Koe uusi yle.fi

Taistelu oman sairaalan puolesta poiki tähän asti Suomen suurimman ulkoistamissuunnitelman

Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintoja on suunniteltu ulkoistettavaksi. Taustalla on kiista erikoissairaanhoidon työnjaosta Lapin kahden keskussairaalan välillä.

ulkoistaminen
Ambulanssi hälytysajossa.
Juuso Haarala / Lehtikuva

Kemi

Pohjoisessa suunnitellaan, että merkittävä osa Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluista ulkoistettaisiin. Kemissä sijaitsevan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on tehty jo usean vuoden ajan sote-suunnitelmia. Länsi-Pohjan sote-soppaa on keitetty yhteensä jo 12 kertaa.

Ulkoistaminen tuli vaihtoehdoksi keväällä, kun muut vaihtoehdot näyttivät kariutuvan. Maanantaina sote-yhteisyrityksen perustaminen terveyspalveluja tuottavan Mehiläisen kanssa on neljän kunnan valtuuston esityslistalla. Kaksi muuta alueen kuntaa on mahdollisesti tulossa mukaan myöhemmin erikoissairaanhoidon osalta.

Jos kuntapäättäjät äänestävät sote-yrityksen perustamisen puolesta, solmitaan Mehiläisen kanssa sopimus 15 vuodeksi. Osa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kunnista on mukana sote-yhteisyrityksessä vain erikoissairaanhoidon osalta, osa kunnista aikoo ulkoistaa kaikki palvelut.

Sote.
Yle

Taustalla vahvat vastakkaiset näkemykset maakunnassa

Massiivisen ulkoistamissuunnitelman taustalla ovat Lapin maakunnan vastakkaiset näkemykset Länsi-Pohjan sairaalan palveluvalikoimasta sote- ja maakuntauudistuksessa.

Rovaniemellä on tulevassa maakunta-uudistuksessakin laajan päivystyksen sairaala. Kiistaa on ollut lähinnä siitä, mitä jää Kemiin. Uusien lakiehdotusten ja maakunnan linjausten valossa Perämeren pohjukan teollisuuskaupungin sairaalapalvelut kutistuisivat paljon.

Näkökulmat Lapissa ovat olleet kaukana toisistaan. Länsi-Pohjassa taistellaan oman sairaalan säilymisen puolesta.

Viimeisin Lapin sote-työryhmän kokous järjestettiin kesällä. Näkökannat jäivät kauaksi toisistaan. Sovun löytämistä on vaikeuttanut se, että moni asia sote-uudistuksessa on edelleen auki. Kesän jälkeen sote-soppaan on tullut myös lisää sattumia. Niin sanottu leikkausten keskittämisasetus kirpaisisi erityisesti Kemissä.

Myös neuvottelut kariutuivat vastakkaisiin näkemyksiin Kemissä säilyvistä palveluista.

– Yhteistä näkemystä lähinnä siitä, minkälainen Länsi-Pohjan sairaalan kokonaisuus olisi, ei ole saatu. Oikeastaan koskaan tämmöinen hallitusten yhteinen kokous ei edes toteutunut, sanoo Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Paavo Uusimaa.

Länsi-Pohjan mielenilmaus.
Viime viikolla Länsi-Pohjan keskussairaalan henkilökunta järjesti mielenilmauksen sairaalan puolesta.Minna Aula / Yle

Neuvotteluista ei tuloksia

Uusimaa on istunut useissa neuvottelupöydissä. Hänen mukaansa Kemin sairaalasta on tähänastisissa neuvotteluissa haluttu poistaa suuri osa erikoisosaamista vaativaa päivystystä.

– Rovaniemen näkemyksen mukaan Länsi-Pohjaan jäisi lähinnä päiväkirurgiaa. Se tarkoittaisi pieniä leikkaustoimenpiteitä, joihin ei välttämättä vaadita nukutusta, Uusiniemi sanoo.

Erikoisosaamista vaativan päivystyksen vähentäminen vaikuttaisi myös päivätoimintaan. Jos potilaat jäävät yön yli sairaalaan tarkkailtavaksi leikkaustoimenpiteen jälkeen, täytyy paikalla olla esimerkiksi kirurgian päivystys.

– Näistä tässä Rovaniemen suunnitelmassa ei ollut. Eli se vaikuttaisi niin, että mitään kovin isoja leikkaussalitoimenpiteitä ei voida tehdä myöskään päiväsaikaan. Päivätoiminta ja päivystystoiminta liittyvät kiinteästi toisiinsa, Uusimaa sanoo.

Länsi-Pohjan keskussairaalan sisäänkäynti.
Lapissa puhuttaa sairaaloiden erikoissairaanhoidon työn jako. Länsi-Pohjan keskussairaalasta poistuisi palveluita tulevien maakunta- ja sote-uudistusten myötä.Jarno Tiihonen / Yle

Pelkona terveyskeskustasoinen sairaala

Lääkärit ovat ilmaisseet huolensa Länsi-Pohjan sairaalan palveluiden supistamisesta. Laskelmien mukaan maakuntamalli johtaisi palveluiden keskittämiseen Rovaniemelle. Se veisi sairaalasta ja liitännäisvaikutuksina esimerkiksi pesulapalveluista, kuljetuksista ja ruokapalveluista jopa 500 työpaikkaa. Tästä koituvat vaikutukset Meri-Lapille olisivat dramaattiset.

– Jos päivystysyksikössä olisi pelkästään Akuuttilääkäripäivystys, se vastaisi terveyskeskuspäivystystä, jossa terveyskeskuslääkäri ottaa yksin vastaan potilaita, ilman takapäivystystukea, sanoo Länsi-Pohjan kirurgian ylilääkäri Outi Nyberg.

Länsi-Pohjan kirurgia.
Länsi-Pohjan keskussairaalan kirurgian poliklinikka.Antti Ullakko / Yle

Vuodenvaihteessa voimaan tuleva keskittämisasetus veisi Kemistä muun muassa keinonivelleikkaukset ja ison osan syöpäleikkauksista, mikä surkastuttaisi kirurgian.

Nybergin mukaan tulevien asetusten ja mahdollisen maakuntalain valossa on harhauttavaa luvata Länsi-Pohjan keskussairaalan säilyvän.

– Sairaala ei ole keskussairaala, jos siellä ei ole nykyaikaisia kirurgisia erikoisaloja. Tuolloin kyseessä olisi perusterveydenhuollon yksikkö eli terveyskeskus, joka olisi ehkä jonkin aikaa vahvistettuna sisätautien erikoisalalla, Nyberg sanoo.

Ministeri huolissaan pohjoisen tilanteesta

Maakunnan päätöksenteossa sote-rahat painavat eniten ja pelkästään erikoissairaanhoidon kulut koko Lapissa ovat noin 250 miljoonaa euroa. Länsi-Pohjan sairaalan alasajo veisi todennäköisesti maakunnan rahoja pois Lapista, kun ihmiset hakisivat erikoissairaanhoitoa Oulusta.

Sosiaali- ja terveysmisnisteriö nimitti viime viikolla kaksi alueen entistä ministeriä selvittämään Lapin sote-kiistaa. Osa sote-neuvotteluista mukana olleista olisi toivonut apua jo aiemmin.

– Aika myöhään päädyttiin selvityshenkilöiden asettamiseen. Herää kysymys, haluaako ministeriö vain viivästyttää tätä meidän hanketta ja saada epävarmat poliitikot epäröimään, sanoo Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Paavo Uusimaa.

Eduskunnan suullinen kyselytunti SOTE-laista, Annika Saarikko puhuu.
Perhe- ja palveluministeri Annika Saarikko on huolissaan Länsi-Pohjan sote-yhteisyrityksen perustamisesta.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Uusimaa on ollut mukana sorvaamassa Länsi-Pohjan sote-yhteisyritysmallia. Hän näkee yhteisyrityksen välttämättömänä ratkaisuna erikoissairaanhoidon säilymiselle. Loppujen lopuksi päätäntävalta sote-rahoista on tulevalla maakuntahallinnolla.

– Eikä varmaan voida tässä vaiheessa sitoa maakunnan käsiä. Aina on hyvä, että on ulkopuolisia jotka ottavat kantaa ja auttavat, mutta tätä olisi kaivattu ehkä aikaisemmin kuin tässä loppuvaiheessa. Näin minä sen asian näen, Uusimaa toteaa.

Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) artikkelin mukaan perhe- ja palveluministeri Annika Saarikko on huolissaan Länsi-Pohjan sote-yhteisyrityksestä. Kuntien päätöksellä on iso merkitys sote-uudistuksessa. Saarikkoa huolettaa se, että kunnat ovat sitomassa itseään 15 vuoden sopimukseen. Maakunnassa tilanne muuttuu, jos Länsi-Pohjan sote-yhteisyritys perustetaan.

Länsi-Pohjan sote-projektin vaikutusarvioinnin mukaan yhteisyrityksellä olisi myönteisiä vaikutuksia kuntatalouteen. Ensimmäisenä sopimusvuonna kunnille tulisi puolentoista miljoonan euron säästö. Lisäksi kunnat saisivat noin neljä miljoonaa euroa arvonlisäpalautusta vuodessa.

Meri-Lapin kunnat päättävät sote-yhteisyrityksestä maanantai-iltana. (siirryt toiseen palveluun) Kemin kaupunginhallitus jätti Länsi-Pohjan sote-yhteisyrityksen maanantain kokouksessaan pöydälle. Valtuusto voi kuitenkin päättää asiasta, koska se on merkitty kokouksen esityslistalle. Todennäköisesti pykälän tullessa käsittelyyn valtuusto äänestää ensimmäiseksi siitä, (siirryt toiseen palveluun) käsitelläänkö asiaa.

Yle seuraa Kemin ja Tornion kaupunginvaltuustojen kokouksia suorana maanantaina kello 18 alkaen ja lähetykset ovat nähtävillä Yle Areenassa. Kemin valtuuston kokouksen näet täältä ja Tornion täältä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Syyria

Syyrian oppositio saavutti sovun yhtenäisen delegaation lähettämisestä rauhanneuvotteluihin

Yhdysvallat

New York Times: Tekeekö Trumpin ex-neuvonantaja yhteistyötä Venäjä-tutkinnan johtavan erikoissyyttäjän kanssa?

Mikroblogit

Wolfgang Schäuble linjasi Saksan liittopäivillä: ei valokuvia tai Twitter-viestejä

Ihmiskauppa

Interpol pidätti 40 ihmiskauppiasta Afrikassa