Saattohoidon vahvistaminen sai tukea eutanasia-aloitteen kuulemisessa eduskunnassa

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on aloittanut eutanasian eli kuolinavun laillistamista vaativan kansalaisaloitteen käsittelyn kuulemalla aloitteen tekijöitä ja asiantuntijoita. Päätöksenteon ennakoidaan venyvän ensi kevääseen.

eutanasia
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta järjesti julkisen kuulemisen Eutanasia-kansalaisaloitteesta Helsingissä 9. marraskuuta 2017.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta järjesti julkisen kuulemisen Eutanasia-kansalaisaloitteesta Helsingissä 9. marraskuuta 2017.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemista asiantuntijoista professorit Jaana Hallamaa ja Tiina Saarto korostivat saattohoidon ja tehokkaan kivun lieventämisen mahdollisuuksia. Rikosoikeuden professori emeritus Raimo Lahti näki tarpeita lainsäädännön korjaamiseen.

Eutanasia-aloitteen puuhamiehistä Henrik Lax korosti kuolemansairaan potilaan oikeutta kuolinapuun, kun äärimmäisen kovia kipuja ei voida muuten lieventää.

Laxin mukaan on aiheellista kysyä, onko nykyinen kuolinavun ehdoton kielto armollista vai armotonta.

Eutanasia-aloitteen tekijät korostivat potilaan itsemääräämisoikeutta ja potilaan oman tahdon kunnioittamista. He epäilivät, että saattohoidon kehittäminen on kovista kivuista kärsiville liian hidas tie.

Hyvä saattohoito koko maahan

Saattohoidon asiantuntija, Helsingin yliopiston palliatiivisen lääketieteen professori Tiina Saarto korosti, että hyvää saattohoitoa ja tehokasta kivunlievitystä olisi jo nyt mahdollista saada kaikille sitä tarvitseville potilaille.

Saarron mukaan Suomessa on 150 palliatiiviseen hoitoon erikoistunutta lääkäriä, joiden avulla saattohoitoa voitaisiin nopeasti parantaa. Hän totesi, että yliopistosairaalojen yhteyteen voitaisiin perustaa keskuksia, joista saattohoitoapua annettaisiin potilaille.

Tällä hetkellä saattohoitoon erikoistuneita keskuksia on vain Helsingin ja Tampereen yliopistosairaaloiden yhteydessä, mutta Saarto arvioi, että pienillä lisäresursseilla asiantuntemusta voitaisiin levittää eri puolille maata.

Belgian ja Hollannin kokemukset epäilyttävät

Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa näki eutanasialaissa monia ongelmia. Hän huomautti, että ihmisen surmaamisen laillistaminen muuttaisi väistämättä arvokäsityksiä.

– Oikeus elämään on perusoikeus, josta ei voi luopua edes omasta tahdostaan, Hallamaa linjasi.

Belgian ja Hollannin kokemuksiin viitaten sekä Saarto että Hallamaa arvioivat, että kuolinavun laillistamista seuraisi vähitellen kuolinavun kynnyksen madaltuminen ja kuolinapuun turvautuvien määrän kasvaminen.

Rikosoikeuden professori emeritus Raimo Lahti arvioi, että lainsäädännössä on jo nyt rajatapauksia, kuten avunanto itsemurhaan. Hän muistutti, että oikeus arvokkaaseen kuolemaan on yhtä tärkeää kuin oikeus elämään.

Valiokunnan syyskiireet lykkäävät käsittelyä

Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa eutanasia-aloitteen käsittelyä asiantuntijoiden kuulemisella. Valiokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) ei osaa vielä arvioida, milloin valiokunnan päätös asiasta valmistuu.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on kiireitä alkoholilain uudistuksen ja budjettilakien käsittelyn vuoksi, joten päätös eutanasia-aloitteesta saattaa lykkääntyä ensi kevääseen.

Valiokunnan enemmistön arvioidaan suhtautuvan eutanasialakiin kielteisesti, muta saattohoidon kehittämisellä on laajaa kannatusta.

Lisää aiheesta:

Eutanasian salliminen Suomessa vaatisi jättimäisen lainsäädäntötyön – Asiantuntija: "Ei ehtisi tällä hallituskaudella"

Piispat: Eutanasialle ei – hyvä saattohoito sen sijaan taattava kaikille