Pietarsaari tarttuu huumeongelmaan yhteistyöllä – nuorisoasemasta halutaan paikka, jossa nuoret uskaltavat puhua

Täysi salillinen nuorison kanssa työskenteleviä keskusteli torstaina kaupungissa roihahtaneesta huumeongelmasta.

nuoret
Kannabissätkää kääritään.
Yle

Pietarsaaressa on etsitty keinoja tarttua nuorten huumeongelmaan. Nuorten kanssa työskentelevät tahot ja poliisi miettivät torstaina, mitä yleistyneelle huumeidenkäytölle voitaisiin tehdä.

Muutama viikko sitten parikymmentä nuorta jäi Pietarsaaressa poliisiratsiassa kiinni huumeiden käytöstä.

Koordinaattori David Sandström Nuorisoasemalta suhtautuu tulevaan toiveikkaasti: kaupungissa on paljon projekteja ja asiantuntemusta, joiden voimat pitää yhdistää.

Nuoret on hänen mukaansa osattava ohjata oikeaan paikkaan. Yksi tällainen paikka haluaa olla ensi viikolla toimintansa aloittava nuorisoasema, johon Sandström toivoo nuorten uskaltavan tulla.

– Tiedän, että on paljon nuoria, joiden pitäisi puhua jonkun kanssa, mutta se on vaikeaa. Ajatellaan, uskaltaako luottaa. Nuorisoasema on käytettävissä, rohkaisee Sandström.

Nuorisoaseman kotisivut aukeavat ensi viikolla, ja toiminta alkaa myös Facebookissa.

Ammattiopinnot viedään loppuun pienryhmässä

Ehkäisevää työtä tehdään myös koettamalla varmistaa, että mahdollisimman moni nuori valmistuu ammattiin ja saa työtä. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on aloittanut syksyllä Pietarsaaressa Mix-ryhmässä, jossa joukko nuoria viimeistelee venyneet ammattiopintonsa.

– Jos saadaan yksikin nuori työmarkkinoille mukaan, se on noin 1,2 miljoonan euron tulo yhteiskunnalle. Muuten luku kääntyy negatiiviseksi, sanoo erityisopettaja Jouni Anttila.

Anttilan mukaan kokemukset kaksi ja puoli kuukautta kestäneestä työstä ovat hyviä. Ryhmäytymisen hyödyt näkyvät jo:

– Kun joku ei tule kouluun, hänen kaverinsa soittaa, että missä olet. He ovat huomanneet, että kouluun kannattaa tulla ja että siellä puhutaan muutakin kuin kouluasiaa.

Uusia paikkoja vapautuu, kun ryhmä saa opintonsa valmiiksi. Opettajat pysyvät samoina, ja heillä on Anttilan mukaan riittävästi aikaa ja resursseja opiskelijoille.

Riippuvuushoitokliniikan johtaja Ireeni Finnholm, koordinaattori David Sandström, Oxhamnin koulun rehtori  Peter Lindqvist, Lagmansgårdenin kuraattori Tanja Sabel, sosiaaliterapeutti Monica Hällund-Myntti ja erityisopettaja Jouni Anttila Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymästä.
Riippuvuushoitokliniikan johtaja Ireeni Finnholm, koordinaattori David Sandström, Oxhamnin koulun rehtori Peter Lindqvist, Lagmansgårdenin kuraattori Tanja Sabel, sosiaaliterapeutti Monica Hällund-Myntti ja erityisopettaja Jouni Anttila Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymästä.Kjell Vikman / Yle

Ryhmä auttaa ja antaa oivalluksia

Myös koulukoti Lagmansgårdenin kuraattori Tanja Sabel uskoo ryhmän voimaan: jos ongelmat syntyvät ryhmässä, niitä kannattaa ryhmässä myös ratkaista.

– Jos puhutaan itsensä löytämisestä ja tunteiden ilmaisemisesta, niin niitä on hyvä ja turvallista työstää ryhmässä. Se vaatii toki ryhmädynamiikan eteen työskentelyä, mutta työ vahvistaa nuoren itseluottamusta ja minäkuvaa.

Sabel on nähnyt työssään ryhmässä syntyvän oivalluksia, joita ei välttämättä synny yksilötyössä. Sillekin on silti paikkansa.

Tunnetaitojen opettelua jo päiväkodissa

Riippuvuushoitoklinikan johtaja Ireeni Finnholm muistuttaa, että useimmiten päihdeongelmat kumpuavat tunne-elämän ongelmista. Moni asiakas on ollut koulukiusattu, syrjäytynyt tai ongelmat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.

Päihdeongelmien ennaltaehkäisy voidaankin aloittaa jo päiväkodeissa tunne-elämän taitoja harjoittelemalla, sanoo Finnholm. Klinikalta on aiemmin tehty vierailuja päiväkoteihin ja esitelty keinoja, joilla lapset voivat harjoitella.