Koiria geenitestataan ahkerasti – Kasvattaja: Testit auttavat välttämään vakavia sairauksia

Koiranomistajat voivat testauttaa koiransa muun muassa lukuisten erilaisten sairauksien varalta.

koira
Koira
Camilla Kivivuori / Yle

Koiranomistajat ovat entistä kiinnostuneempia lemmikkiensä geeniperimästä, ja yhä useampi haluaa selvittää koiransa geenejä erilaisten DNA-testien avulla.

Esimerkiksi geenitestejä tarjoava suomalainen Genoscoper-yritys tekee tänä vuonna tuhansia geenitestejä: tuplasti sen verran, mitä viime vuonna.

Geenitestejä tarjoavia yrityksiä on monia, ja myös testejä on lukuisia erilaisia. Yhdestä verinäytteestä voidaan testata rodusta riippuen esimerkiksi erilaisia sairauksia, lääkeaineyliherkkyyksiä ja väri- ja karvanpituusgeenejä.

Lisäksi DNA-testien avulla voidaan selvittää koiran perimää. Selville voi saada vaikka sen, mitä rotuja sekarotuisen koiran suvusta löytyy.

Kasvattaja: Hyvä apu jalostuksessa

Turkulainen koiranomistaja ja -kasvattaja Katja Stoltzenberg testauttaa jalostukseen käyttämänsä koirat. Hän haluaa estää vakavasti sairaiden pentujen syntymisen.

Stoltzenberg kasvattaa novascotiannoutajia. Myös niiden rotuyhdistys suosittelee kahden geenitestin tekemistä jalostukseen käytettäville koirille.

Tarpeellisia ovat geenitestit, jotka seulovat rodussa suurena ongelmana olevia sairauksia.

Katja Stoltzenberg

PRA-testillä testataan verkkokalvon rappeumasairautta, jonka kantajat ovat rodussa yleisiä. DE-testillä testataan kuolemaan johtavaa neurologista aivosairautta. Näitä tapauksia ei ole maailmassa montaa, mutta vakavan taudin yleistyminen halutaan estää.

– Tarpeellisia ovat geenitestit, jotka seulovat rodussa suurena ongelmana olevia sairauksia ja vikoja, jotka vaikuttavat koiran elämänlaatuun suuresti, Stoltzenberg sanoo.

Kasvattajana Stoltzenberg ei kuitenkaan halua asettaa liikaa painoarvoa geenitesteille. Hänen mielestään on tärkeä muistaa, ettei terveyttä tai ominaisuuksia tule koskaan olemaan täysin mahdollista kontrolloida testien avulla.

– Kasvattajien tulisi muistaa tarkastella ennen kaikkea kokonaiskuvaa ja huomioida yksilöiden rakenteet, käyttöominaisuudet sekä ennen kaikkea luonteet, Stoltzenberg muistuttaa.

Katja Stoltzenberg
Katja Stoltzenberg kasvattaa novascotiannoutajia ja testauttaa jalostuskoiransa, jotta vakavasti sairaita pentuja ei pääsisi syntymään.T. Kinnunen

Testituloksia kirjataan kaikkien näkyville

Suomen Kennelliitto alkoi helmikuussa lisätä jalostustietojärjestelmäänsä tiettyjen rotujen tiettyjä geenitestituloksia. Muissa Pohjoismaissa näin oli jo tehty, ja nyt tulosten tallentaminen oli teknisesti mahdollista myös Suomessa.

Tallentaminen aloitettiin enimmäkseen roduilla, joilla geenitesti kuuluu PEVISA-ohjelmaan (Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma). Näillä roduilla kyseinen geenitesti on ehtona sille, että pentue voidaan rekisteröidä.

– Kun tulokset on tallennettu jalostustietojärjestelmään, niitä voidaan hyödyntää jalostusvalinnassa. Samalla voidaan kerätä tilastotietoa roduittain, kertoo Kennelliiton DNA-työryhmän sihteeri Johanna Kuru.

Tällä hetkellä tallessa on noin 40 koiran geenitestituloksia. Jatkossa Kennelliiton on tarkoitus alkaa kirjata järjestelmäänsä yhä useamman rodun erilaisia geenitestituloksia.

Johanna Kuru kertoo, että usea rotujärjestö on anonut joidenkin rodussa esiintyvien perinnöllisten sairauksien DNA-tutkimustulosten tallennusta jalostustietojärjestelmään. Niiden tallennus aloitetaan ensi vuoden aikana.

– Uusia sairauksia ja rotuja on tulossa mukaan parikymmentä. Lisääkin on varmasti tulossa, sillä kiinnostus DNA-tutkimuksiin on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti, Kuru sanoo.

Geenitestejä ei saa tuijottaa liikaa

Koirien geenitutkimus on Suomessa aktiivista. Hannes Lohen tutkimusryhmällä Helsingin yliopistossa on menossa kymmeniä koirien genetiikkaan liittyviä tutkimusprojekteja (siirryt toiseen palveluun).

Johanna Kuru Suomen Kennelliitosta on sitä mieltä, että geenitestit ovat erinomainen lisä koirien koirien terveyden parantamisessa jalostusvalintojen avulla.

– Jos sairaus periytyy resessiivisesti eli väistyvästi, Kennelliitto suosittelee valitsemaan jalostusyhdistelmät niin, että toinen vanhemmista on testattu normaaliksi. Näin sairaita jälkeläisiä ei synny, Kuru sanoo.

Sekä Kuru että novascotiannoutajia kasvattava Katja Stolzenberg ovat samoilla linjoilla siitä, että kantajia ei tule karsia voimakkaasti pois jalostuksesta.

– Jos kasvattajat pyrkivät tekemään kaikkien ominaisuuksien osalta vain terve-terve-yhdistelmiä ja sulkevat taudin kantajia pois jalostuksesta, kaventaa se rodun geenipoolia entisestään. Silloin rotua voivat alkaa uhata muut vakavat terveys- ja luonneongelmat, Stoltzenberg sanoo.

DNA-tutkimustulosten tarjoama tieto on erityisen tärkeää niiden sairauksien kohdalla, jotka ilmenevät vasta koiran vanhetessa. Geenitestit voivat olla apu myös eläinlääkäreille joidenkin sairauksien diagnosoinnissa.