Ruuan hamstraajat oppivat taktikoimaan S-ryhmän alessa – "Nämä ihmiset ovat myöhässä"

S-ryhmä myi kahdeksassa viikossa miljoona punalaputettua tuotetta 60 prosentin alennuksella. Samalla lihan määrä väheni lahjoituksista.

vähittäiskauppa
Alennus -lappu ruokapaketin kyljessä.
Heli Mälkiä / Yle

KajaaniHyllyjen välissä on hiljaista kellon lähestyessä iltakahdeksaa Kajaanin Prismassa. Vain yksittäisiä ihmisiä pysähtyy lihatuotteiden kohdalla, osa heistä etsii selkeästi punalaputettuja pakkauksia, sillä kello 20 normaali 30 prosentin alennus muuttuu tupla-aleksi.

– Nämä ihmiset ovat myöhässä, naurahtaa opiskelija Jonna Majewski.

– Jos haluaa saada koriinsa kalliimpia lihoja tai leikkeleitä, kannattaa liikkeelle lähteä seitsemän jälkeen. Ihmiset ovat täällä keräämässä koreihinsa punalaputettuja tuotteita silloin, kahdeksalta niitä ei enää juurikaan löydy, hän jatkaa.

Kajaanin Prisma on yksi 900 S-ryhmän kaupasta, joka pyrkii vähentämään elintarvikkeiden hävikkiä niin sanotulla tupla-alella. Päiväysvanhoiksi menevien punatarraisten tuotteiden ale tuplataan viimeisen aukiolotunnin aikana.

Prismajohtaja Pasi Piiraisen mukaan Majewskin huomiot pitävät paikkaansa.

– Me olemme varanneet ylimääräisiä käsiä kassalle juuri iltakahdeksan jälkeiseen aikaan, eli heti siihen kohtaan, kun tupla-ale tulee voimaan. Yhdeksän aikoihin ei ruuhkaa enää ole.

Isompi ale on pois köyhimmiltä

S-ryhmä on asettanut tavoitteekseen, että kauppojen hävikkiä vähennetään 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen S-ryhmän vähittäiskaupan ketjuohjauksesta laskee, että tavoitteeseen on mahdollista päästä.

– Hävikkiale on tässä vain yksi, tosin tehokas keino. Myymme 50 miljoonaa punalaputettua hävikkituotetta vuodessa. Tupla-alessa myimme miljoona tuotetta ensimmäisten kahdeksan viikon aikana.

Ruokaostoksia.
S-ryhmä on asettanut tavoitteekseen, että kauppojen hävikkiä vähennetään 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.Ismo Pekkarinen / AOP

Kaikille tupla-ale ei kuitenkaan ole yhtä auvoa. S-ryhmän kaupoilla on kumppaninaan yhteensä 400 hyväntekeväisyysjärjestöä, joiden kautta hävikkituotteita on lahjoitettu muun muassa vähävaraisille jaettavaksi.

Yksi näistä on Kajaanin Helluntaiseurakunta, joka jakaa tuotteita kuukausittain.

– Jaettavaa on nyt vähemmän, sanoo tapahtumasta vastaava Esa Kolehmainen.

– Ero on huomattava. Lihaa ja leikkeleitä tulee selvästi vähemmän jaettavaksi. Muita tuotteita toki vielä riittää. Kaksipiippuinen juttuhan tämä on. Toisaalta on hyvä, että tavara ei mene roskiin, mutta meiltäkin jaetaan apua ihmisille, jotka eivät pysty välttämättä kaupasta niitä hakemaan, Kolehmainen jatkaa.

Sama ilmiö on huomattu myös pääkaupunkiseudulla. Myllypuron elintarvikeapu joutui luopumaan (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat) yhdestä jakokerrasta sen jälkeen kun lahjoituselintarvikkeiden määrä väheni.

Kajaanin Helluntaiseurakunnan Sanaa ja soppaa -tapahtumassa käy keskimäärin 50–60 henkilöä. Jokaiselle kävijälle jaetaan myös kotiinviemisiksi elintarvikekassi, jonka sisältö koostuu lahjoitustuotteista.

Hävikin vähentäminen on pääasia

Prismajohtaja Pasi Piirainen on tiedostanut hyväntekeväisyystuotteiden vähenemisen.

– On totta, että juuri kalliimpien tuoteryhmien osalta lahjoitettava on vähentynyt. Muita tuotteita, kuten esimerkiksi leipää jää aina seuraavalle aamulle hyväntekeväisyyteen. Toisaalta hävikki on puolen vuoden aikana vähentynyt meillä kymmeniä prosentteja.

Nainen kaupassa
Opiskelija Jonna Majewski on oppinut, mihin aikaan viikosta ja päivästä tiettyjä ale-tuotteita kannattaa etsiä.Jarmo Nuotio / Yle

Suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen komppaa kauppiasta.

Hän muistuttaa, että ruokahävikin alentamisessa potkua antaa YK:n tavoite, jonka mukaan jäsenmaiden ruokahävikki pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Lyytikäisen mukaan suurin osa hävikistä syntyy kotitalouksissa, mutta kaupallakin on tehostettavaa.

– Hävikin alentaminen on tuonut meille viime vuosina 10 miljoonan euron säästöt. Se puolestaan mahdollistaa ruoan myymisen halvemmalla.

Tupla-ale on tarjonnut asiakkaalle tilaisuuden oppia, miten kanssaihmiset toimivat. Sen on huomannut ainakin Prisman asiakas Jonna Majewski. Hänellä ei ole juuri nyt kiirettä metsästää tuotteita, koska siitä pitää huolen kaveri, joka kiertää edellä oman ostoskorinsa kanssa.

– Tässä on omat sääntönsä. Ihmiset ovat oppineet, mitä minäkin iltana on tulossa tarjolle. Tuotevalikoiman perusteella ruuhkaa on tai ei ole. Aika, jolloin pitää tulla saadakseen haluamansa, vaihtelee.