Suomi on Pohjoismaiden suurin nokipölyn päästäjä – yksittäinenkin ihminen voi vaikuttaa

Pohjoisen lumille laskeutuva musta hiili imee auringonvaloa ja nostaa lämpötilaa.

ilmastonmuutos
Henkilö katsoo nokista kättään.
Metsäpalon jäljiltä nokipöly voi olla näinkin käsin kosketeltavaa, ilmassa pienhiukkaset kulkeutuvat nopeasti jopa tuhansia kilometrejä. Mika Moksu / Yle

Arktisen neuvoston jäsenmaat – Suomi ja seitsemän muuta – ovat syypäitä vain kuuteen prosenttiin maapallon mustan hiilen eli nokipölyn päästöistä. Suuri osa ilman mustasta hiilestä on täällä pohjoisessakin aasialaista alkuperää.

Omalla päästöosuudellaan Arktisen neuvoston jäsenet kuitenkin vastaavat noin kolmanneksesta siitä lämpenemisestä, jota musta hiili pohjoisessa aiheuttaa.

Kun meillä alkaa kevätaurinko helottaa, nokeentuneet lumi ja jää eivät heijasta valoa ja lämpöä takaisin avaruuteen, vaan tummina päinvastoin imevät niitä.

Musta hiili arvioidaankin syyksi yli viidennekseen arktisen alueen lämpenemisestä. Siten se on toiseksi tärkein ilmastoa lämmittävä tekijä hiilidioksidin jälkeen.

Luontaisen viileytensä vuoksi arktisella alueella on keskeinen merkitys koko maapallon ilmastonmuutoksen hillitsemisessä – tai kiihdyttämisessä, sillä alue on viime vuosikymmeninä lämmennyt yli kaksi kertaa niin nopeasti kuin maapallo keskimäärin.

Trump lupasi paljon

Suomi on parhaillaan Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. Presidentti Sauli Niinistö on sanonut Suomen käyttävän tilaisuuden hyväkseen saadakseen mustan hiilen päästöt laskuun.

Hän on puhunut aiheesta niin Venäjän kuin Yhdysvaltain presidentille. Arktisen neuvoston jäsenmaista mustaa hiiltä tupruaa ilmoille pääasiassa juuri näistä kahdesta suurimmasta maasta.

Elokuisen Yhdysvaltain-matkansa jälkeen Niinistö kertoi presidentti Donald Trumpin luvanneen, että Yhdysvallat ottaa tavoitteeksi päästöjen puolittamisen. Ympäristötutkijat eivät Trumpin lupauksesta aivan vakuuttuneet.

Pohjoismaista Suomi itse on suurin päästäjä. Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n mukaan täältä päätyi toissa vuonna ilmaan 5,9 miljoonaa kiloa mustaa hiiltä. Seuraavina olivat Norja ja Tanska. Niiden päästöt olivat hieman yli puolet Suomen luvusta.

Kartta, jossa maapallo on kuvattu niin, että pohjoisnapa on keskellä. Karttaan merkityt luvut: Kanada 44,2; Yhdysvallat 184,6; Venäjä 199,7; Suomi 5,1; Ruotsi 3,1; Tanska 3,7, Norja 3,7 ja Islanti 0,1.
Arktisen neuvoston jäsenmaiden toissavuotiset mustan hiilen päästöt miljoonina kiloina.Marianna Korpi / SYKE

Liikenteet päästöt meillä keskeisiä

Toisin kuin hiilidioksidi, musta hiili ei jää oleilemaan ilmakehään jopa vuosisadoiksi, vaan hiukkaset häviävät viikossa. SYKEn mukaan tekniset parannukset ja päästörajoitusten tiukentaminen voisivatkin lähivuosikymmeninä viedä yli kymmenesosan mustan hiilen lämmittävästä vaikutuksesta.

Parhailla teknologioilla vaikutusta arktisella alueella voidaan vähentää arviolta neljännesaste vuoteen 2050 mennessä, sanoo SYKEn erikoistutkija Kaarle Kupiainen. Hän toivoo, että täällä puututaan erityisesti liikenteen päästöihin ja öljyntuotannon jäteöljyn polttamiseen eli soihduttamiseen.

Mustaa hiiltä syytävät ilmaan tieliikenteen ja soihduttamisen lisäksi teollisuus, kotien puu- ja hiililämmitys, peltojen kulotus ja metsäpalot. Arktisten maiden päästöistä noin 40 prosenttia on peräisin tieliikenteestä ja työkoneista.

Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtajan Mikael Hildénin mukaan Suomella on edellytyksiä tukea päästöjä vähentävää kehitystä uusilla teknologisilla ratkaisuilla.

Ihmisten energiaratkaisuilla on merkitystä

Arktisen neuvoston ministerikokous hyväksyi keväällä tavoitteeksi mustan hiilen päästöjen 25–33 prosentin vähennyksen vuoden 2013 tasoon verrattuna. Arktiset öljyntuottajamaat puolestaan ovat sitoutuneet Maailmanpankin aloitteeseen soihduttamisen lopettamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Isojen linjojen lisäksi myös yksittäisillä ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa Suomen mustan hiilen päästöihin paitsi tieliikenteessä niin myös energiaratkaisuillaan. Päästöt vähentyvät, jos lämmittää asuntonsa lämpöpumpulla, valitsee mahdollisimman puhtaita polttoaineita ja parantaa energiatehokkuutta, SYKE listaa.

Katsaus mustaan hiileen (siirryt toiseen palveluun) on yksi SYKEn tietopaketeista (siirryt toiseen palveluun), joissa se tarkastelee satavuotiaan Suomen ympäristön tilaa ja tulevaisuutta. Kolme muuta tietopakettia ovat käsitelleet vettä, kiertotaloutta ja kaupunkiluontoa. Geologi-lehdestä (siirryt toiseen palveluun) voi lukea geologisen näkökulman mustasta hiilestä arktisen alueen lämmittäjänä.