Koe uusi yle.fi

Pantasudet siirtyvät tulevaisuudessa kokonaan satelliittiaikaan

Tällä hetkellä pannat lähettävät tietoa matkapuhelinverkon kautta, mutta tiedonkulku on kärsinyt kuuluvuusongelmista. Uusissa satelliittipannoissa katvealueet vähenevät.

susi
susi Ranuan eläinpuistossa
Ismo Pekkarinen / AOP

Luonnonvarakeskus on pannoittanut susia GPS-pannoilla 2000-luvun alkupuolelta saakka. Susipanta tallentaa tiedot suden liikkeistä GPS-paikannusjärjestelmään, josta tieto lähtee eteenpäin GSM-matkapuhelinverkon kautta.

– Pantojen tiedoilla on ollut merkitystä esimerkiksi koiravahinkojen ehkäisyssä, kun nettisivuilta (siirryt toiseen palveluun) on voinut suoraan selvittää, missä pannoitettu susi liikkuu. Tiedonkulku on kärsinyt matkapuhelinverkon kuuluvuusongelmista ja katvealueista, kertoo erikoistutkija Katja Holmala Luonnonvarakeskuksesta.

Luonnonvarakeskus on testannut uudenlaisia satelliittipantoja, ja tulokset rohkaisevat vaihtamaan tulevaisuudessa kaikki susipannat uuteen teknologiaan.

– Iridium-satelliittipantojen avulla suden liikkeet välittyvät suoraan satelliittipalvelimen kautta, eivätkä kuuluvuusverkon ongelmat vaikuta tiedon saantiin. Toki ei satelliittikaan yllä pesäluolaan tai oikein louhikkoiselle alueelle, mutta kyllä katvealueet merkittävästi vähänevät, iloitsee Katja Holmala.

Pannoitus on monen asian summa

Satelliittipantoja laitetaan susille tulevan talvena aikana Ylä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Tavoitteena on saada noin kymmenkunta pannoitusta onnistumaan. Erikoistutkija Katja Holmala sanoo onnistuneen pannoituksen maksavan 7 000–8 000 euroa. Pannoitus on monen asian summa.

– Pannoitusta edeltää viikkojen maastotarkkailu, missä selvitetään missä susilauma liikkuu ja milloin se on paikassa, jossa on merkintälupa. Tärkeintä ovat soveltuvat lumiolot, lumen pitää sopivasti haitata suden liikkumista, että ehdimme sen mukaan.

Suden jälkiä lumella
Onnistunut suden pannoitus vaatii oikeat lumiolot.Niko Mannonen / Yle

Kun lauman sijainti on saatu selville, maastomiehet hiihtävät tai kelkkailevat suden perässä tavoitteenaan saada lauma mottiin. Kun hetki on otollinen, valmiudessa odottava kopteri lentää riittävän lähelle juoksevaa sutta ja nukutusnuoli päästään ampumaan.

– Itse tilanne on todella nopea. Nuolen jälkeen poistutaan välittömästi. Susia ei jahdata kopterista käsin. Joskus käy niin, että kaikki osuu kohdalleen, mutta susi juoksee lupa-alueen ulkopuolelle, kertoo Katja Holmala.

Susien reviirien koot vaihtelevat

Susipantojen tiedoilla on paljon merkitystä, kun selvitetään suden käyttäytymistä ja reviiriä. Panta antaa tarkkaa sijaintia kyseisen eläimen liikkeistä.

– Pannoitettu susi on usein joko alfayksilö tai nuori susi, ja pantatiedolla selviää paljon suden käyttäytymisestä. Vakituisella reviirillä olevalta sudelta saadaan tarkkaa kuvaa siitä, missä reviirin rajat menevät. Nuoren suden jäljestä nähdään minne se asettuu.

Ei voida sanoa, että Etelä-Suomessa reviirit ovat pienet ja Pohjois-Suomessa suuret.

Katja Holmala

Susien lukumäärää selvitetään niin jälkihavaintojen kuin dna-analyysin avulla, mutta reviirien koosta ne eivät anna täsmällistä tietoa. Susien reviirien koot vaihtelevat erittäin paljon.

– Yhtä syytä ei tutkimuksissa ole havaittu. Ei voida sanoa, että Etelä-Suomessa reviirit ovat pienet ja Pohjois-Suomessa suuret. Tutkimusaineisto kertoo, että vaihtelua on paljon. Vaikuttaa siltä, että ainakin ravinnon määrä ja susilauman koko liittyvät joskus asiaan mutta ei aina, sanoo erikoistutkija Katja Holmala Luonnonvarakeskuksesta.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lumityöt

Lumitöitä tehdään Suomessa edelleen ottamalla kuuppa liian täyteen

Äkkikuoleman riski kasvaa kylmässä – Suomalaismiehillä vieläkin liian iso lumikola

Jalkapallo

Koreat ottivat mittaa toisistaan jalkapallokentällä – "Erityinen peli"

Politiikka

Lautakunnalta Helsingissä yksimielinen ei moskeijahankkeen jatkoselvittelylle – "Rahoituksen alkuperä mietityttää"

Facebook

Tuhoaa yhteiskuntaa – Facebookin entinen johtaja arvostelee sosiaalista mediaa kovin sanoin