Entä jos lapsesi kävisi ensimmäiset koululuokkansa päiväkodissa? Kävimme katsomassa, miten se tapahtuu

Oululaisessa yksityispäiväkodissa voi jo nyt käydä kaksi ensimmäistä koululuokkaa, joskin poikkeusluvan voimin.

päivähoito
Päiväkoti Taikatahdin oppilaita tunnilla.
Päiväkodin ja koulun rajaa venytetään uudenlaisella alkuopetuksella, jossa esikoulun jatkoksi kehitetään yksilöllistä ja joustavaa opetusta.Timo Nykyri / Yle

7-vuotiaan Helmi-Maaria Haaviston kouluviikko alkaa oululaisessa Musiikkipäiväkoti Taikatahdissa vauhdikkaasti. Tekeillä on projekti, jossa 80-luvun alussa koulunsa käyneellä toimittajalla riittää ihmeteltävää.

Lasten itsensä tekemän eläintarinan avulla opitaan laulamaan, soittamaan, äänittämään, piirtämään, maalaamaan, koodaamaan. Perinteisistä oppiaineista harjoituksissa tarvitaan ainakin kuvaamataitoa, musiikkia, äidinkieltä, englantia ja biologiaa.

Helmi-Maaria on yksi tarinan lukijoista, mutta sitä ennen on tehtävä kertomukseen liittyvä piirros, joka laveerataan vesiväreillä.

– Meidän tarinassamme on orava, jänis, varis, kettu. Ne tekevät lumiukon ja leikkivät hippaa ja me teemme siitä äänitarinan, Haavisto kertoo.

Taikatahdin kotikoulussa on yksi opetusryhmä, jossa ovat mukana esikoululaiset ja 1–2-luokkalaiset.

Kotikoululle halutaan yksityiskoulun asema

Oululainen päiväkoti Taikatahti on hakenut jo useamman kerran perusopetuksen järjestämislupaa, joka mahdollistaisi julkisen rahoituksen ja virallisen yksityiskoulun toiminnan.

Päiväkodin arjen suunnittelua.
Taikatahdissa noudatetaan Reggio Emilia -pedagogiikkaa, jonka mukaan oppiminen on yhteisöllinen ja sosiaalinen prosessi.Timo Nykyri / Yle

– Se helpottaisi meidän toimintaamme ja rahoitustamme tuntuvasti. Voisimme myös ottaa lisää lapsia kouluun, suunnittelee innostuneesti Musiikkipäiväkoti Taikatahdin omistaja ja itsekin opettanut Liisa Lohilahti.

Hän on ollut päiväkotiyrittäjä jo lähes 20 vuoden ajan. Kotikoulu toimii poikkeusluvalla jo kahdeksatta vuotta.

He ovat ihastelleet, että wau, onko tuollainenkin mahdollisuus olemassa.

Maarit Haavisto

Kotikouluun ei tarvita viranomaisen lupaa, mutta kunnan tulee valvoa oppilaan edistymistä ja huoltajan tulee huolehtia, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.

Yksityiskoulujen lupahakemuksia käsittelevästä opetusministeriöstä ei haluta kommentoida Taikatahdin tilannetta, koska lupakäsittely on jälleen kesken.

Taikatahti perustelee yksityiskouluhakemustaan poikkeuksellisella Reggio Emilia -pedagogiikalla, jonka mukaan oppiminen on yhteisöllinen ja sosiaalinen prosessi. Projektityöt tukevat oppimista, lapsen kehittymistä ja toisten huomioon ottamista.

Opettajan kouluvalinta ei herättänyt ihmetystä

Taikatahdin tilat ovat tulleet tutuiksi Helmi-Maarialle noin neljän vuoden aikana, jonka hän on ensin ollut päiväkodissa ja sitten esikoulussa.

Helmi-Maaria Haavisto.
Helmi-Maaria Haaviston koulupäivään kuuluvat myös aamu- ja iltapäiväkerho.Timo Nykyri / Yle

– Tämä oli meille ja Helmi-Maarialle helppo valinta, koska hän pystyi aloittamaan koulun tutussa paikassa, toteaa Helmi-Maarian äiti Maarit Haavisto, joka itse on lähdössä opettamaan ekaluokkalaisia 40 kilometrin päähän Iihin.

Maarit Haaviston mukaan hänellä ei ollut ongelmia laittaa lastaan kotikouluun, vaikka hän on itse opettaja.

– Tämä ei ole millään tavalla epäluottamuslause kunnalliselle koulujärjestelmälle. Meille tämä vain oli paras ja luonnollisin ratkaisu.

Haaviston mukaan ratkaisevia tekijöitä oli useita.

– Pienet ryhmäkoot, lapselle tuttu ympäristö, aamu- ja iltapäivähoidon järjestyminen koulun kanssa samassa paikassa sekä hyvä opetus.

Haavisto kertoo, että ystävät ja tutut eivät ole heidän ratkaisuaan ihmetelleet, vaan pikemmin päinvastoin.

– He ovat ihastelleet, että wau, onko tuollainenkin mahdollisuus olemassa.

Kuopio näyttää mallia luokkarajojen kaatamisessa

Moni lapsi siirtyy edelleen eskarin kautta sujuvasti päiväkodista kouluun. Eskarin ja koulun väliin, niin sanottuun nivelvaiheeseen, kehitetään uusia ratkaisuja eri puolilla Suomea.

oppilas ja kirja luokassa
Kuopiossa sadat lapset käyvät ensimmäiset kouluvuotensa vuosiluokattomassa koulussa.Henrietta Hassinen / Yle

– 6–8-vuotiaiden lasten kehityserot pystytään ottamaan paremmin huomioon joustavassa alkuopetuksessa, kertoo oppimishanketta Kuopiossa vetävä opettaja Tuula Koivukangas.

Kuopio on vuosiluokattoman alkuopetuksen edelläkävijä Suomessa. (siirryt toiseen palveluun) Siellä on jo yli kymmenen vuoden ajan kehitetty joustavaa alkuopetusta, jota nyt annetaan jo parissakymmenessä koulussa.

– Tavoitteena on esikoulumaistaa perinteistä koulua, jossa tarvitaan myös uudenlaisia osallistavia oppimisympäristöjä.

Nykyään jo sadat kuopiolaislapset käyvät ensimmäiset kouluvuotensa vuosiluokattomassa mallissa. Tämän takia lasten oppimispolun kehittämistä jatketaan myös vanhemmille luokille, kertoo Tuula Koivukangas.

– Etenemme pienin askelin kohti yhdeksättä luokkaa. Nyt 3–6-luokilla on tärkeä osata ottaa vastaan ja viedä eteenpäin yksilölliseen ja joustavaan opetukseen oppineita lapsia.