yle.fi-etusivu

Kun 6 minuuttia ei riitä – Kiireellisten pelastustehtävien aloitus venyy usein suurissa kaupungeissa

Suurissa kaupungeissa on isoja alueita, joilla pelastajat eivät ehdi kiireelliseen tehtävään tavoiteajassa.

onnettomuudet
Ambulanssi hälytysajossa.
Juuso Haarala / Lehtikuva

Pelastuslaitos ei aina ehdi kiireelliseen pelastustehtävään tavoiteajassa, ilmenee aluehallintovirastojen selvityksestä (siirryt toiseen palveluun). Ongelmia on erityisesti suurten kaupunkien tiiviisti rakennetuilla alueilla.

Toimintavalmiusajalla tarkoitetaan aikaa, joka pelastuslaitoksen edustajilla kuluu onnettomuuspaikalle saapumiseen ja pelastamisen aloittamiseen siitä hetkestä, kun hälytys on otettu vastaan hätäkeskuksesta.

Selvityksessä toimintavalmiusaikoja tarkasteltiin neliökilometrin kokoisissa maantieteellisissä ruuduissa.

Ruudut on jaettu neljään eri riskiluokkaan. Riskiluokan I ruudussa pelastustehtäviä on moninkertaisesti muihin riskiluokkiin nähden. Jokaisessa riskiluokan I ruudussa on vuosittain kiireellinen pelastustehtävä. Riskiluokassa II osuus on keskimäärin 95 prosenttia, riskiluokassa III 70 prosenttia ja riskiluokassa IV ainoastaan 3 prosenttia.

Riskiluokan I ruudussa on raportin tarkasteluaikana ollut keskimäärin 32 kiireellistä tehtävää vuosittain.

Ruuduille on määritelty tavoiteajat, joihin vaikuttavat muun muassa rakennusten määrä ja koko, asukasluku, liikenteen määrä ja onnettomuushistoria.

Riskiluokassa I pelastustyö pitäisi aloittaa kuuden minuutin kuluttua siitä, kun se on saanut hälytyksen. Tavoitteena on, että riskiluokkien I ja II ruuduissa toimintavalmiusaika toteutuisi puolessa tapauksista.

Ykkösriskin ruuduista yli kolmannes ongelmaruutuja

Toteutuneita aikoja tarkasteltiin koko maassa vuosien 2013–2016 ajalta. Valtaosassa ruuduista toimintavalmiusajoille asetetut vähimmäistavoitteet toteutuivat.

Lähes kaikkien pelastuslaitosten alueilla on kuitenkin ruutuja, joissa tavoiteaika ei ole toteutunut minään selvityksen tarkastaluvuonna. Näistä ongelmaruuduista muodostuu paikoin suuria yhtenäisiä alueita, aluehallintovirastojen raportissa todetaan.

Riskiluokan I ruuduista yli kolmannes oli ongelmaruutuja. Eniten niitä on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla riskiluokan I ongelmaruudut muodostavat selvityksen mukaan jopa yli 20 neliökilometrin suuruisia alueita. Tällainen alue selvityksen mukaan muun muassa koillisen Helsingin yli Vantaan Tammistoon ja Tikkurilaan ulottuva alue (siirryt toiseen palveluun).

Pienempiä yhtenäisiä alueita on selvityksen mukaan myös Turussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Kotkassa, Tampereella ja Oulussa.

Katso selvityksen karttoja ongelmaruuduista täältä (Avin julkaisema selvitys Patio-sivustolla). (siirryt toiseen palveluun)