1. yle.fi
  2. Uutiset

Mies hassussa hatussa on elokuva-alan ravistelija: "Tuodaan Hollywood tänne Suomeen ja Kainuuseen"

Miika J. Norvannon nimi on tuttu monille indie-elokuvista kiinnostuneille. Sotkamolaisen elokuvantuottajan uusin teos Rendel jäi kauas katsojatavoitteesta, mutta silti se on tekijälleen kuin timantti.

elokuvat
Miika J. Norvanto
Miika J. Norvanto haluaa tehdä elokuvia Kainuusta käsin.Kimmo Hiltunen / Yle

SotkamoSotkamossa työpisteellään istuu hyvin tyytyväinen mies, sillä parinkymmenen vuoden toimiminen indie-elokuvien kirjavalla kentällä on tuottanut lopultakin läpilyönnin.

Miika J. Norvannon tuottama ja osittain käsikirjoittama ensimmäinen täyspitkä suomalainen supersankarielokuva Rendel on tekijänsä silmissä timantti.

– Se on avannut lopullisesti isot ovet. Saimme niin suuren levityksen ulkomaille elokuvateattereihin, että se on jotain sellaista, mihin tämän kokoluokan elokuvat harvoin pääsevät. Enkä edes tiedä kuinka moni tähän olisi päässyt.

– Tällä hetkellä istumme sellaisissa neuvottelupöydissä, että jos nämä neuvottelut menevät maaliin, niin hyvää on tulossa. Rendel mahdollisti sen kaiken.

Elokuvantekijän suurin taiteellinen unelma onkin, että teoksen löytäisivät katsojat ja tahot eri puolelta maailmaa.

– Sitä antaa sydänverensä, kaikkensa sille, ja elää ajatuksesta, kuinka ihmiset kokevat elokuvan. Saivatko he sen viestin, jota rakensimme? Viihdyttivätkö ratkaisumme katsojia?

Rendel on käyntikortti

Suomen elokuvasäätiön tiedottaja Reetta Hautamäki käyttää Rendelin kohdalla nimikettä käyntikorttielokuva.

– Se on todiste, että taidot ja tekniikka riittävät taidokkaaseen lopputulokseen, jonka kautta pääsee osalliseksi uudenlaisista mahdollisuuksista.

Rendel
Rendel-elokuvan pääosaa eli Rendeliä näyttelee Kris Gummerus.Juuli Aschan/Black Lion Pictures

Norvanto on hyvin tunnettu tekijä indie-elokuvien piirissä. Hän on tekijänä kärkihenkilö, jonka tekemistä seurataan mielenkiinnolla.

– Mitähän sieltä vielä tulee? Hautamäki pohtii.

Independent eli indie-elokuvat on rahoitettu julkisen rahoituksen ulkopuolelta, eli niissä ei ole mukana laisinkaan elokuvasäätiön jakamaa tukea. Hautamäen mukaan indie-elokuvat monipuolistavat elokuvakenttää.

– Rendel on jopa poikkeuksellinen, yli 10 000 katsojaa on tosi iso määrä indie-elokuvalle. Puhumattakaan mediahuomiosta, jonka se on saanut Suomessa ja maailmalla. Se kertoo siitä, että tuotannossa ja varsinkin markkinoinnissa on tehty jotakin oikein.

– Sille oli aiheenakin tarvetta, suomalaisia supersankarielokuvia ei ole juurikaan tehty, jatkaa Hautamäki.

Vaikka Rendel on saavuttanut yli 10 000 katsojaa, ei se päässyt lähellekään tekijöidensä odotuksia: elokuvan ohjaaja Jesse Haaja olisi ollut tyytyväinen 30 000–50 000 katsojaan (siirryt toiseen palveluun) (Etelä-Suomen Sanomat), mutta vielä toukokuussa 2016 elokuvan odotettiin saavuttavan jopa 100 000–200 000 katsojaa Suomessa.

Myös Norvanto väläytti kuusinumeroista lukua odotetuksi katsojamääräksi elokuvan ennakkoensi-illassa Mikkelissä (siirryt toiseen palveluun) (Länsi-Savo). Lisäksi Rendelin kotimaiset leffa-arvostelut (siirryt toiseen palveluun) (Voice) ovat olleet murskaavat.

Alan ravistelija

Mutta ennen kuin suomalainen supersankari saatiin valkokankaalle, tarvittiin luottamus asian järkevyyteen ja usean vuoden työ (siirryt toiseen palveluun) (Savon Sanomat). Luottamusta Miika J. Norvannolta löytyy, vaikka hän myöntääkin, ettei elokuvien työstäminen Sotkamosta käsin ole niin fiksua.

– Alahan pyörii niin, että elokuviin valitaan ne, kenen kanssa istutaan iltaa ja kenen kanssa ystävystytään. Eli lähtökohtaisesti on typeryyttä toimia tällä alalla täältä Kainuusta. Minulle se on arvovalinta, koska haluan tuoda esille toisenlaisia tapoja.

Norvanto jakaa elokuvakentällä mielipiteitä jo pelkästään aihevalintojensa perusteella. Mies, hassu hattu ja Kainuu aiheuttavat ravistelua alalla. Stetsoni on Norvannon tunnusmerkki.

– Olen vähän tämmönen outo lintu. Totta kai tämmönen kaveri, joka tulee Sotkamosta, herättää monenlaisia tunteita, että on se leuhka kaveri.

– Tiedän vieläpä jotain elokuvien tekemisestä ja uskottelen, että kanssani kannattaa tehdä elokuvia. Lähtökohtaisesti henkilö, joka tulee alan ja piirien ulkopuolelta asenteella tiedän mitä teen, suututtaa, Norvanto toteaa.

Miika J. Norvanto
Norvanto uskoo, että parin vuoden sisään Kainuussa tehdään Hollywood-tasoisia elokuvia.Kimmo Hiltunen / Yle

Arvovalinnat mies tekee tiedostaen, etteivät ne miellytä kaikkia.

– Saamme silti kansainvälisiltä markkinoilta tietoa eri väyliä pitkin, että valintamme kiinnostavat.

Norvannon mukaan Sotkamossa elokuvien tekemisen vahvuus on se, että ne erottuvat skandinaavisuudellaan ja ovat kansainvälisesti kiinnostavia.

– Haluan tavallaan olla valontuojana, koska täällä on niin hyvät edellytykset ja kulttuuri tehdä elokuvia. Halusin myös uida vastavirtaan siinä, että aina pitää lähteä Helsinkiin.

– On hienoa, että elokuva-ala on keskittynyt Helsinkiin, mutta näen, että ulkopuolelta tulevana voin nähdä eri rakenteita ja vaihtoehtoisia malleja eri tavalla. Kohdallamme se tarkoitti kansainvälisiä markkinoita ja tapaa tehdä kauhukomedioita tai supersankarielokuvia tietylle yleisölle, Norvanto jatkaa.

Kainuusta Hollywood

Sotkamolainen Miika J. Norvanto on päättänyt yhdistää Kainuun ja Hollywoodin muutoinkin kuin hauskan kuuloiseksi sanaksi.

– Kajawoodin, Kainuun Hollywoodin, ajatuksena on tuoda ulkomaalaisia tuotantoja tänne, jotka loisivat työpaikkoja ja pysyvyyttä. Voisimme luoda tänne infraa, tuoda ihmisiä, osaamista ja hyödyntää sitä mitä meillä on.

– Oma tavoitteeni on, että osa Hollywood-tuotannoista pystytään kuvaamaan täällä. Uskon, että muutaman vuoden se on ihan faktaa.

Elokuvatuotannollista keskittymää onkin pyritty rakentamaan Kainuuseen jo pitkään.

Oma tavoitteeni on, että osa Hollywood-tuotannoista pystytään kuvaamaan täällä.

Miika J. Norvanto

Hollywood työpaikkana ei ole Norvannon päätavoite, vaikka siellä ovat ne ihmiset, joiden kautta saa kontakteja ja rahaa.

– Suomessa ensimmäisiä miljoonia kerätään monen vuoden työn kautta, mutta Hollywoodissa se tulee nappia painamalla. Se on niin uskomatonta, mitä ne koneistot pystyvät tekemään nopeassa ajassa.

– Meitä ei kiinnosta työskentely siellä, vaan että ne mahdollisuudet olisivat täällä. Tuodaan Hollywood tänne Suomeen ja Kainuuseen, eli ne ulkomaiset rahahanat käännetään tänne, Norvanto jatkaa.

Ei perinteisiä reittejä

Taloudellinen epävarmuus, kiire ja jatkuva työnteko kuvaavat indie-elokuvien tekijöitä.

– Asiat, jotka eivät ole omissa käsissä, tuovat työhön stressiä. En pysty sanomaan parinkymmenen vuoden ajalta montaakaan semmoista selkeää jaksoa, jolloin ei ole tarvinnut miettiä kuinka saa laskut maksettua ja kuinka pystyy selviämään eteenpäin. Tämä tapa tehdä elokuvia ei tuo mitään vakautta elämään, sanoo Miika J. Norvanto.

Norvanto kertoo yrittäneensä uransa alussa mennä perinteisiä ja niin sanottuja normaaleja reittejä audiovisuaaliselle alalle.

– Jossain vaiheessa huomasin, että se kulutti henkisesti. Se ei ollut itselle sopivaa, koko ajan yritti löytää sitä väylää, joka olisi omanlainen.

– Kyllä se on nyt näiden lukuisten projektien kautta selkiytynyt, kuinka sitä itse kukoistaa parhaiten, niin että voi käyttää opittuja taitoja kaikkien muidenkin hyödyksi, Norvanto jatkaa.

Jossain vaiheessa huomasin, että se kulutti henkisesti.

Miika J. Norvanto

Kaikki elokuva-alan tekijät kamppailevat samoista rahapuroista mitä elokuvasäätiö ja julkiset tahot pystyvät joka vuosi jakamaan.

– Ei minun kannata lähteä lisäämään muiden tuskaa ja viemään vähäisiä rahoja. Haluan löytää uusia malleja, kuinka tämä ala pystyisi kukoistamaan ja että löytyisi elintilaa ja tapoja mennä eteenpäin, Norvanto toteaa.

Isoin opettaja kantapäät

Miika J. Norvanto on tyytyväinen ja kiitollinen, että on pystynyt saavuttamaan itselleen aseman, jonka avulla pystyy vaikuttamaan elokuvan lopputulokseen kokonaisvaltaisesti.

– Inspiroivinta on se, että pystyy osallistumaan laaja-alaisesti tekemiseen ja moniin eri vaiheisiin. Omat vahvuuteni ovat kokonaisuuksien hallitsemisessa. Näen, missä on mahdollisuudet mihinkin, mitä kannattaa vahvistaa ja minkä kanssa mennä eteenpäin.

Miehen isoin opettaja ovat olleet omat kantapäät. Kärsivällisyyden puutteen vuoksi hän on tehnyt kaikki mahdolliset virheet.

– En ole halunnut katsella kaikkia asioita rauhassa, eikä ole ollut kärsivällisyyttä katsoa niitä järkevästi. Onneksi olen löytänyt ne ihmiset, jotka ovat auttaneet kiertämään virheet. Lopulta suostuu myös nöyrtymään siihen, ettei osaa oikeastaan yhtään mitään ja antaa vapauden löytää itseään parempia ihmisiä.

Asennoituminen ihmisiin ja menestyksen löytäminen muiden ihmisen vahvuuksista ovatkin Norvannon mukaan isoja havaintoja.

Elokuvan tekijöiden taistelutoveruus

Joskus elokuvien ympärille muodostuva joukko on kuin perhe. Suomen merkittävimpiin indie-elokuvien tekijöihin kuuluva Miika J. Norvanto puhuu taistelutoveruudesta.

– Jokaiseen elokuvaan liittyy hirveä määrä työtä, sadat ihmiset käyttävät tuhansia tunteja aikaa, jotta saataisiin luotua jotain. Samalla toivotaan, että myös muut ihmiset kiinnostuisivat siitä ja että tekijät saisivat vielä palkkaakin. Ja että päästäisiin tekemään vielä seuraaviakin elokuvia.

Elämme elokuvista, tykkäämme olla tekemisissä samankaltaisten ihmisen kanssa.

Miika J. Norvanto

Keskiössä ovat ihmiset, jotka ovat sitoutuneet indie-elokuvan hulluuteen ja uhraavat aikaa unelmien synnyttämiseen.

– Ollaan aika tiukoissa paikoissa ja tehdään intensiivisiä tunteja. Kyllä näissä paikoissa korostuu yhdessä tekemisen nautinnon suuruus, että varsinainen työ on sivuseikka.

Koetut hetket ruokkivat Norvannon mukaan myös tulevaa ja jatkumoa. Hänen mukaansa elokuva-alan intohimoiset ihmiset näkyvät ulospäin ja ala rakastaa heitä.

– Elämme elokuvista, tykkäämme olla tekemisissä samankaltaisten ihmisen kanssa. Tulee tunne, että tämä oli niin hieno taistelu, että haluan tehdä tämän uudestaan, Norvanto summaa.

Valtakunnallinen menestys

Kotimaassa Miika J. Norvanto on saanut valtakunnallista menestystä toimiessaan levittäjänä Autolla Nepaliin – Unelmien elokuvassa, joka sai vuonna 2015 Yleisö-Jussin. Työ johdattaakin gaaloihin ja illallisille, mutta elokuvan tekemisen kannalta Cannesin matkat ovat tärkeimpiä.

– Se on paikka, jossa on kokoontunut tieto ja taito. Sieltä saa uutta energiaa mennä eteenpäin, kokee mihin pitää keskittyä ja kuinka pääsee eteenpäin seuraavaan askeleeseen, Norvanto kertoo.

Mainoksilla teipattu pakettiauto Nepalissa.
Mainoksilla teipattu pakettiauto Istanbulissa.Black Lion Pictures

Pienenä Norvanto ajatteli pääsevänsä Hollywoodin, sitten kun on iso ja hyvä kaikessa. Elämän perspektiivi on muuttunut vuosien varrella.

– Yllättäen ne asiat, jotka ovat tuntuneet hienoilta ja isoilta, ovatkin normaalia arkea. Nyt kun siellä on vihdoin päässyt käymään, niin huomasi, että ei siellä ollutkaan mitään sen kummallisempaa.

– Eivät ne ihmiset sielläkään tiedä asioista sen enempää kuin me täällä. Kaikki kamppailevat samojen perusasioiden äärellä. Loppujen lopuksi elokuva-ala on käsityötä, jonka pystyy oppimaan, jos asenne on oikea, Norvanto jatkaa.

Miika J. Norvanto oli Radio Suomen Sunnuntaivieraana 19.11.2017 klo 15.03. Voit kuunnella lähetyksen tästä.

Korjattu 20.11.2017 klo 10.22: Muutettu viimeisen kuvan kuvatekstiin Nepalin sijasta Istanbul.

Lue seuraavaksi