Koe uusi yle.fi

Tasa-arvovaltuutettu: ”Seksuaaliseen ahdisteluun pitäisi puuttua kovalla kädellä jo koulussa”

Seksuaalinen ahdistelu on lievin seksuaalirikos. Poliisin tietoon tulleista tapauksista vain pieni osa johtaa tuomioon.

A-teema
Miehen käsi naisen pakaralla.
Alaikäiseen kohdistuva seksuaalinen häirintä on aina virallisen syytteen alainen teko.John Powell / AOP

Rikostutkinta seksuaalisesta ahdistelusta voidaan aloittaa vain, jos uhri eli asianomistaja itse tekee rikosilmoituksen ja vaatii rangaistusta tekijälle.

– Seksuaalinen ahdistelu on seksuaalirikoksista kaikista lievin rikos ja ainoa, joka on asianomistajarikos. Muut seksuaalirikokset ovat yleisen syytteen alaisia, selventää Raiskauskriisikeskus Tukinaisen lakimies Riitta Silver.

Alaikäiseen kohdistuva seksuaalinen häirintä on aina virallisen syytteen alainen, eli rikostutkinnan aloittaminen ei ole siitä kiinni, tekeekö uhri itse rikosilmoituksen tai vaatiiko hän rangaistusta tekijälle.

Uskaltavatko ihmiset ilmoittaa?

Seksuaalinen häirintä ja sukupuoleen perustuva häirintä on ollut kiellettyä jo muun muassa tasa-arvolaissa, mutta siihen voidaan puuttua tehokkaasti vain siinä tapauksessa, että se tapahtuu työpaikalla, oppilaitoksessa tai palveluntarjoajan tiloissa. Tällöin loukatulla on mahdollisuus vaatia tasa-arvolain mukaista hyvitystä.

Seksuaalinen ahdistelu kiellettiin laissa syyskuussa vuonna 2014.

5 a §

Seksuaalinen ahdistelu

Joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksii.

(Suomen laki, pykälä seksuaalisesta ahdistelusta (siirryt toiseen palveluun))

– Lakipykäliä isompi asia kuitenkin on, uskaltavatko ihmiset ilmoittaa seksuaalisesta ahdistelusta esimerkiksi työnantajalleen tai vakavammissa tapauksissa poliisille, pohtii tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara.

Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa uusi säännös on näkynyt lisääntyneinä yhteydenottoina seksuaalisesta ahdistelusta.

– Joskus, kun tapahtumia on alettu käydä läpi niin ahdistelu onkin osoittautunut vakavammaksi rikokseksi. Uhri saattaa aluksi sanoa, että häntä ahdisteltiin ja lopulta osoittautuu, että hänet raiskattiin, Silver kertoo.

Ahdistelusta ei uskalleta puhua

Seksuaalirikoksiin liittyy usein uhrin aseman vähättelyä. #metoo –kampanja sai valtavat ihmisjoukot ympäri maailmaa avautumaan siitä, että heitä on ahdisteltu seksuaalisesti työpaikoilla, kouluissa, julkisilla paikoilla tai yksityiskodeissa.

Monet eivät ole uskaltaneet kertoa aikaisemmin ahdistelusta, koska he ovat pelänneet leimatuksi tulemista, syytetyn penkille joutumista tai jopa työpaikan menettämistä.

Uhri saattaa aluksi sanoa, että häntä ahdisteltiin ja lopulta osoittautuu, että hänet raiskattiin.

Riitta Silver

– On hyvä, että tällaisia kampanjoita järjestetään. Se madaltaa kynnystä puhua seksuaalirikoksista ja ihmisten on helpompi tulla esiin vaikeiden asioiden kanssa. Toivottavasti se lisää keskustelua myös vakavampien rikosten osalta, Riitta Silver sanoo.

Myös miehet astuivat esiin

Kampanja sai monet häiriköt avautumaan. Osa selitti toimineensa ajattelemattomuuttaan tai ryhmäpaineesta. Esiin astui myös miehiä, jotka kertoivat joutuneensa naisten seksuaalisen ahdistelun kohteeksi.

– Häirintä voi olla osin ajattelematonta ja toisaalta se kytkeytyy myös valta-aseman hyväksikäyttöön, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara pohtii.

– Luulen, ja toivon, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut siten, ettei häirintää enää hyväksytä samalla tavalla kuin ennen eikä enää ajatella sen kuuluvan asiaan, hän sanoo.

Asenteet siirtyvät kouluista työpaikoille

Maarianvaara muistuttaa, että muutettavaa on silti vielä paljon. Usealla työpaikalla seksistisiä vitsejä, tytöttelyä tai pojittelua ei nähdä ongelmana, vaikka jotkut kokevat sen häirintänä. Aina asiaan ei osata, tai haluta, puuttua.

Häirintää on myös opiskelupaikoilla.

Jo kouluissa pitäisi puuttua vahvalla kädellä siihen ja käydä läpi, mikä on asianmukaista käyttäytymistä ja mikä ei.

Jukka Maarianvaara

– Se kohdistuu tyttöihin, poikiin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Huolestuttavaa on, että samat asenteet siirtyvät helposti työelämään, Maarianvaara pohtii.

– Jo kouluissa pitäisi puuttua vahvalla kädellä siihen ja käydä läpi, mikä on asianmukaista käyttäytymistä ja mikä ei, hän sanoo.

Rikosnimikkeet epäselviä osalle

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen lakimies Riitta Silver kohtaa usein työssään ihmisiä, joilla ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä mikäkin rikosnimike tarkoittaa. Seksuaalinen ahdistelu on hänestä tuore ja tarpeellinen rikosnimike, mutta se voi myös aiheuttaa hämmennystä.

– Jos tekijä on tietyssä asemassa, voi olla kyse seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Esimerkiksi, jos uhri on hoidettavana sairaalassa tai laitoksessa ja hänen kykynsä puolustaa itseään on heikentynyt, hän tarkentaa.

– Pitää muistaa, missä tilanteessa seksuaaliset teot on tehty sekä mikä on tekijän ja uhrin välinen asema, Silver sanoo.

Hän muistuttaa, että myös seksuaalisen ahdistelun uhrille kuuluvat kaikki ilmaiset tukipalvelut. Mitä varhaisemmassa vaiheessa uhri saa apua, sitä parempi.

Koko Suomen tukipalvelut löytyvät täältä (siirryt toiseen palveluun).

Myös Tukinaisen maksuttomat päivystysnumerot (kriisipäivystys 0800-97899 ma-to 9-15 ja la-su 15-21 sekä juristipäivystys 0800-97895 ma-to 13-16) ovat käytettävissä. Myös niistä saa tietoa eri alueiden tukipalveluista.

Seksiä, häirintää ja häpeää. Seksuaalinen ahdistelu on yleisempää kuin kukaan uskalsi arvata. Mistä ahdistelu johtuu? Miksi laki ei riitä suojelemaan meitä? Tunnistetaanko raja, jonka yli ei saa mennä? A-teema: Seksuaalista häirintää Yle TV1 torstaina 16.11 klo 21.05 alkaen sekä Yle Areena. #ateema