Tornion-Muonionjoen kalastuslupamyynti uuteen ennätykseen – kalastajien määrä notkahti hieman

Huono lohikesä ei karkottanut kalastusmatkailijoita Tornion-Muonionjoelta. Lähes koko joen kattavalle yhteislupa-alueelle myytiin yli 13 300 kalastuslupaa viime kesänä.

kalastus
Vavat veneessä Tornionjoella
Minna Aula / Yle

Huono lohikesä ei ole aiheuttanut notkahdusta Tornion-Muonionjoen kalastuslupamyyntiin. Rajajoelle ostettiin viime kesänä yli 13 300 viehekalastukseen oikeuttavaa yhteislupaa, mikä on 400 lupaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

– Tornion-Muonionjoella kävijät ovat uskollisia eikä yksi huono lohivuosi saa heitä perumaan matkaansa, luonnehtii yhteislupa-alueen puheenjohtaja Ilkka Paaso.

– Kalastusmatkat varataan hyvissä ajoin eikä niitä lähdetä perumaan kesken kaiken kun lohennousu etenee, kuvailee Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Ville Vähä.

Kalastusmatkailijoiden suosiossa on erityisesti aluelupa, joka on voimassa tietyn kunnan alueella koko kauden ajan. Vuonna 2014 aluelupia myytiin alle 3 000 kappaletta, kun viime kesänä määrä kipusi jo lähes 6 500:een.

– Kalastajamäärä laski parilla sadalla henkilöllä viime vuodesta. Suurin pudotus tapahtui paikallisten ja muiden entisen Lapin läänin alueelta tulevien kalastajien keskuudessa. Lapin ulkopuolelta tulevien kalastajien määrä sen sijaan kasvoi, kertoo Ville Vähä.

Paason mukaan aluelupien ostajissa on paljon niitä, jotka asuvat muualla, mutta käyvät joella muutaman kerran kesässä.

Jokivarteen jäävistä euroista kysytään aiempaa tarkemmin

Luonnonvarakeskuksen mukaan Tornion-Muonionjoen kalastajamäärät ovat kasvaneet vuosien ajan ja se on ollut nimenomaan ulkopaikkakuntalaisten kalastusmatkailijoiden ansiota.

– Kalastusmatkailuun käytetään aiempaa enemmän rahaa ja tällä hetkellä lohenkalastuksen rahallinen vaikutus on jo noin 6-10 miljoonaa euroa vuosittain, kertoo Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Ville Vähä.

Luonnonvarakeskus selvittää Tornion-Muonionjoen lohenkalastuksen rahallista arvoa kalastuskyselyllä, joka tehdään vuosittain. Kalastajilta tiedustellaan aiempaa tarkemmin, minkä verran he ovat käyttäneet rahaa kalastusmatkaansa.

Kyselytutkimus lähti hiljattain 1500 ihmiselle, jotka kävivät viime kesänä kalassa rajajoella. Rahankulutuksen lisäksi kalastajia pyydetään palauttamaan mieleen muun muassa saadun saaliin määrä, kalastuspaikka ja -aika sekä kalastustapa.

– Siellä pyydetään kertomaan, miksi on tullut kalaan Tornion-Muonionjoelle, mutta myös kommenttia kehittämiskohteista ja siitä, onko esimerkiksi kalastusjärjestelyissä tai luvanmyynnissä parantamisen varaa, luonnehtii Vähä.

Luonnonvarakeskuksen tutkijoille kalastuskysely tuottaa myös tietoa lohen biologiasta.

– Me tiedetään jokeen nouseva lohimäärä kaikuluotaamalla. Sähkökalastukset ja smolttipyynti puolestaan kertovat syntyvien lohenpoikasten määrän, mutta meitä kiinnostaa myös kalastuskuolevuus ja mistä emokalamäärästä on syntynyt tietty määrä poikasia, sanoo Vähä.

Kalastajien toivotaan vastaavan kyselyyn, sillä vastausprosentti on ollut patistelusta huolimatta laskusuunnassa.