yle.fi-etusivu

Analyysi: Saako entistä useampi palkkaa "pärstäkertoimen" mukaan? Työnantajaleirissä ainakin yksi särö

Työmarkkinajärjestöjen sopima yritysten palkkaerä voi johtaa siihen, että jotkut työntekijät saavat usean prosenttiyksiön suuremman palkankorotuksen kuin toiset.

politiikka
Työntekijöitä toimistoja.
AOP

Sopiminen parin miljoonan suomalaisten palkkojen korottamisesta oli lähellä kokea vakavan takaiskun tiistaina, kun Teollisuusliiton valtuusto äänesti pitkän väittelyn jälkeen sadantuhannen metalliteollisuuden palkansaajan työehtojen hyväksymisestä.

Ärhäkimmät valtuuston jäsenet lyttäsivät Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden viime viikolla syntyneen neuvottelutuloksen mahalaskuksi ja ”nyhtöpekkasiin” myöntymiseksi. Arvostelijoiden mukaan kyse on ”luisumisesta väärään suuntaan” ja ”pärstäkertoimeen perustuvasta palkitsemisesta”, jossa ”työnantajilla on valta päättää, kenen ostovoima lisääntyy ja kenen ei”.

Närää aiheutti sopimukseen sisältyvä, yrityksissä jaettava palkkaerä, jonka takia yksittäisen työntekijän palkankorotukset voivat jäädä kahdessa vuodessa matalimmillaan 2,2, prosenttiin, kun taas onnekkaimpien pussiin voi tulla samassa ajassa viiden prosentin korotus.

Syksyn palkkaneuvottelujen tärkeä avaussopimus meni lopulta läpi yllätystiukin luvuin 29–22. Jos vaivoin synnytetty sopimus olisi kaatunut, se olisi ollut jymypaukku.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden palkkasopimus käytännössä määritti seuraavien kahden vuoden palkankorotusten suuruusluokan useimmille toimialoille, koska kyseessä on merkittävän vientialan palkkaratkaisu.

Onko edessä palkkaerojen repeäminen?

Teollisuusliiton sopimuksen jälkeen ainakin toistakymmentä alaa on sopinut palkankorotuksista, jotka ovat noudatelleet liikuttavan yksimielisesti metalliteollisuuden viitoittamaa linjaa.

Tähän mennessä on selvinnyt, että palkat nousevat kahden vuoden aikana keskimäärin 3,2 prosentilla niin metalli- kuin kemianteollisuudessa, ellei yrityksissä toisin sovita.

Postiala, elintarviketeollisuus ja kuljetusliitto AKT puolestaan sitoivat omat korotuksensa jo etukäteen vientiliittojen linjaan.

Työnantajaleiri vahtii nyt, että millään alalla ei ylitetä 3,2 prosentin haamurajaa. Työnantajat haluavat, että tämän liittokierroksen palkkaratkaisut lisäävät mahdollisimman paljon paikallista palkoista sopimista.

Toistaiseksi tavoite on onnistunut hyvin, sillä joukosta poikkeavat lähinnä autoalan toimihenkilöt, jotka saavat viimeviikkoisen neuvottelutuloksen mukaan koko 3,2 prosentin summan yleiskorotuksena.

Se tarkoittaa, että autoalan toimihenkilöiden palkat nousevat saman verran, ainakin mitä tulee sopimuskorotusten jakamiseen.

Sen sijaan osa metalliteollisuuden työntekijöistä voi menettää ostovoimaansa, sillä SAK:n arvion mukaan palkansaajien ostovoiman säilymisen takaisi ansioiden noin puolentoista prosentin vuosittainen kasvu. Pienimmät korotukset saava metalliväki uhkaa jäädä tämän rajan alle.

Keskitetyt ratkaisut jäädyttivät

Työnantajan hellimä, yrityksissä jaettava palkkaerä ei ole sinänsä mikään ennenkuulumaton uutuus.

Työnantajajärjestö Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen sanoo, että kokeiluja oli käynnissä kymmenisen vuotta sitten, ennen viime vuosien keskitettyjä tuloratkaisuja.

– Monella toimialalla tehtiin tämän tyyppisiä ratkaisuja, mutta keskitetyt ratkaisut jäädyttivät tämäntyyppisten mallien käyttöönoton ja kehittämisen, Inkeroinen sanoo.

Ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n erikoistutkijan Tapio Bergholmin mukaan tuolloin erona oli kuitenkin se, että palkkapotti oli suurempi, jos siitä sovittiin paikallisesti.

– Työnantaja huomasi, että se maksaa enemmän ja meni yleiskorotuslinjalla. Tällä kertaa potti ei kasva, jos se hajotetaan.

Oliko Teollisuusliiton tiukka äänestys teatteria?

Vaikka lukujen perusteella liittokierroksen avaussopimuksen kaatuminen ei ollut tiistaina kaukana, saattoi kyse olla myös teatterista.

Osa sopimusta vastaan äänestäneistä saattoi laskea sen varaan, että enemmistö valtuustosta on kuitenkin hyväksymisen takana. Se tarkoittaa, että punaista äänestänyt ei joudu kantamaan harteillaan syytöksiä sopimuksen kaatamisesta, mutta voi kävellä suoraselkäisenä takaisin omalle työpaikalleen ja kertoa, ettei hyväksynyt työnantajan vallan lisäämistä ja sopimukseen sisältyvää mahdollisuutta vaihtaa pekkaspäiviä työpäiviksi.

SAK:n Tapio Bergholm sanoo, että harvinaista äänestyksessä oli se, että poliittiset linjat rakoilivat.

Sopimuksen hylkäämisen puolesta äänesti enemmistö Teollisuusliiton valtuuston vasemmistoliittolaisista, mutta myös osa liiton puheenjohtajan Riku Aallon luotsaamista demareista.

Bergholmin mukaan kyse voi olla ay-liikkeessä koville ottaneen kilpailukykysopimuksen jälkikuohuista. Metalliliiton valtuusto hyväksyi kilpailukykysopimuksen toissakesänä luvuin 32–24, väittelyn jälkeen.