yle.fi-etusivu

Jokaisesta tuomarista ei ole sovittelijaksi – vaatii luonnetta kesyttää perhekiistat ja hometaloriidat: "Arjenkin riidoissa pyrin saamaan ihmisiä sovintoon"

Yhä harvempi riita päätyy oikeussaliin asti. Sovittelu säästää sekä riitapukarien voimia että yhteiskunnan varoja.

rikos- ja riita-asioiden sovittelu
Juha Kolu
Mika Moksu / Yle

Hämärässä kokoushuoneessa on soikea pöytä, jonka ympärillä joukko epämukavalta näyttäviä tuoleja.

Huonetta esittelee harmaaseen pukuun sonnustautunut herrasmies. Hänellä on kaulassaan kravatti, mutta solmu ei ole liian kireällä.

– Usein aloitamme juomalla kahvit ja tutustumalla toisiimme. Juttelemme vaikka säästä, Juha Kolu kertoo.

Kun kahvit on juotu, on aika kääriä hihat ja ryhtyä työhön. Pöydällä on nippu nenäliinoja. Tunteet saattavat nousta pintaan, sillä sovintoa etsiessä osapuolet ovat samanarvoisia.

Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa sovittelutyötä tekee kymmenen tuomaria. Juha Kolu on yksi heistä.

"Ihmistuntemus ja tilanteen ymmärtäminen auttavat"

Sovittelussa riidan osapuolet etsivät ratkaisua keskustelemalla.

Tyypillisesti sovittelulla haetaan ratkaisua kiinteistökaupoista syntyneisiin riitoihin, huoltajuuskiistoihin tai työsuhderiitoihin.

Riitajuttujen sovittelu on Kolulle sydämen asia. Tänä vuonna juttuja on ollut toistakymmentä. Innostuneisuus kuuluu läpi miehen äänestä, kun hän kertoo työstään.

– Sovittelu sopii luonteelleni. Arjenkin riidoissa pyrin saamaan ihmisiä sovintoon. Se on keino saada nopeasti ja aika edullisesti ratkaisu ongelmaan, Kolu pohtii.

Television oikeussalidraamat ovat piirtäneet tuomareista arvovaltaisen ja jäykän kuvan. Sovittelussa tuomarin rooli on kuitenkin hyvin erilainen kuin istuntomenettelyssä.

Jotta riidan osapuolet suostuvat kumpikin tekemän myönnytyksiä, vaaditaan tuomarilta psykologista silmää.

– Ihmistuntemus ja tilanteen ymmärtäminen auttavat. Pitää vaistonvaraisesti tietää, miten asiaa tulee viedä eteenpäin. Normaali riita-asian käsittely on hyvin muodollista ja jäykkä. Laki sanelee, miten istunto etenee. Sovittelussa puhutaan hyvin vapaamuotoisesti.

"Asiat ovat hyvin harvoin mustavalkoisia"

Riita-asioita puidaan yhä enemmän sovittelemalla.

Vielä kymmenen vuotta sitten oikeusministeriön tilastojen mukaan koko maassa sovitteluun päätyi alle 70 riitajuttua, nyt määrä on lähellä kahta tuhatta.

Osassa käräjäoikeuksia sovitteluihin on panostettu määrätietoisesti. Yksi maan kärkikastiin kuuluvista on Päijät-Hämeen käräjäoikeus.

Tuomarin on oltava aina puolueeton – myös sovittelutilanteessa. Intiimissäkin tilassa tuomarin on muistettava roolinsa.

Ihmistuntemus ja tilanteen ymmärtäminen auttavat. Pitää vaistonvaraisesti tietää, miten asiaa tulee viedä eteenpäin.

Tuomari ei voi asettua kummankaan osapuolen puolelle. Sen voi hänen mukaansa välttää siten, että tutustuu kiistaan huolellisesti.

– Asiat ovat hyvin harvoin mustavalkoisia. On näkökohtia, jotka voi ymmärtää molempien kannalta. Esimerkiksi hometalokaupoista syntyneitä riitoja ratkottaessa usein ymmärtää sen, että ongelmassa ei ole syyllisiä, vaan osapuolia, jotka ovat joutuneet hankalaan tilanteeseen, Kolu kertoo.

Käräjätuomari Juha Kolu puheenjohtajan paikalla istuntosalissa Lahden oikeustalolla.
Käräjätuomari Juha Kolu pitää myös tuomioistuinkäsittelyä arvokkaana. Jos sovintomenettelyssä ei synny sopua, istuntosalissa ratkaisu löytyy varmasti.Mika Moksu / Yle

Oikeudenkäynti on henkisesti raskasta – ja kallista

Sovittelu on myös istuntosalia nopeampi tapa löytää ratkaisu.

Tuomioistuinkäsittely voi valituksineen venyä vuosiin, mutta sovittelu kaikkine valmisteluineen on ohi noin kuukaudessa.

Nopeus säästää kustannuksia niin yhteiskunnalta kuin kiistan osapuoliltakin. Samalla saadaan purettua käräjäoikeuksien istuntoruuhkia.

Sovittelutyötä tekevän tuomarin mukaan suurin hyöty tulee kuitenkin riidan osapuolille. Sovittelussa ratkaisu on aina sovinto, kun tuomioistuinkäsittelyssä ratkaisu on tuomio. Erolla on suuri psykologinen merkitys.

– Sovitteluun tulevilla ihmisillä on lähtökohtaisesti kompromissivalmiutta. Se madaltaa kynnystä sovinnon löytämiseen.

Esimerkiksi hometalokiistoissa tuomioistuinkäsittely voi venyä hovioikeuskäsittelyineen pariksikin vuodeksi.

– Pitkä käsittely on henkisesti hyvin raskasta ja voi pahimmillaan halvaannuttaa asianosaisten arkielämän kokonaan, käräjätuomari Kolu sanoo.

Joskus riidoissa on kiinni myös isot rahat, esimerkiksi kiinteistökauppariidoissa. Sovittelussa hometalon ostanut voi saada myyjän maksamaan remontin, mutta huonossa tapauksessa tuomioistuinkäsittelyssä ostaja voi jäädä vaille korvausta ja joutua maksamaan molempien osapuolten oikeudenkäyntikulut.

– Joskus jokin asia voi olla periaatteellisesti niin tärkeä, että tuomioistuinkäsittely on ainoa vaihtoehto. Sovittelu vaatii myös tietynlaista asennoitumista, Kolu muistuttaa.

Sovittelussa ei saa käräjöidä

Sovittelu on osoittautunut myös tehokkaaksi. Helsingin yliopistossa riita-asioiden sovitteluihin perehtynyt tutkija Kaijus Ervasti kertoo, että sovinto löytyy keskimäärin kahdessa tapauksessa kolmesta. Päijät-Hämeessä osuus on vieläkin suurempi, jopa 90 prosenttia.

Ervasti korostaa, että osapuolten sovittelemalla aikaansaama ratkaisu on parempi, kuin ulkopuolisen määräämä tuomio. Sovittelujärjestelmän kompastuskivi on kuitenkin sen vahvuuksissa.

– Oikeudenkäynnit ja sovittelut täytyy pitää toisistaan erillään. On vaara, että sovittelusta tulee puolittainen oikeudenkäynti, jossa asianajajat sanelevat, miten juttu pitää ratkaista. Ratkaisun avaimet ovat osapuolilla, ja tuomioistuimessa taas juristit määräävät, miten asian pitäisi olla, Ervasti sanoo.

Käräjätuomari Kolu pitää sekä sovittelua että tuomioistuinkäsittelyä yhtä arvokkaina tapoina käsitellä riitoja.

– Sovittelussa kukaan ei häviä. Saavutettu sovinto on myös tuomarille hyvin palkitsevaa.