1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Turkin politiikka

"Kurdien Obama" Selahattin Demirtaş astumassa oikeuden eteen Turkissa – tie vei poliittisesta menestyksestä vankilaan

Kurdien HDP-puolueen johtaja Selahattin Demirtaş vangittiin vuosi sitten. Joulukuussa hän saattaa viimein astua oikeuden eteen.

Selahattin Demirtaş Kuva: Sedat Suna / EPA

Turkkilaisessa vankilassa istuu mies jonka uran voi sanoa olevan täynnä monia dramaattisia käänteitä – jopa turkkilaisen politiikan mittapuulla.

Salamurhayrityksestä selvinnyt kurdipoliitikko Selahattin Demirtaş on noussut nopeasti yhdeksi Turkin näkyvimmistä poliitikoista. Marraskuussa 2016 Demirtaş pidätettiin terrorismin tukemisesta syytettynä.

Joulukuussa, istuttuaan vankilassa vuoden, hänen on määrä puolustautua oikeudessa, jossa häntä uhkaa yli 100 vuoden vankilatuomio.

Tasapainoilua kahden vihollisen välissä

Demirtaş syntyi vuonna 1973 Elazığın kaupungissa Turkin itäosassa. Hän kiinnostui jo nuorena kurdien oikeuksista.

Lakia opiskellut Demirtaş on kertonut, että oli lähellä liittyä kurdien sissijärjestöön PKK:hon, mutta perui päätöksensä viime hetkellä.

Turkin, Yhdysvaltojen ja EU:n mukaan PKK on terroristijärjestö.

– Tajusin, että poliittinen ja laillinen taistelu olisivat aseellista taistelua parempia keinoja, hän on kertonut.

Demirtaş alkoikin rakentaa itselleen poliittista uraa.

Käännekohta uralla oli, kun hän lähti mukaan vuonna 2012 perustettuun HDP-puolueeseen ja nousi sen puheenjohtajaksi. Puolueen oli tarkoitus yhdistää erilaiset vasemmistolaiset liikkeet ja ylittää yli 10 prosentin äänikynnys, joka Turkissa vaaditaan parlamenttiin pääsemiseen.

Demirtaşin ura lähti lupaavasti käyntiin. Vuosina 2013–2015 HDP rakensi asemiaan Turkissa. Se muun muassa osallistui rauhanneuvotteluihin, joita käytiin PKK:n ja Turkin hallinnon välillä. Tarkoituksena oli päättää vuosikymmeniä kestäneet taistelut.

Kurdikysymyksen lisäksi puolue brändäsi itseään vasemmistolaisena liberaalipuolueena. Se vastusti esimerkiksi presidentin valtaoikeuksien laajentamista.

Sujuvasanainen Demirtaş osasi esiintyä mediassa, mikä koitui hänen edukseen. Hän saikin tästä laajasti käytetyn lempinimen "kurdien Obama".

Monet Demirtaşin tavanneet diplomaatit kuvasivat häntä karismaattiseksi ja innokkaaksi puoluejohtajaksi. Vuonna 2014 Demirtaş osallistui presidentinvaaleihin ja tuli niissä kolmanneksi.

Menestys johti vaikeuksiin

Vuonna 2015 Demirtaşin ja HDP:n tavoite toteutui. Puolue sai kerättyä vaaleissa yli 10 prosenttia äänistä ja mikä tarkoitti, että tavoiteltu pääsy maan parlamenttiin toteutui. Samalla puolue horjutti valtapuolue AKP:n enemmistövaltaa ensi kertaa moniin vuosiin.

Vaalimenestys ei tullut pelkillä kurdien äänillä. HDP esiintyi kampanjassaan "kaikkien Turkin vähemmistöjen" puolueena, joka ajoi niin naisten, etnisten vähemmistöjen kuin seksuaalivähemmistöjen asiaa. Tämän ansiosta puolue onnistui keräämään ääniä muun muassa liberaaleilta nuorilta.

Vaalivoiton jälkeen Turkin politiikassa alkoi kuitenkin turbulenssi aikakausi. Turkin puolueet eivät onnistuneet muodostamaan koalitiota, minkä vuoksi maassa päätettiin pitää uusintavaalit marraskuussa 2015.

Terrori-iskuja ja salamurhayritys

Ennen uusintavaaleja Turkissa ehti tapahtua paljon. Erityisesti HDP koki monia takaiskuja. Heinäkuussa Suruçin kaupungissa kuoli yli 30 ihmistä, kun itsemurhapommittaja räjäytti itsensä. Monet kuolleista olivat kurdiaktivisteja. Turkin hallitus syytti iskusta äärijärjestö Isisiä.

Vielä tuhoisampi isku tapahtui pääkaupunki Ankarassa vain kuukausi ennen vaaleja. Kurdien puolesta järjestetyllä rauhanmarssilla räjähti kaksi pommia, mikä johti yli sadan ihmisen kuolemaan. Myös monet tässä iskusta kuolleista olivat kurdiaktivisteja ja HDP:n jäseniä.

Turkin hallituksen mukaan kyseessä oli terrori-isku, jonka kautta pyrittiin horjuttamaan maan yhtenäisyyttä. Demirtaş syytti taas hallituksen laiminlyöneen turvatoimia. Hänen mukaansa hallitus oli “yllyttänyt pelon ja jakautumisen ilmapiiriä äänestäjiä säikyttääkseen”. Turkin hallinto syytti väkivallasta taas HDP:ta.

Syksyllä 2015 Demirtaş joutui myös itse murhayrityksen kohteeksi, kun hänen autoaan kohti tulitettiin. Hän selvisi siitä vahingoittumatta.

Kaikkein suurin takapakki oli kuitenkin kurdien sissijärjestö PKK:n ja Turkin hallituksen rauhanprosessin kaatuminen.

Turkin hallitus syytti tästä HDP:ta, joka ei sen mukaan ollut tehnyt tarpeeksi töitä väkivallan estämiseksi. PKK:n ja Turkin hallituksen taisteluiden käynnistyminen uudelleen ajoikin Demirtaşia ahtaalle ja karkotti osaa äänestäjistä.

Vankilaan terrorismista epäiltynä

Levottomuuksien keskellä Turkki kävi uudet vaalit. Marraskuun vaaleissa 2015 AKP kasvatti ääniosuuttaan ja sai parlamenttiin selkeän enemmistön. HDP sai vaaleissa vähemmän edustajia kuin kesäkuun vaaleissa.

Alle vuosi vaalien jälkeen jännitteisessä tilassa ollutta Turkkia ravisteli sotilasvallankaappausyritys heinäkuussa 2016. Vallankaappausyritys sai Turkin hallituksen julistamaan maahan poikkeustilan. Tämän jälkeen maassa on erotettu taı pidätetty yli 100 000 ihmistä. Samaan aikaan Turkin sananvapaus- ja demokratiatilanne ovat heikentyneet.

Pidätykset ulottuivat myös HDP-puolueeseen. Marraskuussa 2016 Turkin poliisi pidätti Demirtaşin ja HDP:n toisen johtajan Figen Yüksekdağin kotietsinnässä. Turkki syyttää heitä muun muassa terrorismin tukemisesta.

Demirtaş on kiistänyt olevansa PKK:n jäsen tai tukija. HDP:n mukaan pidätyksen tarkoitus on hiljentää oppositiopuolue. Myös noin 10 muuta sen kansanedustajaa on pidätetty terrorismista syytettynä.

Muun muassa EU ja Yhdysvallat ovat tuominneet pidätykset.

Kurdipuolue HDP:n poliitikko Selahattin Demirtaş kuvassa vuodelta 2016. Kuva: Sedat Suna / EPA

Puun ja kuoren välissä

Turkin hallituksen mukaan HDP on PKK:n jatke. HDP itse on taas toistuvasti kiistänyt olevansa osa PKK:ta.

– Demirtaş tai HDP ei halua itsenäistä kurdialuetta vaan haluaa integroida kurdit Turkin poliittiseen prosessiin, sanoi Demirtaşin asianajaja Mehmet Aktar helmikuussa (siirryt toiseen palveluun).

Demirtaşin menestyksestä huolimatta moni turkkilainen kuitenkin kokee ennakkoluuloja häntä kohtaan. Osan mielestä hän ei ole ottanut tarpeeksi etäisyyttä PKK:hon. Demirtaşin vaikeutta etäännyttää itsensä järjestöstä ei ole helpottanut fakta, että hänen oma veljensä on järjestön jäsen.

Hän on kuitenkin toistuvasti vaatinut sekä Turkin hallintoa että PKK:ta laskemaan aseensa ja vedonnut rauhanprosessin jatkumisen puolesta. Tämä on johtanut myös ristiriitoihin PKK:n ja Turkin muiden kurdiryhmien kanssa. Ryhmien välillä on ollut niin valtataisteluita kuin myös erimielisyyksiä (siirryt toiseen palveluun) aseellisen vastarinnan käytöstä.

Puolue on joutunut tasapainottelemaan myös sen kanssa, miten miellyttää kaikkia äänestäjiään. HDP:n äänestäjäkunnassa on niin konservatiivista kurdiväestöä kuin liberaaleja vasemmistoaktivisteja, joilla ei välttämättä ole muuta yhteistä kuin kurdikysymys.

Nyt suurin kysymysmerkki on, pystyykö puolue jatkamaan toimintaansa, kun sen molemmat puoluejohtajat istuvat vankilassa.

Uhkana jopa yli 100 vuoden vankilatuomio

Vuoden kestäneen vankeutensa aikana Demirtaş ei ole vielä kertaakaan astunut oikeuden eteen puolustautumaan. Ulkomaailman kanssa hän on kommunikoinut muun muassa tekemiensä maalausten ja laulujen kautta.

Hän on ollut myös nälkälakossa vankeutensa aikana, mutta keskeyttänyt sen.

Joulukuun oikeudenkäynnin suhteen on epävarmaa, aikooko Demirtas puolustautua paikan päällä vai videoyhteyden kautta.

Pahimmillaan Demirtaşia uhkaa jopa 143 vuoden vankilatuomio.

Jutussa korjattu klo 17.20 kohta, jossa mainitaan Ankaran pommi-iskussa kuolleen yli tuhat - oikea luku on yli sata.