Huippujohtajien henkivartija puolustaa nyt koulukiusattuja: ”Kiusaajalta täytyy viedä motiivi kiusaamiseen"

Koulukiusaaminen muistuttaa lähisuhdeväkivaltaa. Myös ratkaisukeinot ovat samankaltaisia, sanoo henkilöturvallisuuden asiantuntija Tommi Nyström.

koulukiusaaminen
Tommi Nyström
Tommi NyströmTommi Nyström

Jykevä vartalo, leveät hartiat ja lempeä hymy. Koko Tommi Nyströmin olemus uhkuu turvallisuutta. 25 vuotta henkilöturvaamista ovat tehneet hänestä rautaisen uhkatilanteiden asiantuntijan.

Suomalaisten huippujohtajien turvaamisen lisäksi Nyström on kohdannut paljon koulukiusaamisen uhreja ja heidän vanhempiaan. Keskusteluissa on noussut esiin toivottomuus. Uhri ja hänen vanhempansa kokevat usein, ettei koulukiusaamistapauksiin millään päästä käsiksi siten, että tilanne loppuisi.

Nyström jäi miettimään huolta. Miten niin koulukiusaamiseen ei muka päästä käsiksi? Totta on, että tekijät ovat usein alaikäisiä, jolloin he eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Kiusaamisessa on kuitenkin kyse pahoinpitelyrikoksesta. Täytyyhän aikuisilla olla jotain työkaluja tarttua siihen!

Ratkaisun avaimet ovat kiusaajan päässä

Entinen henkivartija alkoi löytää yhtäläisyyksiä aikuisten henkilösuojauksesta.

– Koulukiusattuun kohdistuu uhkatilanne. Tilanteen hahmottamista helpottaa, että aika hyvin tiedetään, kuka uhkaaja on ja mitä hän tekee.

Henkilösuojauksessa, kuten esimerkiksi lähisuhdeväkivaltatapauksissa, tilanteen ratkaiseminen vaatii uhkaajan nahkoihin menemistä. Pitää selvittää, miten uhkaaja jäsentää maailmaa ja miksi hän kokee oikeudekseen tehdä kiusaa toiselle.

– Myös koulukiusaajan motiiveihin pitää päästä puuttumaan, jotta kiusaaminen oikeasti voidaan lopettaa. Joku asiahan kiusaajaa ajaa jatkamaan kiusaamista.

Kiusaamisen pohjimmainen syy voi olla esimerkiksi kiusaajan huonon itsetunnon kohottaminen tai vallan ja aseman pönkittäminen ryhmässä.

Kerää tapahtumista todistusaineistoa

Tekijän motiivin selvittämisen lisäksi on tärkeää kirjoittaa järjestelmällisesti muistiin kaikki tapahtumat. Mitä on tapahtunut, milloin, ketkä ovat olleet mukana.

Muistiinpanot auttavat ymmärtämään, mistä kaikesta kiusaamisessa on kysymys. Sen jälkeen tilannetta voidaan alkaa selvittää.

– Vanhemmat joutuvat tosi ulkopuolisina sekavaan tilanteeseen setvimään kuka sanoi ja mitä sanoi ja mitä sitten tapahtui. Muistiinpanojen avulla epäselvistäkin tilanteista saa hiljalleen kasattua järkevän kokonaisuuden.

Kouluissa on jo vuosien ajan toteutettu kiusaamisen vastaista KiVa Koulu –toimenpideohjelmaa. Sillä on saatu hyviä tuloksia, mutta kaikkea kiusaamista sekään ei ole kitkenyt.

Nuori talloo reppua.
Tiina Jutila / Yle

Jokainen aikuinen on vastuussa kiusaamisen lopettamisesta

Henkilöturvallisuuden asiantuntija Tommi Nyström korostaakin kaikkien aikuisten vastuuta ja rohkeutta puuttua kiusaamiseen.

– Kyseessä on pahoinpitelyrikos, vaikka tekijät ovat alaikäisiä. Me aikuiset olemme avunantajia, jos emme puutu. Vähintään pitää sanoa ääneen, että olen huomannut jotain ikävää käytöstä ja sille pitää tehdä jotain.

Nyström suhtautuu myös epäilevästi osapuolten väliseen sovitteluun. Kiusaaja on usein sosiaalisesti hyvin taitava. Hän osaa vakuuttaa aikuisille, että kyse oli leikistä tai että lopettaa kiusaamisen. Heikommassa valta-asemassa oleva uhri ei välttämättä pysty pitämään puoliaan eikä kertomaan oikeista tuntemuksistaan.

– Jokainen aikuinen huomaa kyllä junioreiden elekieltä tarkkaillen, onko joku tilanne ok vai ei. Jos toinen on tilanteessa kauhusta kankeana ja toinen naureskelee, silloin pitäisi tajuta ettei tilanne ole tasapuolinen.

Some-raivon sijaan aikuisten yhteistyötä

Jos vanhempi huomaa lapsensa käytöksen tai olemuksen muuttuvan, ja epäilee kiusaamista, kannattaa ottaa yhteys opettajaan. On parempi alkaa hoitaa ongelmaa yhdessä kuin huutaa kurkku suorana sosiaalisessa mediassa.

On myös erittäin tärkeää tukea kiusatuksi joutunutta lasta. Hänelle kerrotaan, että nyt asia on aikuisten hoidossa. Lasta voi myös valmentaa kohtaamaan kiusaamistilanteita.

Pelkkä kehotus rohkaistumisesta ei pientä, pelokasta ihmistä auta. On hyödyllisempää harjoitella sanomaan, ”lopeta, älä kiusaa”, jonka jälkeen tapahtumasta kerrotaan heti aikuiselle.

Entäs se perinteinen epätoivoisen tai lasten kinasteluun väsyneen vanhemman kehotus ”lyö takaisin”? Väärin neuvottu, jyrähtää Tommi Nyström.

– Me aikuiset olemme epäonnistuneet, jos olemme ajaneet tilanteen pisteeseen, jossa lapsi puolustaa itseään fyysistä väkivaltaa käyttäen.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Tommi Nyströmin käsikirjaa Stoppi koulukiusaamiselle: Havaitsemisesta tulokselliseen toimintaan.

Lue myös: Näin kertovat kiusatut itse: kiusaaminen voi tappaa