Poliisi sai terrorismiepäiltyjen some-viestit: "Telekuuntelun merkitys vähenee ja pikaviestimien lisääntyy"

Sosiaalisen median keskusteluilla on ollut merkittävä osuus rikostutkinnassa, jossa kolmea miestä syytetään terrorismirikoksista.

poliisitutkinta
Tietokoneen näppäimistö.
Miia Roivainen / Yle

Sosiaalisessa mediassa käytävien keskustelujen hyödyntäminen poliisin rikostutkinnassa arkipäiväistyy. Tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa alkanutta terrorismirikosepäilyä varten keskusrikospoliisi on kahlannut kymmeniä tuhansia epäiltyjen Facebook-viestejä ja -kommentteja sekä Skype-keskusteluja.

Tutkinnanjohtajan Mika Ihaksisen mukaan sosiaalisesta mediasta saadut tiedot ovat olleet esitutkinnan kannalta merkittävät.

– Ilman niitä juttu näyttäisi aika erinäköiseltä, Ihaksinen sanoo.

Terrorismirikosepäilyssä on valtakunnansyyttäjän Raija Toiviaisen mukaan kyse siitä, että kolme suomalaismiestä valmisteli osallistumista terroristijärjestön vierastaistelijoina Syyrian konfliktiin.

Kaikkia kolmea miestä syytetään terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta. Lisäksi yhtä heistä syytetään koulutuksen antamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten ja toista värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen. Yhden epäillään myös rahoittaneen terrorismirikoksia veropetoksilla. Miehet ovat kiistäneet syyllisyytensä.

KRP hankki some-viestit Yhdysvalloista

Keskusrikospoliisi pyysi tapaukseen oikeusapua Yhdysvalloista tammikuussa 2015. Kahdeksan kuukautta myöhemmin Yhdysvaltain viranomaiset toimittivat Suomen poliisille epäiltyjen Facebook- ja Skype-keskusteluja.

– Kaikkein varmimmin ja nopeimmin oikeusapua saa tapauksissa, jotka liittyvät terrorismiin tai lasten hyväksikäyttöön, kertoo Ihaksinen.

Terrorismirikosepäilyn esitutkintapöytäkirjoissa on lukuisia viittauksia sosiaalisessa mediassa käytäviin keskusteluihin, jotka sijoittuvat muun muassa siihen aikaan, kun epäiltyjen uskotaan olleen Syyriassa. Keskustelujen avulla poliisi sai lisätietoja heidän liikkeistään.

Lisäksi sosiaalisen median keskustelut kertoivat epäiltyjen motiiveista ja ajatuksista eri tilanteissa. Esimerkiksi yhden epäillyn kesällä 2013 käymät Facebook-keskustelut kertoivat siitä, miten hänelle tulee hyvä olo kymmenientuhansien "Allahin sotilaiden" näkemisestä.

Telekuuntelun merkitys vähenee

Poliisi kuuli epäiltyjä uudestaan sen jälkeen, kun se sai Facebook-keskustelut käsiinsä. Esitutkintapöytäkirjojen perusteella sosiaalisen median keskustelut pyrkivät osoittamaan myös epäiltyjen tarinoiden epäjohdonmukaisuuksia.

Esimerkiksi vuonna 2014 käydyissä kuulusteluissa yksi epäillyistä kertoi, ettei hän tiennyt alueella toimivan yhtään terroristijärjestöä. Facebookissa käytyjen keskustelujen perusteella toinen epäilty oli kuitenkin jo vuonna 2013 tunnistanut suomalaismiesten olevan Suomen viranomaisten silmissä "terroristiepäiltyjä".

Sosiaalisessa mediassa käytyjen keskustelujen merkitys on lisääntynyt Ihaksisen mukaan tasaisesti sitä mukaa, kun ihmisten välinen yhteydenpito on muuttunut.

– Ihmiset eivät enää niinkään paljon soittele. Telekuuntelun merkitys vähenee ja whatsappien ja muiden pikaviestimien lisääntyy, Ihaksinen sanoo.