Koe uusi yle.fi

Päiväkoti Riiviö vai Kullanmurut? Yksityinen päivähoito tulee vauhdilla kolmen miljardin markkinoille

Päivähoidon ammattilaiset pelkäävät alan jakautuvan haastavat tapaukset hoitavaan kunnalliseen ja maksavat asiakkaat keräävään yksityiseen hoitoon. Kuntaliitto vaatii asiasta periaatteellista keskustelua.

päivähoito
Oulu Touhula Hiirulaisenkujan päiväkoti.
Lihapullat ja perunamuusi maistuivat Samuelille, Nellille ja Sofialle Touhulan Hiirulaisenkujan päiväkodissa Oulussa.Marko Siekkinen / Yle

Suurimmilla päiväkotiketjuilla pyyhkii nyt taloudellisesti lujaa. Yhtiöt avaavat kilvan uusia päiväkoteja tai ostavat pienempiä yksityisiä hoitopaikkoja.

Alalla tullaan näkemään varmasti lisää yhdistymisiä tulevaisuudessa, koska Suomessa on paljon pieniä yksityisiä päiväkoteja.

Suurin yksityinen ketju, oululaislähtöinen Touhula on laajentunut voimakkaasti viime vuodet. Tällä hetkellä Touhulalla on noin 150 päiväkotia. Tämä on saman verran kuin suuressa kaupungissa.

– Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu noin 70 prosenttia lapsista. Ruotsissa taas yli 80 ja Norjassa yli 90 prosenttia. Täällä on vielä kasvupotentiaalia, kun sen piirissä olevien lasten määrä kasvaa. Meidän kasvu tulisi juuri tätä kautta, toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo.

Virpi Holmqvist Oulu Touhula
Touhulan toimitusjohtaja Virpi Holmqvist.Marko Siekkinen / Yle

Päivähoidolla on ansaittu Suomessa myös ensimmäiset miljoonat. Viime vuoden verotiedot paljastavat Touhulan omistajien ansainneen miljoonien pääomatulot, kun sijoitusyhtiö EQT osti yrityksen. Myös Vekara Päiväkotien yrittäjä sai miljoonapotin, kun hän myi yrityksensä Touhulalle.

Pääomasijoittajat eivät tee hyväntekeväisyyttä, joten hekin uskovat yksityisen päivähoidon tuottomahdollisuuksiin.

Kaikki eivät katso kehitystä hyvin mielin. Esimerkiksi Lastentarhanopettajaliitto pelkää, että Suomeen syntyy kahden kerroksen päivähoitoa: kunta hoitaa kalliimmaksi tulevat erityistukea ja vuorohoitoa tarvitsevat lapset, ja yksityiset taas keräävät varakkaammat asiakkaat ja helpommat lapset.

Myös Kuntaliiton varhaiskasvatuksen erityisasiantuntijan Jarkko Lahtisen mielestä on olemassa riski, että yksityinen haluaa valita maksukykyisemmät asiakkaat, vaikka he olisivat kunnallekin tärkeitä.

Touhulan Holmqvist torjuu kritiikin sanoen kunnan määrittelevän ostosopimuksissa ja palvelusetelin sääntökirjassa ketä yritys hoitaa ja milloin.

– Erityislapsia meillä on jo monessa kunnassa, mutta ei vuorohoitoa. Uskon, että yritykset lähtisivät mielellään tähän, mutta useimmat kunnat rajaavat ne nykyään pois, hän sanoo.

Tilastografiikka varhaiskasvatuksen jakautumisesta.
THL:n mukaan yksityisessä päivähoidossa oli viime vuonna 14,2 prosenttia lapsista, noin 35 000 lasta. Kaikkiaan varhaiskasvatuksessa oli 68 prosenttia 1–6-vuotiaista, hieman alle 244 000 lasta. Yksityistä hoitoa on ollut pitkään, mutta uusi asia on palvelusetelillä toteutetun hoidon lisääntyminen. Kelan yksityisen hoidon tuen osuus vähenee koko ajan ja palvelusetelin kasvaa.

Yrityksiä kiinnostaa miljardien markkinat

Päivähoitoa pyöritetään pääosin julkisin varoin. Kyse on isoista rahoista. Kunnat käyttävät varhaiskasvatukseen kolmisen miljardia euroa vuosittain.

Yksityisen päivähoidon osuus on kasvanut vaivihkaa, mutta kehityksestä ei ole käyty periaatteellista keskustelua. Soten valinnanvapaudesta ja sen vaikutuksesta julkisiin palveluihin on sen sijaan väännetty armottomasti.

Mitä hyviä ja huonoja puolia yksityisen hoidon osuuden kasvussa on? Mitä muutos merkitsee pitkällä aikavälillä kunnan palveluille? Mitä yrityksiä julkisilla varoilla tuetaan ja minne niiden voitot päätyvät?

Kuntaliitto kaipaa tämänkaltaista julkista keskustelua.

– Nyt kunnat miettivät itsekseen, miten he niitä palveluita järjestävät ja mitä ne keinot ovat. Tästä tarvittaisiin laajempikin keskustelu, Jarkko Lahtinen toteaa.

Jarkko Lahtinen, Kuntaliiton varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija, Helsingissä 8.11.2017.
Kuntaliiton varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen.Katriina Laine / Yle

Pääsyy yksityisen puolen kasvuun on palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa vuonna 2009. Palvelusetelillä hoidetaan nyt enemmän lapsia kuin Kelan yksityisen hoidon tuella, mikä on kunnalle se toinen vaihtoehto hankkia yksityistä päivähoitoa.

Hoitotukea käytettäessä kunta perii asiakasmaksut ja maksaa yritykselle sopimuksen mukaisen korvauksen. Ostopalvelujen hankinta pitää tietysti kilpailuttaa eli byrokratia on kunnalle raskaampaa kuin palvelusetelin tarjoaminen. Kunta pystyy määrittelemään palvelusetelin arvon ja asiakkaalle jäävän omavastuuosan. Seteliin liittyvät ehdot myös mahdollistavat tiukemman taloudellisen ja muun ohjauksen.

Julkisuudessa on korostettu vanhempien vaihtoehtojen lisääntymistä, mikä on tietysti hyvä asia. Tulosidonnainen palveluseteli on tuonut yksityiset palvelut myös vähempivaraisten ulottuville eli mahdollistanut niin kutsutun nollamaksuluokan.

Joka tapauksessa eri tavoin ostettava tai hankittava yksityinen hoito tulee kalliimmaksi (siirryt toiseen palveluun)kuin kunnan itsensä järjestämä. Kunnan on usein maksettava tuen päälle kuntalisää.

Oulu Touhula Hiirulaisenkujan päiväkoti.
Samuel, Ellen, Nanna ja Tuuli lounaalla Touhulan Hiiruraisenkujan päiväkodissa Oulussa.Marko Siekkinen / Yle

Päivähoidon kasvaneeseen tarpeeseen on vastattava tavalla tai toisella. THL:n tilastoista ilmenee, että varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus (siirryt toiseen palveluun) on kivunnut vuosi vuodelta ylöspäin, vaikka Suomi onkin vielä jäljessä muita Pohjoismaita.

Yhteistyö yritysten kanssa houkuttaa heikossa taloustilanteessa olevia kuntia, mutta myös niitä kuntia joilla menee taloudellisesti hyvin. Uuden päiväkodin pystytys on kunnalle aina vuosien projekti. Yksityiset ovat ketterämpiä. Yritys voi rakentaa päiväkodin käyttövalmiiksi jopa puolessa vuodessa päätöksestä. Näin kunnan ei tarvitse investoida seiniin tai palkata henkilökuntaa.

Jokainen kunta tekee poliittisen päätöksen siitä, miten se haluaa tukea elinkeinotoimintaa – Rakentaako se itse päiväkotinsa, tuottaako palvelut yksityisen omistamassa rakennuksessa vai ostaako palvelun ulkoa eri tavoin.

Oulussa yksityisen osuus jo "kipurajalla"

Miten suureksi yksityisen päivähoidon osuus voi sitten nousta, jos kehitys jatkuu nykyisellään?

Oulussa se on ylivoimaisesti maan suurin, lähes 40 prosenttia. Taustalla on kaupungin polittinen linjaus ja pidempiaikainen strategia. Turussakin osuus on hieman yli 30 prosenttia.

Vaihtelu eri kaupunkien ja kuntien välillä on valtavaa. Noin 50 kunnassa ei ole tarjolla yksityistä hoitoa ollenkaan.

– Laissa ei ole määritelty rajoja. Monet kunnat pyrkivät kuitenkin rajaamaan yksityisen hoidon osuuden parinkymmenen prosentin molemmin puolin, Jarkko Lahtinen kertoo.

Touhulan omistajiin kuuluva Jari Mäki-Runsas visioi Talouselämän (siirryt toiseen palveluun) ja Turun Sanomien (siirryt toiseen palveluun) haastatteluissa, että yksityinen voisi tulevaisuudessa hoitaa varhaiskasvatuksesta puolet ja kunnallinen puolet.

Tilastografiikka palveluseteliä käyttäneiden lasten osuudesta varhaiskasvatuksessa.

Lahtinen ei pidä näin suurta osuutta realistisena, koska tämä vaatisi jo lain muutoksen. Hän muistuttaa, että kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää varhaiskasvatus eikä sitä voi ulkoistaa yksityiselle.

– Ketään ei voi pakottaa käyttämään palveluseteliä tai yksityisen hoidon tuen asiakkaaksi. Jos vanhemmat eivät halua mennä yksityiseen, niin kunnan on se palvelu järjestettävä, Lahtinen painottaa.

Hänen mielestään Oulussa mennään jo kipurajalla. Kunnan on pystyttävä järjestämään hoitopaikka nopeasti esimerkiksi silloin, kun yritys ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin tai sen toiminnassa tulee esiin muita ongelmia, jonka takia lapset pitää siirtää pikaisesti pois.

Myös hallituksen asiakasmaksuihin tekemät muutokset voivat johtaa siihen, että vanhemmat haluavat siirtää lapsensa kunnalliseen hoitoon.

Rekrytoinnit saivat linjat kuumiksi

Uudessakaupungissa kaupunginjohdon puhelin alkoi soida, kun Valmet Automotiven tehdas ilmoitti jättirekrytoinneista. Kun paikkakunnalle muuttaa paljon uutta väkeä tarvitaan ennemmin tai myöhemmin myös päivähoitoa.

– Monenlaisia yhteydenottoja tuli kevään tienoilla, kun näitä Mersu-uutisia alkoi kuulua, ja vähän aiemminkin, varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Häkkinen muistelee.

Touhula ehti ensin apajille. Uusi päiväkoti avasi ovensa elokuussa ja samalla Uudessakaupungissa otettiin käyttöön myös varhaiskasvatuksen palveluseteli. Kahden muun yksityisen toimijan kanssa kaupunki käy parhaillaan neuvotteluja.

Palveluseteli onkin kunnalle hyvä väline tilanteissa, joissa päivähoidon tarve kasvaa äkillisesti tai kunnan on muista syistä lisättävä palveluvalikoimaansa.

Häkkinen kertoo, etteivät kaupungin päättäjät ole tehneet poliittista linjausta yksityisen hoidon osuudesta, mutta sellainen voisi olla tarpeen.

Kirsi Häkkinen
Uudenkaupungin varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Häkkinen elokuussa avatun Touhulan pihalla.Kimmo Gustafsson/ Yle

Touhulan Virpi Holmqvist korostaa, että toiminnan laajentaminen tehdään aina yhteistyössä kunnan kanssa. On jo pakkokin, koska kunnat valvovat yksityisten toimintaa ja pitelevät käsissään kukkaroa. Kasvukeskukset ja muuttovoittoiset kunnat kiinnostavat toki enemmän, koska siellä on lapsia.

– Harkinta tehdään aina kuntakohtaisesti. Jossain pienessä kunnassa esimerkiksi kiinteistöt voivat olla huonossa kunnossa, ja he haluavat, että joku muu investoi uusiin rakennuksiin.

Kunnallisia ja yksityisiä päiväkoteja koskevat samat lait ja säännöt muun muassa henkilöstön mitoituksesta. Viime vuonna Touhula teki 66 miljoonan liikevaihdolla noin kolmen miljoonan euron tuloksen. Kuntapuolella tuskastellaan varhaiskasvatuksen määrärahojen riittämättömyyden kanssa. Miten yksityisellä puolella toiminta tuottaa voittoa?

Holmqvist kertoo salaisuuden olevan tehokas rakentamiskonsepti. Touhula toimii rakennuttajana ja jää kiinteistösijoitusyhtiön omistamaan rakennukseen vuokralle. Myös koko tuo hallinnollisia säästöjä.

– Olemme rakentaneet nyt 90 päiväkotia. Se on hyvin testattu prosessi, joka tuo meille monella tavalla kustannustehokkuutta. Voimme myös laittaa rahaa toiminnan kehittämiseen sitä enemmän, mitä leveämmät hartiat meillä on, hän perustelee.

Oulu Touhula Hiirulaisenkujan päiväkoti.
Elena, Nanna ja Sonja hiekkakakkujen parissa Touhulan Hiirulaisenkujan päiväkodissa.Marko Siekkinen / Yle

Asiakasmaksuista voittoja ei pysty keräämään. Koska kunnalllinen varhaiskasvatus on Suomessa arvostettua ja laadukkaaksi todettua, yksityinen hoito ei voi olla paljon kunnallista kalliimpaa. Yleensä hintaero on lasta kohden kuukaudessa joitakin kymmeniä euroja. Holmqvist sanoo yrityksen tavoitteena olevan, että päivähoidon hinta on sama kuin kunnan puolella.

Nykyään yksityiset päiväkodit ja osa kunnallisistakin erikoistuu esimerkiksi liikuntaa, tieteeseen, luontoon tai taiteeseen. Millä keinoin kilpailussa pärjää?

Holmqvist nostaa vanhempien ensisijaiseksi päiväkodin valintaperusteeksi sijainnin, toiseksi osaavan henkilökunnan. Vasta tämän jälkeen painaa erikoistuminen.

Lue myös: Tyhjenevätkö yksityiset päiväkodit Espoossa? Kaupunki varautuu julkisen päivähoidon uusiin hintoihin