"Yhä se kaikki äly on ihmisen päässä" – Liity keskusteluun robotin kanssa 360-videolla

Kysyimme robotilta, ovatko ne älykkäitä. Selvisi, että toistaiseksi ne ovat melko tyhmiä.

robotit
In Moov -robotti
Jani Saikko / Yle

Tsekin kielessä on sana robota, joka merkitsee suomeksi pakkotyötä. Robotti-sanan alkuperä on siinä mielessä osuva, että ainakin vielä nykypäivänä robotit ovat lähinnä ihmiselle alisteisia pakkotyöläisiä. Tieteiselokuvista tuttua omaa tahtoa niillä ei ole.

– Yhä se kaikki äly on ihmisen päässä, ja mitä enemmän mennään maalaisjärkityyppiseen ajatteluun, sitä roboteilla ei ole ollenkaan, sanoo professori Ville Kyrki Aalto-yliopistosta.

Kyrki on kehittänyt yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa älykästä ja palvelurobotiikkaa.

Palvelurobotiksi Kyrki kutsuu kaikkea muuta paitsi teollisuusrobotteja – siis niitä tuotantolaitoksissa olevia koneita, jotka voidaan ohjelmoida tekemään erilaisia tehtäviä. Ne saattavat pakata tuotteita hihnalta laatikoihin tai rakentaa autoja.

Joko robotti on ihmistä viisaampi? Millaisia robotteja on ylipäätään olemassa? Mitä robotit voivat tehdä? Ylen 360-videolla pääset osallistumaan ainutlaatuiseen keskusteluun robotin kanssa. Kuvaus ja leikkaus: Jani Saikko, toimittaja: Kaisu Jansson

1970-luvulta lähtien tulevaisuutta tutkineen Risto Linturin ajattelussa teollisuusrobotit eivät ole robotteja lainkaan.

– Ne ovat tehtaissa toisteista työtä tekeviä koneita, mielestäni automaatteja, sanoo Linturi.

Kyrki näkee, että teollisuusrobotit ovat olleet yksi kehitysvaihe ennen palvelurobotteja. Teollisuuteen kehitettyä robottiteknologiaa on voitu hyödyntää uusien robottien suunnittelussa.

Yleistä tekoälyä ei vielä ole

Tieteiselokuvissa robotit ovat kuin ihmisiä. Vaikka Japanissa on kehitetty ihmistä ulkoisesti muistuttavia robotteja (MTV Uutiset) (siirryt toiseen palveluun), joiden kanssa voi käydä pitkiäkin keskusteluja tietyistä aihepiireistä, todellisuudessa robotit ovat vielä melko tyhmiä.

Niissä on vain rajallinen määrä toimintoja, jotka täytyy ohjelmoida ja valita etukäteen. Yksinkertaisen asian ohjelmointi robotille voi viedä tunteja tai vuosia.

Vaikkapa Aalto-yliopiston vielä toistaiseksi nimeämättömälle palvelurobotille liikkuminen paikasta toiseen on suhteellisen helppoa, mutta sen käsien liikuttaminen hallitusti tiettyyn asentoon on vaikeaa. Kahvin tarjoilun ohjelmointi robottiin vie Kyrjen tutkimusryhmän mukaan useita kuukausia.

Miehet keskustelevat ja robotti on vieressä
Aalto-yliopiston palvelurobotin nimikilpailu on vielä kesken, kertovat professori Ville Kyrki (vas.), tutkijatohtori Francesco Verdoja ja tutkimusapulainen Mattia Racca. Etenkin palveluroboteille on tapana antaa nimiä. Teollisuusrobottien nimeäminen on harvinaistaJani Saikko / Yle

Pohjimmiltaan robotit ovat tietokoneita. Ne puhuvat ohjelmointikieltä, jossa on oma sanastonsa ja kielioppinsa.

Ohjelmoinnilla robotin tietokoneelle rakennetaan erilaisia malleja, joiden avulla robotti osaa reagoida tilanteisiin oikealla tavalla. Esimerkiksi puheentunnistusta opetetaan avainsanojen avulla.

Japanilaisen lelurobotti Pepperin tapauksessa (Tekniikka & Talous) (siirryt toiseen palveluun) robotin tietokoneelle syötetään dialogia, josta robotti tunnistaa avainsanoja. Sanoihin puolestaan ohjelmoidaan valmiita vastauksia.

Spontaanius puuttuu robotilta siis kokonaan.

Samaa puheenoppimismenetelmää on käytetty avoimeen lähdekoodiin perustuvassa inMoov-robotissa (siirryt toiseen palveluun). Suurin osa näistä roboteista puhuu englantia, sillä kansainvälisessä yhteisössä englanninkielinen puheentuotto on hiottu pisimmälle.

Robotit saattavat poistaa tiettyjä osia ammateista, mutta eivät ammatit kokonaan poistu.

Ville Kyrki, professori

Vaikka robotit pystyvät käymään puheentunnistuksen avulla jonkinasteisia keskusteluja ihmisen kanssa, yleistä tekoälyä niillä ei ole. Termillä tekoäly viitataan usein robotin sisällä olevaan tietokoneeseen. Sen avulla robotin ajatellaan kykenevän ihmismäiseen ajatteluun, päättelemään asioita.

Tällä hetkellä tekoäly pystyy esimerkiksi tunnistamaan tietyntyyppistä syöpää, valitsemaan potilaalle lääkkeitä tai tunnistamaan erilaisia kulkuneuvoja liikenteessä. Mutta nämäkin ovat hyvin kapea-alaisia taitoja ja ihmisen robotille etukäteen opettamia.

– Meillä ei ole minkäänlaista tekoälyä, joka toimisi monella eri sovellusalueella, sanoo Kyrki.

Kyrjen mukaan ei ole olemassa mitään estettä luoda täysin yleistä tekoälyä, joka kykenisi ihmisenkaltaiseen spontaaniin ajatteluun. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka. Kehittämiseen voi Kyrjen mukaan kulua 30 tai 3 000 vuotta.

Robottiautoissa kehitys on pitkällä

Toistaiseksi sekin, mitä robotti "oppii", on ennalta määrättyä.

– Niistä on vaikea tehdä turvallisia, jos ne oppivat mitä vaan, Kyrki sanoo.

Väärän oppiminen korostuu varsinkin liikenteessä.

– Jos auton kuskilla on tapana vaarantaa muita liikenteessä, niin se on varmasti huono asia, jos autonominen auto oppii saman tavan, jatkaa Kyrki.

Teknologian tutkimuskeskuksessa VTT:ssä on pohdittu liikennekysymyksiä vuosikymmeniä. Viimeiset 1,5 vuotta VTT on kehittänyt omaa robottiautoaan. Se on rakennettu tavallisen auton runkoon.

Mies näyttää auton takatilassa olevaa tietokonetta
Marilyn-robottiauton toimintoja ohjataan tietokoneella. VTT:n Ari Virtanen on ollut mukana kehittämässä autoa vuosikymmeniä.Jani Saikko / Yle

– Me yritämme taklailla näitä vaikeita pohjoismaisia keliolosuhteita, jotka ovat haasteellisia, sanoo projektipäällikkö Matti Kutila VTT:stä.

Sekä Kyrki että Linturi näkevät, että liikennesektorilla robottien hyödyntäminen on pisimmällä. Risto Linturi uskoo, että viiden vuoden sisällä täysin itseohjautuvat autot alkavat yleistyä.

Myös VTT:n Matti Kutila näkee, että jo heti 2021 nähdään autotehtaiden robottimaisia piirteitä sisältäviä autoja. Niissä ohjelmointikoodia on jo niin paljon, että jos kaikki tulostettaisiin, paperipino olisi korkeampi kuin Pariisin Eiffel-torni.

VTT:n talviolosuhteisiin kehitetyt ominaisuudet voisivat puolestaan olla käytössä tieliikenteessä vuonna 2025.

Robottiauto konepelti auki ja nostopalojen päällä hallissa
VTT kehittää punaisen Marilyn-auton lisäksi harmaata Marttia, joka on suunniteltu erityisesti taajaman ulkopuoliseen ajoon. Niissä molemmissa on kymmenkunta erilaista anturia, joiden avulla auto havainnoi ympäristöään.Jani Saikko / Yle

Professori Ville Kyrjen mukaan robottiautojen muita sektoreita vikkelämmän kehityksen taustalla on ainakin kolme tekijää. Liikenne on tarpeeksi kapea alue, jotta se on mahdollista ohjelmoida robottiin. Lisäksi liikenteessä on selkeät säännöt.

Lisävauhtia robottiautojen kehitykseen ovat antaneet isojen automerkkien ponnistelut. Lue Kauppalehden uutisesta, (siirryt toiseen palveluun)miten Volvo haastaa BMW:n robottiautomarkkinoilla.

Kutilan mukaan robottiauto on lähtökohtaisesti ihmisen kipparoimaa turvallisempi, sillä se noudattaa säntillisesti ohjelmoituja sääntöjä.

– Se ei aja punaisia päin tai kaahaa ylinopeutta.

Erehtymättömiä ne eivät kuitenkaan ole. Las Vegasissa marraskuussa liikennöinnin aloittanut robottibussi joutui kolariin ensimmäisenä päivänään. Syy onnettomuuteen oli kaupungin mukaan toisen ajoneuvon kuljettajan, jonka käyttäytymistä robottiauto ei osannut ennakoida.

Mitä jää ihmiselle?

Puhe roboteista ja robotisaatiosta herättää usein kysymyksen siitä, mitä jää ihmisen tehtäväksi, kun robotit tulevat. Etenkin nyt, kun Saudi-Arabia on jo myöntänyt robotille kansalaisuudenkin (Tekniikan Maailma) (siirryt toiseen palveluun).

Ainakin auton hallinnan varmistamiseen ihmisiä tarvitaan vielä pitkään, uskoo Kutila.

– Robottiauto on turvallisempi kuin ihmisen ajama. Niin pitkään, kun on manuaalisesti ajavia ihmisiä, liikenne ei ole niin turvallista kuin se voisi olla, Kutila sanoo.

Kutilan mukaan robottiautojen käyttöönottoa seuraa pitkä siirtymäkausi.

Auton sisätiloissa kädet näpyttelevät näppäimistöä
Sisältä VTT:n robottiauto muistuttaa ihan tavallista autoa. Totustusta poiketen auton kanssa keskustellaan näppäimistön avulla.Jani Saikko / Yle

Myös Linturi ja Kyrki ovat sitä mieltä, että robotit eivät ole syrjäyttämässä ihmistä. Linturi uskoo, että ihmistä tarvitaan robottien valvomiseen, opettamiseen ja kunnostamiseen.

Ville Kyrjen mukaan robotit ovat ihmistä tarkempia, nopeampia ja kestävämpiä tekemään töitä esimerkiksi epämiellyttävissä paikoissa. Lisäksi ne jaksavat tehdä yhtä ja samaa loputtoman kauan.

– Robotit saattavat poistaa tiettyjä osia ammateista, mutta eivät ammatit kokonaan poistu, sanoo Kyrki.

Linturi on samoilla linjoilla. Hänen mielestään robotit ja tekoäly myös tuovat työtä. Esimerkiksi brittilehti The Guardian on kirjoittanut lontoolaismiehen kehittämästä ohjelmistosta, (siirryt toiseen palveluun) joka on auttanut jo satoja tuhansia ihmisiä valittamaan saamastaan parkkisakosta.

Humanoidirobotti ojentaa käsiään valoa kohti
Futuricen inMoov-robotilta puuttuu vielä nimi.Jani Saikko / Yle

Linturin mukaan tämäntyyppiset sovellutukset lisäävät viranomais- ja oikeuslaitoksen työtä.

– Ne, jotka haluavat sotkea asioita, saavat äärettömän tehokkaita työkaluja.

– Tekoälyä voi käyttää sotkuisten asioiden selvittämiseen ja selvien asioiden sotkemiseen, Linturi sanailee.

Aalto-yliopiston professorin Ville Kyrjen mielestä jo historia osoittaa, että ihminen on ollut erittäin sopeutuvainen. Teollinen vallankumous syrjäytti 1700- ja 1800-lukujen taitteesta alkaen maatalousyhteiskunnan.

Kyrki näkeekin, että mukaudumme myös robotteihin.

Kyrki ja Linturi eivät usko, että robotisaatio aiheuttaisi nykyistä enempää epätasa-arvoa ihmisten välille, mikäli lainsäädäntöä muokataan vastaamaan uutta yhteiskuntajärjestystä. Heidän mielestään robotit ovat jo muuttaneet yhteiskuntaa, eikä kehityskulku ole pysäytettävissä. _

Jos oma äly ei riitä, tekoälyä saa lisää.

Risto Linturi, tulevaisuudentutkija

Linturin mukaan robotisaatio mahdollistaa paluun menneisyyteen siinä mielessä, että yksilöllisten tavaroiden valmistamisesta tulee nykyistä helpompaa ja ihmisten omavaraisuusaste lisääntyy.

Linturin nostaa esimerkiksi älyhanskat, jotka voisivat tulevaisuudessa mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi ilman suuria ponnisteluja soittaa taitavasti pianoa, muurata taloja tai maalata tauluja.

– Minusta suurin tekoälyn vaikutus on robottien kautta tuleva taitojen tasavertaisuus. Jos oma äly ei riitä, tekoälyä saa lisää, tulevaisuudentutkija Risto Linturi sanoo.

Katso myös aiemmat Ylen 360-videot:

Salaperäiset veljeskunnat paljastavat temppelinsä ja rituaalejaan – tutustu suomalaisten salaseurojen temppeleihin

Ainutlaatuinen 360-video oopperasoittajan työpaikalta – kurkista Kansallisoopperan orkesterimonttuun kesken harjoitusten

Isosaari on täynnä ainutlaatuisia ja mystisiä paikkoja – kulje vuosia suljettuna pysyneellä sotilassaarella ja tutustu sen salaisuuksiin

Kenelle kellot soivat? – kiipeä Turun tuomiokirkon torniin kaupungin kattojen ylle

Sulatossa virtaa 1600-asteinen metalli – katso 360-videolta, miten ruostumaton teräs syntyy

”Siilon katolta näkee 100 kilometrin päähän” – 360-video näyttää, kuinka vilja lähtee Suomesta maailmalle