SKAL: Ammattipätevyys pitäisi voida päivittää kotikoneella

Kuljetusala haluaa joustoa niin kuljettajakoulutukseen kuin ammattipätevyyden päivittämiseen.

liikenne
Kuorma-auto
Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomen kuljetus- ja logistiikka-alan edunvalvontajärjestö SKAL ry on huolissaan kuljettajien määrästä. Järjestön mielestä yhteiskunnan pitää huolehtia, että resurssit riittävät lähivuosina, sillä puheenjohtaja Teppo Mikkolan mukaan robottiautot ovat vielä kovin kaukana tulevaisuudessa.

– Kumipyörillä tapahtuva tavarakuljetus tarvitsee vuosittain 3 500 uutta kuljettajaa vuosittain. Jos kaikki ammattipätevyyttä tarvitsevat kuljettajat lasketaan mukaan, tarve on 5 000.

Mikkolan mukaan kuljettajien pitää olla myös entistä ammattitaitoisempia, koska on "arvokkaita kuormia, isoja autoja ja tiukkoja aikatauluja".

Kuljetusala on jo pitkään toivonut, että kuljettajien ammattipätevyyden hankkimiseen lisättäisiin joustoa. Mikkola pitäisi hyvänä, että käyttöön otettaisiin perinteisen kouluopetuksen rinnalle samanlainen kisällimalli kuin Saksassa 2000-luvun alussa, nuorten kovaa työttömyyttä alettiin suitsia.

– Monella saattaa olla alalta jo perustietoja, vaikkapa kotona on kuljetusliike. Nuori voisi kirjautua ammattioppilaitokseen, ja tehdä pakolliset opinnot ja näyttökokeet siellä, mutta muuten oppia työn kautta yrityksessä.

Mikkolan mielestä alalla nähtäisiin hyvänä, jos alalle opiskeleva voisi saada ajokortin 17-vuotiaana. Se tukisi hänen mielestään uusien kuljettajien saamista alalle.

– Kun nuori pääsee peruskoulusta, hän ehtii hakeutua muulle alalle sillä aikaa, kun ajokortti-ikä tulee täyteen.

Koulutukset ajoittuvat usein viikonloppuihin, mutta jos se pidettäisiin kahdessa 3,5 tunnin jaksossa, koulutus voisi olla arki-iltana.

Puheenjohtaja Teppo Mikkola

Joustoa alalla toivottaisiin myös ammattipätevyyden päivittämiseen eli niin sanottuihin direktiivikoulutuksiin. Työkseen ajavan pitää päivittää osaamisensa viiden vuoden välein.

Mikkolan mielestä järjestelmä pitäisi digitalisoida, jolloin kuljettaja voisi päivittää ammattipätevyytensä kotona tietokoneen ääressä.

– Haasteena on tietenkin henkilön tunnistaminen, mutta jos ratkaisu löydetään, tiedetään varmasti, että alan mielestä mahdollisuus pitäisi hyödyntää.

Alalla toivotaan myös yhden koulutuspäivän jakamista kahteen osaan.

– Koulutukset ajoittuvat usein viikonloppuihin, mutta jos se pidettäisiin kahdessa 3,5 tunnin jaksossa, koulutus voisi olla arki-iltana.

Sen voisi sitten Mikkolan mielestä suorittaa joko tietokoneen ääressä tai ryhmässä lähiopetuksena.

Jossain maissa on hyvin tiukasti säännelty, mitä direktiivikoulutuksen viiden koulutuspäivän pitää sisältää. Mikkolan mielestä on hyvä, että Suomessa päivien sisällön voi ratkaista kunkin kuljettajan tarpeen mukaan.

– Joku tarvitsee tieturvaa, toinen työturvaa ja joku ehkä ensiapukoulutusta.