yle.fi-etusivu

Kui pidäy säilyttiä fotokuvii? – muzein ruadai andau nevvuo

Hyvin säilynyzis fotokuvis voibi roita hyödyy tulien aijan sugututkijoile. Täs seiččie nevvuo kui bumuagu- mugai digikuvien säilyttämizeh niškoi.

Yle Uudizet karjalakse
Valokuvakansio, jonka päällä irtonaisia valokuvia.
Kaisu Nevasalmi / Yle

Ongo sinun telefonah kerdynyh ylen äijy kuvua? Löydyygo bumuagukuvua kois eriže libo al’bomois? Myöhembä sinun kuvis voibi olla abuu ezimerkikse sugututkijoile. Gu vahnois kuvis rodies hyödyy sežo tulieloile polvile, net pidäs säilyttiä oigieh luaduh. Kuopion kul’tuuruhistouriellizen muzein intendentu Pekka Kankkunen andau arhiivuruadajan nevvuo kuvien säilyttämizeh.

Bumuagukuvat

1. Pie kuvii pimies kohtas

Päiväzenpasto ylen pahoi vaikuttau fotokuvih: kuvat voijah valpastuo. Fotokuva-al’bomoi ei maksa pidiä avvonazel kniigupualičal libo st’oklahizen uksen tagan. Parem pie kuvii pimies, salvatus škuapas.

2. Tazazet olot

Kuvii maksau pidiä muga sanottulois tazazis ololois da parem lämmitetys pertis migu ihan vilus. Rutot vaihtelut, ezimerkikse viluspäi lämmäh, voijah vahingoittua kuvii. Pertis ei pidäs olla ylen räkki, 21 astehtu lämmiä täydys hyvin. Ilmankostehus pidäs pyzyö 30–50 prosentas. Ezimerkikse vilut čardakat ollah enimite vie kostietgi eigo net päijä kuvien pidämizeh.

Valokuva-albumiin kirjoitetaan kuvateksti arkistointitussilla.
Kaisu Nevasalmi / Yle

3. Älä kirjuta kuvah liigua

Ollou kuva al’bomas, kirjuta kuvan viereh kuvavusaigu, -paikku da kedä on kuvas. Gu et yhtelläh voinne pidiä kuvii al’bomas da merkičendät pidäs panna kuvah, kirjutekset maksau luadie kuvan tuakse mihgi reunah. Kirjuta selgiesti, sit merkičendät ellendetäh suangi vuvven peräs.

4. Oigei kirjutin

Kirjutannet kuvatiijot kuvah, käytä arhiivuruadoh pädijiä kirjutindu libo tuššii. Mostu suau ostua toimistotarvikehlaukois. Lyijykirjutin ei vahingoita kuvua, ga sen jälgi valpastuu aijan mendyy. Toizielpäi mustal tavallizel kirjuttimel kirjutettu tekstu voibi nägyö toizelgi puolel kuvua. Negatiivumerkičendäh niškoi on olemas omaluaduine kirjutin. Negatiivoile pädijäs kirjuttimes nägyy kirjutes "film glass" libo "metal".

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Pekka Kankkunen
Kaisu Nevasalmi / Yle

Digikuvat

1. Luaji varakse koupiedu

Digikuvii säilyttäjes tägei dielo on luadie se-toine koupii da panna net taldeheh monehgi kohtah da eri välinehile. Ei maksa uskuo vaigu yhteh digimuodoh.

2. Ni yksi välineh ei ole tävvelline

Digitalizien tallendusvälinehien variantua on äijy, ga ni yksi niilöis ei ole tävvelline. Mustopuikkoine on pieni da sen voit kaimata kebjiehgi. Ulgoine kova disku on effektiivine, ga sen sydämes pyörii kovalevy voi azettuo libo mureta.

Moizil arhiivulaitoksil, kui ezimerkikse Kuopion muzei, kuvii pietäh CD- da DVD-diskoil. Niilöin paha puoli on se, gu käyttöaigu on vai 7–30 vuottu. Sendäh muzeis luajitah uuttu diskan koupiedu 5–7 vuvven välil.

Cd-levyn taustapuoli
Anu Pöntinen / Yle

3. Täytä metatiijot

Digitalizien kuvien taldeheh panemizes on hyvä täyttiä kuvan metatiedoloih kuvan tiemu, kuvavusaigu- da paikku. Metatiedolois voibi luadie hos kuvakannen, kunne ližiät sit oman tiijoston, et piässe kirjuamah kohti kuvatiijostoh.

Bumuagufotokuvat voibi digitoija reprostolal

Pekka Kankkuzen nevvo bumuagufotokuvien digitoiččijale on oma yksinkerdaine reprostola. Kuva pannah tazazele alustale. Hyväluaduine digikameru azetetah jalustehele, kudai ottau kuvan bumuagukuvas ylähälpäi. Bumuagukuva suau valgiedu mollembas puolespäi 45 astehen kulmas olijois lampois. Kankkuzen mugah se on teriämbäine taba digitoija bumuagukuva. Metodu on sežo muzein käytös.

Pekka Kankkunen pitää powerpoint-esitystä repropöydästä.
Kaisu Nevasalmi / Yle

Luve sežo

Miten kannattaa säilyttää valokuvat? – museon asiantuntija antaa vinkkinsä