Varsinaissuomalaiset ruiskaunokit lentävät Singaporen herkkupöytiin – syötävien kukkien ja versojen kysyntä on kova

Kotipellon puutarha laajensi toimintaansa Nousiaisista Uuteenkaupunkiin ja käyttää kasteluun kalanviljelylaitoksen vettä.

kasvit
Syötäväksi sopivia ruiskaunokkeja.
Syötäväksi sopivia ruiskaunokkeja.Minna Rosvall / Yle

UusikaupunkiValkoiset ja vaalenpunaiset leimunkukat liehuvat heikossa ilmavirrassa. Orvokit seisovat tiukassa rivistössä.

Myynti- ja tuotantovastaava Niko Honkanen antaa ohjeita Uudenkaupungin uudessa kasvihuoneessa. Työntekijät voivat leikata valtavan pensaston, jossa kukkii upeita ruiskaunokkeja. Ollaan marraskuussa, mutta kuluttajat haluavat lautasilleen syötäviä kukkia eri puolilla maailmaa.

Niko Honkanen tutkii ruiskaunokkilaatikoita.
Niko Honkanen tutkii ruiskaunokkilaatikoita.Minna Rosvall / Yle

Honkanen kertoo, että ensimmäiset ruiskaunokit lähtivät kohti Singaporea marraskuun alkupäivinä.

He ihmettelivät kovasti, miksi Suomesta pitää tuoda yrttejä ja kukkasia Ruotsiin.

Niko Honkanen

– Singapore on ensimmäinen maa, johon myymme ennen kaikkea kukkia. Aikaisempiin vientimaihin on ollut kukkien lisäksi myös versojen myyntiä. Katsotaan, miten kukat menevät kaupaksi. Valikoimassa on perinteisiä suomalaisia kukkia eli ruiskaunokkeja, orvokkeja, kehäkukkaa, pelargoniaa ja begoniaa, luettelee Honkanen.

Kotipellon puutarha jatkaa siis maailmanvalloitustaan. Aiemmin yritys on solminut kauppasuhteet jo Hongkongiin ja Ruotsiin. Suomalaisten saapuminen kukkamarkkinoille on hämmästyttänyt muun muassa Ruotsissa.

– He ihmettelivät kovasti, miksi Suomesta pitää tuoda yrttejä ja kukkasia Ruotsiin.

Yritys on luonut kauppakontaktit itse. Apuna ovat olleet hyvät suhteet suomalaisiin keittiömestareihin. Helsingistä lennetään ympäri Aasiaa. Se auttaa luonnollisesti jakelussa. Kukkien pakkaaminen vaatii tarkkuutta.

Tämä verso on viikon tai puolitoista viikkoa vanha, mutta tässä on jo jäätävä juuristo.

Niko Honkanen

– Siihen menee yllättävän paljon rahaa. Kaikki pitää pakata hyvin, että ne säilyvät. Tuotteet pysyvät hyvinä puolitoista, jopa kaksi viikkoa, kertoo Honkanen.

Uusi viljelymenetelmä käyttöön

Vientiponnistelujen lisäksi yritys toteuttaa kiertoviljelyä. Läheisen kalakasvattamon ravinnepitoinen vesi nostetaan kasveille. Kasvihuone lämpiää biokaasulla, jota saadaan elintarvikejätteistä. Myynti- ja tuotantovastaava Niko Honkanen nappaa käteensä verson, joka on tuuhea ja elinvoimainen.

versoja
Nämä versot saavat veden kala-altaasta Uudessakaupungissa.Minna Rosvall / Yle

– Tässä näkee kasvatustavan. Tämä verso on viikon tai puolitoista viikkoa vanha, mutta tässä on jo jäätävä juuristo. Tuote joutuu tekemään kovan työn, että se saa energian vedestä.

Jatkossa yritys saattaa käyttää hyväkseen myös vahvat juuret.

Erehtymisen ja oppimisen hinta on kova, mutta jonkun täytyy näyttää tietä.

Jyrki Jalkanen

– Ulkomailla juuret ovat tosi kova juttu. Katsotaan, jos alamme tuottaa niitäkin jossain vaiheessa, kertoo Honkanen.

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan Jyrki Jalkasen mukaan maailmanlaajuisestikin vastaavia kiertoviljelmiä on toiminnassa vain muutamia.

– Menetelmässä on paljon oppimista. Erehtymisen ja oppimisen hinta on kova, mutta jonkun täytyy näyttää tietä, kertoo Jalkanen.

Suurin etu on se, että yritys ottaa hyödyn kaikista resursseista.

Myynti- ja tuotevastaava Niko Honkanen
Myynti- ja tuotevastaava Niko HonkanenMinna Rosvall / Yle

– Tässähän voidaan hyödyntää jopa hiilidioksiidia, jota kalat hengittävät vedessä ollessaan. Siitä se palautetaan kasvihuoneeseen.

Jalkanen arvioi, että kiertoviljely tulee yleistymään vauhdilla. Hän on törmännyt menetelmään Ruotsissa ja Hollannissa sijaitsevissa kasvihuoneissa. Myös Italiassa menetelmää kohtaan on kiinnostusta.

Tuotekehittely on jatkuvaa

Syötävien kukkien, yrttien ja versojen maku on kova kilpailuvaltti, ja sitä täytyy hioa.

Kaikki lähtee siitä, että haetaan oikea siemen kasveille.

Niko Honkanen

Myynti- ja tuotantovastaava Niko Honkanen kiittelee anoppiaan Pirjo Mönkköstä, joka vastaa puutarhurina kasvatuksesta.

– Kaikki lähtee siitä, että haetaan oikea siemen kasveille. Testailemme pitkään vaihtoehtoja. Kasteleminen on taidetta. Puutarhurimme Pirjo Mönkkönen on saanut homman toimimaan tosi hyvin.

Uusi tuotantomuoto on osoittautunut toimivaksi Uudessakaupungissa. Honkasen mukaan jopa maku on muuttunut.

– Täällä Uudessakaupungissa huomaa, että tuotteet maistuvat ihan erilaisilta kuin Nousiasissa. Oletan, että se johtuu kastelutavasta.