Romahtiko Jukurit vai iskikö realismi? – Risto Dufva: "Isompi muutos ensi kaudelle"

Mikkelin Jukureiden alkukausi ei ole ollut viime kauden kaltaista lentoa. Kun kolmasosa kaudesta on takana, on sarjan pienimmällä budjetilla toimiva Jukurit jämähtänyt sarjan hännille.

Jukurit (Jääkiekon Miesten Liiga)
Risto Dufva
Risto DufvaTomi Hänninen

Jääkiekon SM-liigakautta on takana ensimmäinen kolmannes, ja Mikkelin Jukurit on tukevasti sarjassa viimeisenä. Viimeiseen pudotuspelipaikkaan on matkaa 13 pistettä ja edellä menevään KalPaankin jo seitsemän pistettä. Alkukausi on ollut pettymys pudotuspelipaikkaa tavoittelevalle joukkueelle.

– Kolmannes on menty ja se on ihan kattava pätkä. Totta on, että enemmän me olemme pisteitä tavoitelleet. Lohtu on se, että paljon on vielä pelejä edessäkin. Monesti se on niin, että kun voittoja tulee, niin ne pienet voittavat asiat ja onnikin kääntyy meidän puolelle. Me uskotaan siihen, että me saadaan tämä vielä käännettyä, totesi Jukureiden kapteeni Miika Roine maajoukkuetauon alla.

Vuosi sitten liigatulokas Jukurit oli alkukauden yllätysjoukkue. Tulokaskaudellaan Jukurit keräsi 21:ssä alkukauden ottelussa 36 pistettä, ja oli tuossa vaiheessa vielä tukevasti menossa kohti pudotuspelejä. Tällä kaudella Jukurit on kerännyt 0,76 pistettä per ottelu, kun vuosi sitten samaan aikaan Jukurit oli kerännyt 1,7 pistettä per ottelu.

Viime kaudella Jukurit keräsi koko kauden pisteistään (76) lähes puolet kauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Loppukauden Jukurit pelasi piste per peli tahtia ja valahti ensimmäisenä joukkueena ulos pudotuspeleistä.

Ei me mitään muuta haihatella.

Miika Roine

Vuoden takainen lento antoi kenties jopa valheellisen kuvan sarjan pienimmällä pelaajabudjetilla operoivan mikkeliläisryhmän kyvyistä.

– Varmasti jokaisella on aina joku oletus omasta ja joukkueen tasosta, mutta kyllä mielestäni tälläkin kaudella selkeä lähtökohta oli se, että me lähdemme sijalta 15. Jokainen päänahka mitä saadaan on tosi kova juttu meille, ja tällä hetkellä tavoite on se, että me tavoitellaan sitä seuraavaa selkää ja katsotaan mihin se riittää. Ei me mitään muuta haihatella, toteaa kapteeni Roine.

– Voittavien joukkueiden kohdalla oleellista on, että maalivahti onnistuu ja kärkipelaajat tekevät tulosta. Se ei Jukureiden kohdalla ole ehkä tällä kaudella onnistunut, toteaa Yle Urheilun asiantuntijakommentaattori Marko Tuulola.

Viime kaudella liigavahdeista eniten torjunut Sami Rajaniemi on ollut mies paikallaan tälläkin kaudella, mutta esimerkiksi ykkösketjun keskushyökkääjänä pelanneen Turo Asplundin saldo näyttää tähän mennessä lukemia 0+1. Vuosi sitten tässä kohtaa kautta tehot 7+9 tehoillut Henrik Koivisto puolestaan on pelannut kuluneen kauden 21 ottelua tehoilla 1+4.

Meidän täytyisi tuleville vuosille nostaa meidän pelaabudjettia noin puolella miljoonalla.

Heikki Viitikko

Viime kaudella puolustaja Miika Koivisto pelasi Jukureiden takalinjoilla läpimurtokautensa liigaeliittiin. Kärppiin siirtyneen Koiviston jättämää aukkoa ei ole pystytty paikkaamaan.

– Jonkun toisen olisi täytynyt täyttää ne Koiviston jättämät saappaat, mutta nyt on valitettavasti pyörähtäneet jalassa, toteaa Tuulola.

Tällä kaudella suurimman kiekollisen vastuun Jukureiden alakerrassa on kantanut kesken viime kauden HPK:sta Mikkeliin palannut Teemu Suhonen, jonka +/- luku on tämän kauden osalta sarjan heikoin -17.

Jukureiden pelaajabudjetiksi ilmoitettiin kauden alla 1,3 miljoonaa euroa. Esimerkiksi KalPalla ja SaiPalla pelaajabudjetit on ilmoitettu puoli miljoonaa euroa suuremmiksi. Jukureiden puheenjohtaja Jukka Toivakka kertoi viime keväänä, että ensimmäiset kaksi kautta Jukurit pelaa saman suuruisella pelaajabudjetilla ja panostusten aika on kaudelle 2018-2019.

– Meidän täytyisi tuleville vuosille nostaa meidän pelaabudjettia noin puolella miljoonalla, että me voitaisiin pelata pudotuspelipaikoista, laskee Jukureiden suurin omistaja Heikki Viitikko.

– Meillä oli viime vuonna täysin poikkeuksellinen tilanne, kun joululta oli jo parikymmentä sopimusta kasassa. Joukkue koostui sellaisista pelaajista, joilla ei ole aikaisemmin ollut sellaista asemaa, ja me haluttiin antaa se kaksi vuotta aikaa näyttää mihin rahkeet riittää. Nyt tulee isompi muutos ensi kaudelle, mutta kuitenkin aika maltillinen, avaa Jukureiden päävalmentaja Risto Dufva.

Nyt tulee isompi muutos ensi kaudelle.

Risto Dufva

Jukureiden pelaajista ensi kauden kattava sopimus on voimassa Markku Flinkillä ja Mikko Kokkosella sekä ennen maajoukkuetaukoa Jukureihin Jypistä siirtyneellä Valtteri Hotakaisella. Lisäksi pitkään loukkaantuneena olleella puolustaja Hannu Pikkaraisella on sopimuksessaan optio ensi kaudesta.

Ensimmäisellä liigakaudellaan Jukurit teki voittoa 160 000 euroa. Tulokaskaudella Kalevankankaan 4200 katsojaa vetävä halli oli loppuunmyyty 11 kertaa ja kotiotteluiden ottelukohtainen katsojakeskiarvo oli 3804 katsojaa. Tämän kauden 11:ssä kotiottelussa katsojia on ollut keskimäärin 3210, eikä sali ole vielä kertaakaan ollut loppuunmyyty. Enimmillään Kalevankankaalla on ollut tällä kaudella 3692 katsojaa.

– Taloudellisesti me olemme budjetoidusta jäljessä, mutta positiivisen tuloksen tahdissa kuitenkin. Kirjanpidollinen tulos ei ole ongelma, mutta me tarvitaan kassavirtaa lisää, että me voidaan lyhentää liigaosaketta sovitussa tahdissa, toteaa Heikki Viitikko.

– Tässä täytyy muistaa se, että on yksi asia lanseerata itseään liigaan ja mennä siinä hypen aallonharjalla, ja toinen on sitten se arki. Se täytyy suhteuttaa talousalueen kokoon. Jos näissä tämän kauden lukemissa pysytään pitkässä juoksussa, niin talousalueen kokoon suhteutettuna se on hyvä luku, laskee Viitikko.

Kirjanpidollinen tulos ei ole ongelma, mutta me tarvitaan kassavirtaa lisää.

Heikki Viitikko

Viime keväänä järjestetyssä osakeannissa sijoittajana omaisuutensa luonut mikkeliläinen Viitikko merkitsi Jukureiden osakkaita 500 000 eurolla. Viitikon merkitsemä potti on 10 000 osaketta eli vajaat 28 prosenttia koko osakekannasta. Viitikko totesi toukokuussa odottavansa sijoittamalleen pääomalle tuottoa, eikä ajatus ole puolessa vuodessa karissut.

– Se, että nostetaanko osinkoja, vai käytetäänkö ne asian eteenpäin viemiseksi on eri juttu, puntaroi Viitikko.