1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Etelä-Kiinan meri

Kiina omii pian koko Etelä-Kiinan meren – ASEAN-maiden kokous on huolissaan

Kaakkois-Aasian maat valmistautuvat neuvottelemaan kiistellystä Etelä-Kiinan merestä Kiinan kanssa ASEAN-kokouksessa Manilassa. Mutta Kiina on jo käytännössä militarisoinut maailman tärkeimpiin kuuluvaa kauppareittiä.

Etelä-Kiinan meri
Filippiiniläisten mielenosoitus Kiinan edustuston luona
Filippiineillä suhtaudutaan Kiinan aluevaatimuksiin Etelä-Kiinan merellä kielteisesti, mutta presidenttti Duterte ei ole halunnut kovistella Kiinaa.Francis R. Malasig/Epa

MANILA Filippiineillä alkaa Yhdysvaltain sekä ASEAN-järjestön eli Kaakkois-Aasian maiden järjestön huippukokous sunnuntaina juhlaillallisella. Pöytään asettuu valtionpäämiehiä, joilla on yhteisten huolenaiheiden ohella vakava keskinäinen alueriita.

Washingtonissa toimivan Asia Maritime Transparency Initiative (AMTI) -ajatushautomon mukaan Kiina on asemoinut Etelä-Kiinan merellä sijaitseville Paracel-saarille rakentamaansa tukikohtaan Vietnamin tuntumaan Chengdu J-10-monitoimihävittäjiä, YJ-62-risteilyohjuksia ja HQ9 -maasta ilmaan laukaistavia ohjuksia.

Ajatushautomo julkaisi äskettäin kartan, jonka mukaan Kiinan sotakoneet ja ohjukset yltäisivät myös Filippiineille, jos ja kun taistelukoneita ja ohjuksia tuodaan Spratly-saarille.

– Kiina ei ole hidastanut rakentamistahtiaan. Sen kyky käyttää voimaa kasvaa päivä päivältä. On vain ajan kysymys, milloin Kiina tuo taistelulentokoneita ja ohjuksia Filippiinien läheisille saarille. Se ei ole rakentanut lentokonesuojiaan ja ohjustelineitä tyhjän pantiksi, sanoi AMTI:n johtaja Gregory Poling Manilassa ASEAN-maiden turvallisuutta käsittelevässä kokouksessa.

Kartta Etelä-Kiinan meren aluevesivaatimuksista.
Etelä-Kiinan meren reunavaltioiden aluevesivaatimukset menevät päällekkäin. Kiinan aluevaatimukset ulottuvat huomattavan kauas sen rannikolta.Yle Uutisgrafiikka

Kiina kiistelee Spratly-saarista ja Paracel-saarista Filippiinien, Vietnamin, Taiwanin, Malesian ja Brunein kanssa. Kiistellyt saaret koostuvat lähinnä riutoista ja atolleista. Mutta viime vuosina Kiina on ruopannut riutoista tekosaaria ja rakentanut niille lentokenttiä, tutka-asemia, ohjustelineitä ja viestintälaitteita. Se sai saaret valmiiksi jo vuoden 2016 alussa, mutta työ jatkuu.

Kiina pullistelee nyt testaamalla uutta valtavaa ruoppausalustaan. Taianomaiseksi saarten tekijäksi kutsuttu 140 metriä pitkä alus voi ruopata Etelä-Kiinan merellä entistä kiihkeämmällä tahdilla saaria Kiinan sotilaskäyttöön. Se nostaa hiekkaa, savea ja koralleja meren pohjasta 6000 kuutiometrin tuntivauhtia. Tätä on kuvattu kolmen uima-altaan kokoiseksi alueeksi.

YK: alue kuuluu Filippiineille

Kiinan mukaan lähes koko Etelä-Kiinan meri kuuluu sille historiallisen yhdeksän pisteen linjaan perustuvan kartan mukaan. Alueen valtiot puolestaan vetoavat YK:n merioikeusyleissopimuksessa sovittuihin talousvyöhykkeisiin.

YK:n pysyvä välitystuomioistuimeen ratkaisi Filippiinien ja Kiinan välisen aluekiistan viime vuonna Filippiinien hyväksi, mutta Kiina on kieltäytynyt hyväksymästä päätöstä.

Pagasan saari Spratlyn saariryhmässä.
Pagasan saari Spratlyn saariryhmässä. Filippiinien ohella myös Kiina, Vietrnam ja Taiwan väittävät piskuista saarta omakseen.

Filippiinien yliopiston merioikeuden instituutin johtaja Jay Batongbacal sanoo, että Kaakkois-Aasian maiden täytyy yhteistoimin pitää kiinni tuomioistuimen päätöksen noudattamisesta.

– Kiina käy pitkän tähtäimen PR-kampanjaa aliarvioidakseen välitystuomioistuimen päätöstä. Se haluaa tuhota päätöksen luotettavuuden ja muuttaa kansainvälisen yhteisön mielikuvaa siitä, Batongbacal sanoi Manilassa.

Duterten kykyä pysyä tiukkana epäillään

Etelä-Kiinan meren kiistan odotetaan nousevan puheenaiheeksi tänään alkavssa ASEAN-maiden ja niiden kumppanien kokouksessa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Kiinan pääministeri Li Keqiang ottavat osaa kokoukseen. Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte on luvannut ilmaista ASEAN-maiden huolen Kiinalle.

– Koko ASEAN on huolissaan siitä, miten meidän tulee toimia, kun meri on käytännössä jo militarisoitu. Olemme huolissamme, tapahtuuko virhe, joka johtaa laukausten vaihtoon, Duterte sanoi.

– Aseet eivät ole siellä vain koristeina. Ne ovat siellä, koska Kiina tarvitsee niitä. Mitä varten? Sitä en tiedä, sanoi Duterte.

Presidentti Duterte on aiemmin välttänyt Kiinan arvostelemista. Populistinen presidentti teki äkkijyrkän käännöksen Yhdysvaltain kumppanuudesta kohti Kiinaa viime vuonna, aloitettuaan virkakautensa. Duterte ei ole vaatinut Kiinaa noudattamaan YK:n välitystuomioistuimen päätöstä, joka puolsi Filippiinien oikeutta merialueisiinsa. Sen sijaan hän on luonut lämpimiä suhteita Kiinaan, joka on luvannut Filippiineille lainoja, kauppaa ja aseita.

Jo vaalikampanjassaan Duterte sanoi olevansa valmis painamaan merikiistan villaisella, jos Kiina investoi rautatien rakentamiseen eteläisellä Mindanaon saarella.

Duterte ja Xi
Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte kätteli Kiinan presidentin, Xi Jinpingin kanssa toukokuussa Peikingissä. Filippiinien presidentti on esiintynyt sovinnonhaluisesti suhteessa Kiinan johtoon.Etienne Oliveau / Epa

– Mitä te haluatte minun tekevän? Julistavan sodan Kiinaa vastaan? Menetämme sotilaamme ja poliisimme ja olemme tuhottu kansakunta, sanoi Duterte lehdistölle maaliskuussa, kun häneltä kysyttiin kiinalaisten alusten liikkeistä Scarboroughin matalikon lähistöllä, joka sijaitsee vain 160 kilometrin päässä Filippiinien rannikolta.

Presidentti Duterte on jatkuvasti antanut periksi Kiinalle. Äskettäin hän määräsi sotilaat lopettamaan kalastajille tarkoittettujen suojien rakentamisen Filippiineille kuuluville hiekkasärkille, kun Kiina valitti asiasta.

AMTI:n johtaja Gregory Poling ei usko, että Duterten Kiinan diplomatia on auttanut Filippiinejä aluekiistassa.

– Tätä on nyt jatkunut yli vuoden, mutta muutosta ei ole tapahtunut. Vain muutama kymmentä filippiiniläistä kalastajaa on saanut sillon tällöin kalastaa kiistellyn Scarboroughin matalikon luona, Poling arvioi.

Hänen mukaansa Kiinan investointilupauksetkaan eivät ole toteutuneet.

– Kiina on luvannut miljardien dollareiden verran sijoituksia, mutta rahaa ei ole vielä näkynyt. Kiinan investointien toteutumisen taso alueella on kauhea. Jos vain kymmenesosa projekteista toteutuu, maksaako vaivaa luopua Etelä-Kiinan merestä 2-3 miljardin dollarin ongelmallisten sijoitusten vuoksi, Poling kysyy.

Myös Trumpin halua puolustaa Kaakkois-Aasian maita epäillään

Etelä-Kiinan meri on ollut strategisesti tärkeä Yhdysvalloille. Meren kautta kulkee kolmannes maailman kaupparahdista. Meren alla on myös öljyä, kaasua ja muita luonnonvaroja. Yhdysvallat on vaatinut merenkulun vapautta. Sen laivaston alukset ovatkin jatkaneet merenkulkua Etelä-Kiinan merellä, vaikka Kiina on vastustanut sitä.

opiskelijat osoittivat lauantaina mieltään Trumpia vastaan Manilassa
Opiskelijat osoittivat lauantaina mieltään presidentti Donald Trumpia vastaan Manilassa, lähellä ASEAN-kokouksen pitopaikkaa.Mark R. Cristino / Epa

ASEAN-kokoukseen osallistuva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei kuitenkaan nostanut Etelä-Kiinan meren tilannetta esiin tavatessaan Kiinan presidentin Xi Jinpingin Pekingissä. Poling pitääkin presidentti Trumpin hallinnon välinpitämättömyyttä ja strategian puutetta ongelmana.

– Obaman hallinnon aikaan oli selvää, että Yhdysvaltain johto piti Etelä-Kiinan merta tärkeänä. Sillä oli strategia, josta puhuttiin jatkuvasti. Yhdysvallat on huolissaan merenkulun vapaudesta, kansainvälisen lain voimasta ja liittolaisten puolustamisesta. Trumpin hallinto puhuu vain merenkulun vapaudesta. En usko, että Kaakkois-Aasian maita helpottaa pelkkä tieto siitä, että Yhdysvaltain laivasto voi kulkea vapaasti Etelä-Kiinan meren halki, Poling sanoo.

Poling uskoo, että Kaakkois-Aasian maat haluavat Yhdysvaltain läsnäoloa Etelä-Kiinan merellä.

Jotain merkkejä Yhdysvaltojen uudesta strategiasta saatiin sunnuntaina, kun Trump tarjoutui sovittelijaksi Etelä-Kiinan meren tilanteessa. Trump esitti tarjouksensa Vietnamin presidentille Tran Dai Quangille heidän yhteisessä tiedotustilaisuudessaan Hanoissa. Yhdysvaltain presidentti kehui olevansa erittäin hyvä sovittelija.

ASEAN-kokouksessa Kaakkois-Aasian maat tietävät, että Kiinalla on valttikortit alueen pieniä maita vastaan, varsinkin jos presidentti Trump siirtää Yhdysvaltain huomion pois alueelta.

Sopimusta alueen merenkulusta yritetään

Filippiinien puolustusministeri Delfin Lorenzana toivoo, että ASEAN-maat ja Kiina saavat aikaan sitovan sopimuksen merenkulun säännöistä. ASEAN-maiden ja Kiinan on määrä sopia sitovista toimintaohjeista Etelä-Kiinan merellä.

– Sopimuksen tarkoitus on estää aluevaatimusten kasvaminen väkivaltaisiksi yhteenotoiksi, Lorenzana sanoo.

Filippiiniläisen De La Salle -yliopiston kansainvälisen politiikan professori, tohtori Renato De Castro toivoo, että voimistuva Kiina ymmärtää vallan tuovan vastuuta.

– Kun Kiina alkaa ymmärtää, kuinka suuri valta se on alueellamme, se alkaa ottaa huomioon myös vastuunsa. Vastuullisena maana se alkaisi noudattaa lakia tekemättä siitä erityistä numeroa, De Castro toivoo.

Artikkelia täydennetty 12.11.2017 kello 11:34. Lisätty maininta presidentti Trumpin halusta toimia sovittelijana Etelä-Kiinan meren kiistassa.

Lue seuraavaksi