yle.fi-etusivu

Televisiokanavien seuraaminen netin kautta on jo arkipäivää, eli voimmeko sanoa hyvästit antennipistorasioille? Viestintävirasto: "Ei kannata"

Viestintävirastolle on ehdotettu, että talon sisäisissä tietoverkoissa ei tarvitsisi olla lainkaan kuparisia kaapeliyhteyksiä. Muun muassa perinteinen antenniverkko kannattaa yhä rakentaa.

tietoliikenne
Erilaisia verkkoliittimiä.
Johdon päähän valettu antennipistoke, yleiskaapeloinniksi suositeltu tietokonekaapeli liittimineen ja lankapuhelimen kaapeli pistokkeineen. Markku Pitkänen / YLE

Moni vakaata ja nopeaa tietoliikenneyhteyttä tarvitseva haluaa valokaapeliliittymän, sillä sen kautta niin määrän kuin laadunkin puolesta voi hoitaa kevyesti kaikki tiedonsiirtotarpeet.

Mutta silloinkin kun rakennukseen vedetään kuitukaapelit, on talossa oltava myös tietoliikenneyhteydet mahdollistava kuparinen parikaapelointi. Niinikään laajoissa remonteissa huoneistokohtaistenkin valokaapelien oheen on vähintään jätettävä vanhat toimintakuntoiset puhelinlinjat.

Näin linjaa Viestintävirasto rakennusten sisäverkkoja koskevassa määräyksessään.

Miksi kupariyhteyksiä on yhä ylipäätänsä oltava, viestintäverkkoasiantuntija Jorma Harle Viestintävirastosta?

Viestintävirastolle on esitetty parikaapelointivaatimuksesta luopumista, mutta vaatimuksesta ei ole vielä luovuttu. Parikaapelointia koskeva vähimmäisvaatimus turvaa palvelujen saatavuuden alueella, jossa kuitu kotiin -liittymiä ei ole saatavilla. Jos sisäverkko toteutettaisiin pelkillä kuiduilla, voi olla, että asukkaat jäisivät osassa kiinteistöistä kokonaan ilman palveluita.

Kyse on siis asukkaan mahdollisuuksista kilpailuttaa operaattoreita?

Kiinteistöön toteutettavien kaapelointien sitominen esimerkiksi teleyrityksen paikalliseen nykytarjontaan ei ole Viestintäviraston näkemyksen mukaan pitkäjänteinen ratkaisu, vaikka myös yleisissä viestintäverkoissa siirrytään hiljalleen kuitujen käyttöön.**

Kaapelikela
Puhelinjakamossa käytettävää kytkentälankaa. Markku Pitkänen / YLE

Uudet sisäverkkoja koskevat määräykset ovat olleet voimassa vuoden 2017 alusta saakka. Mitä verkkoja niiden mukaan on rakennettava?

Kiinteistössä on oltava vähintään yksi lain vaatimukset täyttävä sisäverkko: antenniverkko tai puhelinsisäverkko tai yleiskaapelointi.

Uudiskohteissa on aina rakennettava nopeita laajakaistayhteyksiä tukeva sisäinen viestintäverkko. Tämä tarkoittaa verkkoa, joka kykenee vähintään 30 Mbit/s nopeuteen verkosta asiakkaan suuntaan jokaisen asuinhuoneiston osalta.

Vastaavasti esimerkiksi laajan putki- tai sähkösaneerauksen yhteydessä myös sisäverkko on uudistettava, jos kiinteistössä tai rakennuksessa ei ole ennestään nopeita laajakaistayhteyksiä tukevaa verkkoa. Antenniverkkoa ja puhelinsisäverkkoa ei ole pakko uudistaa samanaikaisesti. Taloyhtiö päättää, mikä sisäverkko uudistetaan.

antennipistorasia.
Antenninpistorasian sisäosa.Markku Pitkänen / YLE

Monien televisiokanavien ohjelmia voi kuitenkin seurata Internetin kautta. Onko yhteisantenniverkon vetäminen ja antennipistorasioiden asentaminen enää tarpeen?

TV-ohjelmia voidaan katsoa myös laajakaistaverkon kautta (IPTV-palvelut). Viestintävirastolla on kuitenkin kokemusta tapauksesta, jossa antenniverkko jätettiin rakentamatta kun TV-palvelut olivat saatavilla kuituverkon kautta. Kun teleyritys lopetti palvelun, kiinteistö jäi ilman toimivia TV-palveluita. Siksi myös antenniverkko kannattaa rakentaa. Emme myöskään usko, että antenniverkkoja puretaan pois sisäverkon uudistamisen yhteydessä.

Koskevatko sisäverkkomääräykset kaikkia asuntoja?

Lakiin perustuva rakentamisvelvoite ei koske pientaloja eikä vapaa-ajan asuntoja, mutta viestintäviraston määräystä sisäverkoista sovelletaan myös pientaloihin. Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa.

Saako viestintäkaapeloinnin asentaa kuka tahansa?

Teleurakointi oli aiemmin valtuutusta edellyttävää ja sittemmin ilmoituksenvaraista toimintaa. Ilmoitusvelvollisuus Viestintävirastolle on päättynyt jo vuosia sitten eli 1.1.2008 alkaen.

Vuonna 2003 otettiin käyttöön vapaaehtoinen telepätevyysjärjestelmä. Viestintäviraston suosittelee käyttämään kaikissa sisäverkkoihin liittyvissä töissä osaavaa tele- ja antenniurakoitsijaa, koska näiden töiden suorittaminen laadukkaasti ja ammattitaitoisesti edellyttää erityistä osaamista. Seti Oy pitää rekisteriä teleurakoitsijahyväksynnän omaavista yrityksistä.

verkkoliittimiä
Kuparisissa tietoverkkokaapeleissa usein käytettyjä liittimiä ja niiden asennustyökalu. Markku Pitkänen / YLE

Millaisia riskejä valokaapelien asennustöihin liittyy?

Kuituja katkaistaessa kaapelin jatkamisen ja päättämisen yhteydessä syntyy kuidunpätkiä. Ne on kerättävä välittömästi niille varattuun jäteastiaan. Pöydälle, vaatteisiin tai muualle jääneet kuidunpätkät voivat tunkeutua ihon alle ja joutua jopa verenkiertoon. Tämän työn tekee kuitenkin aina käytännössä ammattilainen, sillä se vaatii erikoisosaamista ja laitteita/työkaluja.

Viestintäviraston sisäverkkomääräyksen mukaan kaikki valokuidut on aina päätettävä, eli kotoa tai jakamoista ei saa löytyä päättämättömiä kuituja.

Jos esimerkiksi taululle kiinnikettä poratessa osuu valokaapeliin, onko se vaarallista? Entä kuinka iso operaatio on sisäverkon katkenneen valokaapelin korjaaminen?

Ei muuten, mutta tietoliikenneyhteydet menevät poikki. Valokaapelin katkaisija ei saa sähköiskua. Ammattitaitoinen teleurakoitsija paikallistaa vikakohdan valokaapelitutkalla. Korjaamisen vaikeus tai helppous riippuu johtoteiden ja kaapelireittien sijainnista.

Valokaapelirasiassa saattaa tarkkaan katsomalla näkyä vilkkuvaa valoa? Onko siitä haittaa?

Säteilyturvakeskus vastaa tähän liittyvästä säädännöstä ja vaatimuksista. Optisessa tiedonsiirrossa käytettävä valo on näkymätöntä, mutta silmälle vaarallista ja verkkokalvoa vahingoittavaa.

Valonlähteet, varsinkin laserkomponentit, lähettävät valoa, jonka osumista silmään on ehdottomasti varottava. Kuidun tai optisen liittimen päähän ei saa koskaan katsoa suoraan edestä. Vapaat kuitujen ja liittimien päät onkin aina suljettava. Liittimien suojaus on tärkeää jo puhtaudenkin takia.

Valokaapeloinnissa on paljon hyvää. Suuren tiedonsiirtokyvyn lisäksi ne ovat tunteettomia muun muassa ukkoselle ja pienemmillekin häiriöjännitteille. Mutta kuinka pitkäikäisiä valokaapelit ovat?

Oikein asennettuna kymmeniä vuosia. Ensimmäiset valokaapelit asennettiin Suomessa melkein 40 vuotta sitten. Kuitujen rakenteellista vanhenemista ei ole raportoitu.