Mahtisuvun Wallenberg: "Digitalisaatio suuri mahdollisuus Suomelle" – Presidentti Niinistö haluaa vahvempaa EU:ta

Suursijoittaja Jacob Wallenberg painotti yritysten digiosaamista ja sen suurta merkitystä Suomen tulevaisuudelle. Wallenberg ja presidentti Sauli Niinistö puhuivat samassa Suomen talouden tulevaisuutta käsitelleessä seminaarissa.

kilpailukyky
Jacob Wallenberg
Jacob WallenbergNella Nuora / Yle

Investor on Wallenbergin maineikkaan ruotsalaisen teollisuussuvun miljardiluokan sijoitusyhtiö, joka on muun muassa suurin yksittäinen omistaja konepajayhtiö Wärtsilässä. Sillä on toisen yhtiönsä kautta myös noin kymmeneksen osuus metsäyhtiö Stora Ensossa.

Hallituksen puheenjohtaja, Jacob Wallenberg seuraa Suomen taloutta tarkasti, ja kehuu nyt ruotsinkielisellä kauppakorkeakoululla järjestetyssä talousseminaarissa, että tunnelma taloudessa on täällä myönteinen.

– Tunnistan sen, kun puhun yrittäjien kanssa ja luen suomalaisia raportteja. On joukko asioita, joihin on puututtu työmarkkinoilla ja investoinnit ovat kasvussa, Wallenberg sanoi Ylelle.

Työelämän rakenneuudistuksia on hyvä jatkaa kilpailukyvyn luodessa lisää työpaikkoja.

Suursijoittaja näkee digitalisaatiossa valtavan mahdollisuuden, ja kehuu maan teknologista osaamista ja tasoa. Sillä tiellä on hyvä jatkaa.

– Keskeinen kysymys Suomen talouden kehitykselle on digitalisaatio. Suomella on valtavan hyvä osaaminen sillä alueella ja monella yrityksellä on paljon digitaalista osaamista. Se on suuri mahdollisuus Suomen tulevaisuudelle, sanoo Wallenberg.

Esitelmässään Wallenberg lisäsi vielä, että Suomi voi olla myös eteenpäin vievä voimavara myös koko EU:n digitalisaatiossa. Esimerkkeinä osaamisesta hän mainitsi peliyhtiöt Supercellin, Rovion ja Slush-tapahtuman, "josta me muut olemme kateellisia".

Muina merkittävinä mahdollisuuksina hän piti vielä painavampaa panostusta hyvään koulutukseen, vaikka Suomen koulujärjestelmä on jo maailman huipputasoa. Kaupungistumisen merkitys kasvaa edelleen, ja ne kilpailevat entistä enemmän keskenään kansainvälisesti. Helsinkiä Wallenberg piti hyvänä esimerkkinä "älykkäästä kaupungista".

Pohjoismainen yhteistyö entistä tärkeämpää

Investorin hallituksen puheenjohtaja puhuu päättäväisellä äänenpainolla pohjoismaisen taloudellisen yhteistyön tiivistämisestä.

– Olemme yhdessä noin kymmenenneksi suurin talous maailmassa, eikä juuri moni kuuntele yksittäistä maata. Sen sijaan, moni kuuntelee, jos teemme yhteistyötä ja puhumme yhteisellä äänellä. Saamme yhteisen äänen EU:ssa, G-20:ssa, ja monella muulla kansainvälisellä foorumilla. Pohjois-Eurooppa saa näin selkeät kasvot.

Esimerkkeinä teollisuusyrityksistä, joilla on jo yhteistyötä Wallenberg mainitsi Stora Enson, Ericssonin, Saabin, Koneen ja Wärtsilän.

Wallenbergin mukaan kaikki eurooppalaiset maat, Suomi ja Ruotsi mukaan luettuina, tarvitsevat maahanmuuttoa, koska väestö vanhenee, lapsia syntyy melko vähän ja palvelutasoa halutaan parantaa. Kyse on silloin pääosin työperäisestä maahanmuutosta helpottamaan työvoimapulaa, joka syntyy eläköitymisen myötä.

– Meillä ei yksinkertaisesti ole riittävästi nuoria ihmisiä auttamaan, kun vanhenemme. Maahanmuutolla tätä voidaan ratkaista, pidämme sitten siitä tai emme.

Jacob Wallenberg ja Sauli Niinistö
Jacob Wallenberg ja Sauli NiinistöNella Nuora / Yle

"Tarvitaan vahvempi Euroopan unioni"

Samoin kuin seminaarissa puhunut presidentti Sauli Niinistö, Wallenberg painottaa nykyistä vahvemman EU:n tarpeellisuutta.

– Maailmassa on kolme suurta kauppa-aluetta: Yhdysvallat, Kiina ja itäinen Aasia sekä EU. Jos aiomme olla mukana kilpailussa, EU:n on oltava entistä vahvempi. Tämä koskee sekä politiikkaa että yritysten taloutta. Jokaisen maan yritysten on oltava kilpailukykyisempiiä tai uhkana on häviäminen muille vahvoille toimijoille globalisaatiossa.

Iso-Britannian brexitin, eli EU-eron, Wallenberg uskoo tiivistävän psykologisesti EU:n rivejä.

– Ranska ja Saksa tekevät töitä lähentyäkseen toisiaan, ja jos se tapahtuu, EU ehkä pystyy tehostamaan korkean tason päätöksentekoaan ja voi jättää pienet yksityiskohdat vähemmälle huomiolle, Jacob Wallenberg sanoo.

Hän huomauttaa, että Brysselissä ollaan suuren haasteen edessä, jotta [EU] hyväksytään yhä useammassa maassa.

Kahdella suurella EU-maalla, Saksalla ja Ranskalla ei ole Wallenbergin mielestä liikaa valtaa suhteessa muihin.

– On äärimmäisen tärkeää, että Euroopassa on selkeä johtajuus. Se on välttämättömyys. Onko olemassa jotain muuta maata, jossa olisi vahvempi johtaja kuin [Angela] Merkel tai [Emmanuel] Macron?

Presidentti Niinistö painotti myös vahvempaa EU:ta

Alkuun presidentti Sauli Niinistö piti katsauksen geopolitiikasta, joka on tullut takaisin maailmanlaajuiseen valtapeliin.

– Kuten tiedätte, geopolitiikan suuria pelaajia ovat EU, Kiina, USA ja Venäjä. Kaikki mitä tapahtuu Syyriassa, Ukrainassa ja Pohjois-Koreassa riippuu siitä, miten tässä pelissä menee. Myös taloudessa ja vapaakaupassa.

Niinistö kertoi hämmästelleensä, kuinka rauhallisina markkinat ovat pysyneet viime vuosien poliittisissa myllerryksissä.

– Markkinoilla tapahtuu paljon, jos Fed tai Euroopan keskuspankki sanovat jotain tai painavat lisää rahaa, mutta mitään ei tapahdu, kun Kim Jong-Un ampuu ballistisia ohjuksia. On hyvä, että on rauhallista, sillä on ehkä positiivinen vaikutus joidenkin maiden politiikkaan.

Ruotsiksi puhunut Niinistö kiinnitti pariinkin otteeseen huomiota häntä huolestuttaneeseen asiaan. EU puuttuu "joskus tai usein" niistä pöydistä, joissa todelliset päätökset maailman tulevaisuudesta tehdään.

– EU on enemmän objekti kuin subjekti, eikä se ole hyvä. Tarvitsemme vahvemman EU:n. Ei ole kyse statuksesta vaan paljon isommista asioista: demokratiasta, ihmisoikeuksista ja kaikista Euroopan arvoista. Sen joka haluaa edistää arvojansa, on oltava vahva. Euroopan on oltava vahvempi tulevaisuudessa.

Sauli Niinistö
Sauli NiinistöNella Nuora / Yle

Presidentti tarkasteli viime aikojen suurvaltapolitiikkaa

Niinistö kehitteli ajatuksiaan suurvaltapolitiikasta katsomalla maailmaa vuorotellen Kiinan Xi Jingpingin, Yhdysvaltain Donald Trumpin, Venäjä Vladimir Putinin ja EU:n näkökulmista.

– Xi on tehnyt hyvin selväksi, että Kiinalla ja EU:lla on paljon yhteistä, kuten ilmastonmuutos ja vapaakauppa. Myös Silkkitie lähentää Eurooppaa ja Aasiaa. Hän näkee Moskovan, mutta ei juuri puhu paljoa siihen suuntaan, Niinistö totesi.

Niinistö kertoi arvioinaan myös, että venäjän ja Yhdysvaltain suhteissa voi pian koittaa muutos.

– Tulkintani siitä, kun kuulimme Moskovan sanovan, että suhteet ovat huonommat kuin kylmän sodan aikaan on, että Moskova auttoi Trumpia tämän sisäpolitiikassa. Jos Trump selviää Venäjän sekaantumisesta presidentinvaaleihin, uskon että Moskova ja Washington parantavat suhteitaan nopeasti.

Niinistö kertoi myös yllättyneensä, kun hän tapasi Venäjän presidentin viime kesänä.

– Putin sanoi, että vahva EU on tärkeä Venäjälle. Keskustellessani Angela Merkelin kanssa, hän sanoi huomanneensa saman, että Venäjä haluaa yhteistyötä Euroopan kanssa. Miksi? Moskova ei ole mukana Silkkitiessä Kiinan ja EU:n välillä. Yleensä on niin, että halutaan olla mukana siinä kerhossa, joka tekee jotain hyvää yhdessä.

Presidentti Niinistö kuvaili Washingtonin perspektiiviä sanomalla, että katseen ollessa sisäpolitiikassa muusta maailmasta ei näe niin paljon. Hän näki kuitenkin mahdollisuuden muutokseen.

– Ehkä Peking on käännekohta ja Yhdysvalloista tulee globaalimpi toimija ulkopolitiikassa. Toivottavasti niin on.

Niinistö sanoi olevansa hieman aiempaa optimistisempi tulevaisuuden suhteen, kun hän analysoi ympärillä tapahtuvaa. Samalla hän nauratti yleisöä kahdella eri ihmistyypillä.

– On olemassa ennustajia, jotka eivät tiedä ja heitä, jotka tietävät etteivät he tiedä. Toivottavasti tällä kertaa olen oikeassa, presidentti lopetti.