yle.fi-etusivu

Etla: Palvelujen vienti Kiinaan on toipunut Nokian romahduksesta

Palvelujen vienti on palannut huippuvuosien 2009 – 2010 tasolle.

Kiina
Kiinan muuri.
Rolex Dela Pena / EPA

Vuonna 2010 palvelujen Kiinan viennin arvo oli reilut miljardi euroa. Sen jälkeen alkoi nopea alamäki. Neljässä vuodessa palvelujen viennin arvosta katosi satoja miljoonia euroja.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) selvityksen mukaan pudotuksen taustalla näyttää olleen Nokian liiketoiminnan muutos, kun matkapuhelinten liiketoiminta myytiin Microsoftille.

Myös Suomen suorat investoinnit Kiinaan ovat seuranneet kuin varjo Nokian pörssikurssin menestystä ja romahdusta.

2000-luvun alkuvuosista investoinnit kasvoivat huippuunsa, reiluun neljään miljardiin euroon vuonna 2010. Sen jälkeen pudottiin nollatasolle neljässä vuodessa. Nokian pörssikurssin lasku kohti pohjakosketusta alkoi pari vuotta aiemmin.

Matkailu vahvistaa palveluvientiä

Vuodesta 2014 palvelujen vienti on jälleen kääntynyt voimakkaaseen kasvuun. Viime vuonna sektorin arvo kohosi jo 1,2 miljardiin euroon.

Edelleenkin Kiinaan viedään paljon it-osaamiseen liittyviä palveluja, mutta uudeksi merkittäväksi tekijäksi on noussut matkailu. Kiinalaisten lisääntynyt matkailu Suomeen lasketaan Suomen palveluvienniksi Kiinaan.

Lisäksi kiinalaiset ovat alkaneet investoida Suomen matkailuteollisuuteen rakentamalla majoitustiloja ja ravintoloita muun muassa Lappiin.

Asema tytäryhtiömaiden kärjessä vakiintui

Osaksi Nokian imussa suomalaiset yritykset perustivat Kiinaan runsaasti tytäryhtiöitä vuosina 2009 – 2011. Kiina nousi noina vuosina toiselle sijalle tytäryhtiöiden liikevaihdon määrällä mitattuna. Edellä pysyi vain naapurimaa Ruotsi, ja taakse jäivät niin Saksa kuin Yhdysvallat.

Vuosiksi 2012 ja 2013 Kiina putosi vertailun viidenneksi. Kiinan ohitti edellä mainittujen kolmen maan lisäksi myös Venäjä.

Seuraavat kaksi vuotta Kiina on ollut tytäryhtiömaavertailussa kolmantena. Tosin ero Saksaan on hiuksen hieno liikevaihdolla mitattuna. Kolmossijan vakiintuminen kuvastaa Kiinan merkityksen uutta vahvistumista Suomen kauppakumppanina.

– Jos yritys pyrkii kunnolla laajentamaan toimintaansa Kiinassa, niin kyllä se yleensä tytäryhtiön sinne perustaa, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Markku Kotilainen.

Laird Technologiesin tehtaalla valmistetaan mobiilaitteisiin antenneja ja muita komponetteja.
Laird Technologiesin tehtaalla valmistetaan mobiilaitteisiin antenneja ja muita komponetteja.Adrian Bradshaw / EPA

Liiketoiminnan kasvun uskotaan jatkuvan

Etlan selvitykseen sisältyy myös vientiyrityksille suunnattu kysely Kiinan liiketoimman näkymistä lähivuosiksi. Kyselyyn vastanneet yritykset uskovat liiketoiminnan ja sijoitusten kasvavan lähimmän kolmen vuoden aikana.

Yritykset pitävät myönteisenä kiinalaisten ostovoiman kasvua, joka edesauttaa vientiä. Tuontiyritykset puolestaan uskovat kiinalaisten tuotteiden laadun parantuvan. Siten tuotteiden hinnat noussevat, mutta pysynevät edelleen hyvin kilpailukykyisinä länsimarkkinoilla.

Suurimmiksi ongelmiksi vastaajayritykset kokevat kiristyneen kilpailun, paikallisen sääntelyn ja ulkomaisiin yrityksiin kohdistuvan viranomaiskohtelun.

Korruption mainitsi ongelmaksi vain kaksi yritystä. Tätä voi pitää hieman yllättävänä, sillä World Economic Forumin kilpailukykyraportissa korruptio mainitaan viidentenä Kiinan yritystoimintaa haittaavista tekijöistä.

Vastausprosentti vähän harmittaa

Etlan kyselyn yleistettävyyttä vähentää verraten pieni vastausten määrä. Kysely lähti lähes neljälle sadalle yritykselle, mutta vain 41 lopulta vastasi.

– Matala vastausprosentti oli kyllä vähän pettymys. Tosin jotkut yritykset jättävät järjestelmällisesti vastaamasta tämän tyyppisiin kyselyihin, Markku Kotilainen tyytyy toteamaan.

Leijona ja lohikäärme – Suomen ja Kiinan taloussuhteet -selvityksen ovat kirjoittaneet tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ja tutkija Ville Kaitila. Selvitys on toteutettu TT-säätiön rahoituksella.