Metalliteollisuuden uusi sopimus läpi vasta yllätystiukan äänestyksen jälkeen

Tähän mennessä on syntynyt sopu yli 300 000 suomalaisen työntekijän palkankorotuksista.

palkankorotus
Puheenjohtaja Riku Aalto.
Puheenjohtaja Riku Aalto Teollisuusliiton valtuuston ylimääräisessä kokouksessa Helsingissä tiistaina.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Sopu sadan tuhannen metalliteollisuuden palkansaajan työehdoista sai lopullisen vahvistuksen tiistaina.

Teollisuusliiton valtuusto hyväksyi ylimääräisessä kokouksessaan viimeviikkoisen neuvottelutuloksen, joka korottaa alan palkkoja kahden vuoden aikana keskimäärin 3,2 prosenttia.

Valtuusto hyväksyi teknologia- ja metalliteollisuuden työehtosopimuksen kuitenkin vasta tiukan äänestyksen jälkeen luvuin 29–22. Tyhjää äänesti kaksi.

Valtuustossa herätti vastustusta se, miten palkankorotuksia jaetaan työpaikoilla sekä sopimukseen sisältyvä mahdollisuus vaihtaa pekkaspäiviä työajaksi.

Kyseessä on tämän syksyn palkkaneuvottelujen ensimmäinen sopimus eli niin sanottu päänavaus, jonka odotetaan antavan suuntaa kun parin miljoonan suomalaistyöntekijän ansioista päätetään.

Palkkaerot voivat kasvaa

Puheenjohtaja Riku Aalto myönsi kokouksen alussa, että palkankorotuksista päättäminen on nyt aiempaa enemmän työnantajan käsissä, mitä on arvosteltu teollisuusliittolaisten riveissä enemmän kuin palkankorotusten tasoa.

SAK:laisen Teollisuusliiton ja työnantajaliitto Teknologiateollisuuden sopimus tarkoittaa, että matalimmillaan alan työntekijä saa kahdessa vuodessa 2,2 prosentin korotuksen, kun taas onnekkaimpien pussiin voi tulla samassa ajassa yhteensä viiden prosentin korotus.

Teollisuusliiton valtuuston puheenjohtajan Jyrki Levosen mukaan alan palkankorotukset olisivat jääneet pienemmiksi, jos ammattiliitto ei olisi suostunut siihen, että osa korotuksista jää työpaikoilla päätettäviksi.

Aalto sanoi puheessaan valtuustolle, että Teollisuusliitto ei olisi olisi voinut puristaa työnantajalta "suhteellisen kovillakaan painostustoimilla" merkittävästi parempia palkankorotuksia.

Myös Jyrki Levonen vetosi ennen neuvottelutuloksen hyväksymistä, että työntekijät olisivat voineet saada lakkoilemalla korkeintaan muutaman prosentin kymmenyksen suuremmat palkankorotukset.

Neuvottelutulos syntynyt satojen tuhansien palkoista

Riku Aalto sanoi puheessaan, että valtuusto ei vedä linjaa vain Teollisuusliitolle vaan koko Suomelle. Hän viittasi siihen, että muutama ammattiliitto on jo etukäteen sitonut palkkaratkaisunsa liiton sopimukseen, "etukäteen, tietämättä ratkaisun sisältöä".

Näin teki esimerkiksi postiala, johon syntyi tänä syksynä ensimmäisenä sopu työehdoista jo syyskuussa. 14 000 työntekijän palkankorotukset sidottiin vientiliittojen linjaan.

SAK:lainen auto- ja kuljetusalan AKT kytki jo viime syksynä tulevat palkankorotuksensa teollisuuden tasoon.

Aalto totesi, että maahan on syntynyt lisäksi parikymmentä saman sisältöistä neuvottelutulosta kuin Teollisuusliitolla.

Viimeisimpiä on Ammattiliitto Pron ja Kemianteollisuuden neuvottelutulos, joka nostaa alan noin 9 000 toimihenkilön palkkoja 3,2 prosenttia kahdessa vuodessa, eli samaan tapaan kuin Teollisuusliitossa.

Sisältö oli sama myös viime viikolla, kun 25 000 teknologiateollisuuden toimihenkilön palkankorotuksista syntyi neuvottelutulos.

Myös ylempien toimihenkilöiden palkankorotukset teknologiateollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttialalla ja kemianteollisuudessa noudattelevat samaa linjaa.

Neuvottelutulokset koskevat kaikkiaan noin 150 000 ylempää toimihenkilöä.

Myös yli 12 000 kemianteollisuuden työntekijän palkoista syntyi viime viikolla sopu, ja korotukset seuraavat samaa latua.

Paperiliiton ja Metsäteollisuuden palkkaneuvottelut ovat sen sijaan junnanneet pitkin syksyä.