iloinneet päätöksestä, sillä Girjásin tuomion tuomista eduista eivät pääse kaikki Ruotsin saamelaiset nauttimaan. Jällivaaran käräjäoikeuden päätös koskee vain Girjásin lapinkylää, eivätkä kaikki saamelaiset Ruotsissa ole lapinkylien jäseniä. Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen entinen puheenjohtaja Håkan Jonsson ei ollut mielissään päätöksestä. (siirryt toiseen palveluun) Jonssonin mielestä metsästys ja kalastusoikeudet kuuluvat kaikille saamelaisille, eivät pelkästään lapinkylien jäsenille.

Håkan Jonsson
Håkan Jonsson.David Rydenfalk / Sameradion & SVT Sápmi

– Tuomiossahan sanotaan, että jos on lapinkylän jäsen, niin hänellä on oikeus metsästää ja kalastaa. Tuomiossa ei puhuta sanallakaan niistä saamelaisista, jotka myös ovat käyttäneet samoja maita, mutta eivät kuulu lapinkylään. Saamelaisten oikeudet kuuluvat kaikille saamelaisille, sanoi Håkan Jonsson päätöksen jälkeen.

Oikeusoppinut: Voi rohkaista oikeudenkäynteihin myös Suomessa

Myös oikeusoppineet seurasivat mielenkiinnolla Girjásin oikeudenkäyntiä ja käräjäoikeudenpäätöksen syntyä vuonna 2016. Oikeustieteen tohtori Markku Kiikeri Lapin yliopistosta toivoi tuolloin tuomion herättävän keskustelua myös Suomessa. Päätös on hänen mielestään positiivinen signaali ruotsalaiselta oikeusistuimelta.

– Se kertoo yksinkertaisesti siitä, että Ruotsissa suhtaudutaan tuomioistuintoiminnassakin vakavasti kansainvälisiin velvoitteisiin ja periaatteisiin. Ne otetaan huomioon ja asiaa tulkitaan niiden avulla. Päätös on aika radikaali ja edistää tietenkin saamelaisten asemaa Ruotsissa, Kiikeri näkee.

Markku Kiikeri ei näe mahdottomana samankaltaisen tuomion antamista Suomessa.

– Suomen ja Ruotsin oikeusjärjestelmä eroavat toisistaan jossain suhteessa, mutta meillä on pitkä yhteinen traditio. Asiaa tulisi tarkastella myös suomalaisessa oikeudenkäynnissä. Girjásin tuomiolla voi olla vaikutuksia myös Suomessa, jos saamelaiset nostavat samanlaisen oikeusjutun. Toivon ainakin, että sillä on vaikutusta myös suomalaiseen oikeusajatteluun.

Kiikeri uskoo Ruotsin saamelaisten oikeusvoiton rohkaisevan myös Suomen saamelaisia keskusteluun.

– Tuomio herättää paljon kysymyksiä ja mahdollisuuksia keskustelulle. Tottakai, ehdottomasti se rohkaisee Saamenmaata ja saamelaisia tähän keskusteluun. Mutta mikä sen merkitys sitten Suomessa on, se tullaan näkemään, Kiikeri huomauttaa.

girjás girjas čearrru
SVT

Oikeudet kaikille lapinkylille?

Girjásin ja Ruotsin valtion ensimmäinen käräjöintiviikko Uumajan hovioikeudessa on tullut nyt päätökseen. Ajatukset ovat kuitenkin jo korkeimmassa tuomioistuimessa. Jos Girjás voittaisi Ruotsin valtion korkeimmassa oikeusasteessa, tulisi siitä laajempi poliittinen asia.

– Silloin tietenkin eduskunta ja hallitus joutuisivat arvioimaan, että miten tuomiota tulkitaan kaikissa Ruotsin lapinkylissä. Uskon, että Saamelaiskäräjät ja saamelaisjärjestöt pyrkivät tekemään töitä sen eteen, että lapinkylillä tai paliskunnilla olisi yksinoikeus metsästykseen ja kalastukseen. Saamelaiskäräjien ja valtion on myös pyrittävä saamaan ne saamelaiset lapinkylien jäseniksi jotka eivät vielä sitä ole, arvioi Ruotsin Saamenradion toimittaja Jörgen Heikki.

Ruotsin Saamenradion ja SVT Sápmi seuraavat Girjásin oikeudenkäyntiä nettisivullaan oddasat.se. (siirryt toiseen palveluun) Nettisivun kautta on myös mahdollista kuunnella suoraa lähetystä Uumajan hovioikeudesta.

Katso tästä SVT Sápmin uutisjuttu Girjás-asian hovioikeuskäsittelystä 7.11.2017. (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Sameradion ja SVT Sápmi, Jörgen Heikki