Tuulivoimaverosta kuntien kassaan lähes 15 miljoonaa euroa ensi vuonna – "Se on merkittävä lisätulo"

Suomen suurin tuulivoimakunta Kalajoki on saamassa arviolta kahden miljoonan euron lisätulot tuulivoimasta.

tuulienergia
Tuulimylly aurinkoista taivasta vasten
Laura Valta / Yle

Ensi vuonna voimaan astuva kiinteistöverolain muutos helpottaa monen kunnan taloutta sadoilla tuhansilla tai jopa miljoonilla euroilla. Etenkin rannikon kunnat ja lappilaiskunnista esimerkiksi Simo, Tervola, Kemi ja Tornio sekä pohjoispohjalainen Ii ovat saamassa sievoisen lisäpotin tuulivoimaloista.

Tuulivoimaloita on verotettu tähän mennessä yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, mutta ensi vuonna verotus kiristyy reippaasti, yli kaksinkertaistuu.

– Kunnat saavat itse määrittää veroprosentin. Jos kunta päättää verottaa tuulimyllyä maksimiprosentilla eli 3,10, silloin verotus jopa kolminkertaistuu, kertoo Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.

Kalajoella on eniten tuulivoimaloita koko maassa: tällä hetkellä yhteensä 64 tuulimyllyä. Lisää on suunnitteilla nelisenkymmentä. Kalajoen kaupunginvaltuuston pitää vielä hyväksyä voimalaitosveroksi esitetty maksimiprosentti eli 3,1.

Tuulivoimasta saatavilla tuloilla Kalajoki valmistautuu kunnan kassaa kuihduttavaan aluehallintouudistukseen sekä noin 20 miljoonaa maksavan uuden koulun rakentamiseen.

– Voimaloiden pystyttäminen on tuonut työpaikkoja rakennusvaiheessa ja piristänyt taloutta. Alueen rakennuskustannuksilla yksi tuulivoimala tuottaa noin 30 000 euroa tuulivoimaveroa. Se on meille merkittävä lisätulo, myöntää Kalajoen talousjohtaja Pirjo Männistö.

Vaikka tuulivoimalan verotusarvo laskee myllyn vanhetessa, ei tulo kuitenkaan ehdy kokonaan. Voimalan minimiarvoksi jää 40 prosenttia alkuperäisestä rakentamisarvosta.

Tukiuudistus hillitsee lisärakentamista

Suomen tuulivoimayhdistyksen arvion mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa reilut 550 tuulivoimalaa.

– Tänä vuonna valmistuu parisataa myllyä lisää, mutta sitten tahti hiipuu, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.

Lisärakentamista hillitseekin tuulivoimaloiden tukiuudistus, jossa myllyille maksettava tukisumma laskee selvästi. Uudessa tukijärjestelmässä uusiutuvan sähkön tuotantomuodot kilpailevat keskenään.

– Vasta ensi syksynä tuulivoimaloille voi hakea uutta valtion tukea. Siksi uusien tuulivoimahankkeiden rakentaminen on toistaiseksi jäissä, kertoo Mikkonen.

Myös kiinteistöveron korotukset tuntuvat tuulivoimayhtiöiden kukkarossa ja nostavat tuotantokustannuksia.