Hallitus haluaa rauhoittaa soten villit kiinteistömarkkinat lakimuutoksella – "Hätäpäissään ei pidä tehdä paniikkiratkaisuja"

Kunnat saavat todennäköisesti korvauksia, jos sote-uudistuksen takia käytöstä poistuvat kiinteistöt aiheuttavat nostopainetta kuntaveroon. Lakimuutos esitellään lähiviikkoina.

sote-uudistus
Rollaattoreja rivissä.
Sote-uudistuksen takia käytöstä poistuvat vanhainkodit ja muut sote-kiinteistöt voivat olla taakka kuntien taloudelle. Tiina Jutila / Yle

Kunnissa mietitään parhaillaan kuumeisesti, mikä on kuntien vanhainkotien, hoitolaitosten ja muiden sote-kiinteistöjen kohtalo.

Sote-uudistuksen takia osa rakennuksista voi jäädä vaille käyttöä. Varsinkin pienemmissä kunnissa isku kunnan taloudelle voi olla kova.

Perustuslakivaliokunta kiinnitti kesällä antamassaan lausunnossa (siirryt toiseen palveluun) huomionsa tähän huoleen. Lausunnon mukaan uudistuksen omaisuusjärjestelyihin on yhdistettävä kompensaatiosääntely, joka turvaa kunnan mahdollisuuden päättää itsenäisesti taloudestaan.

Hallitus aikoo ratkaista ongelman eduskunnassa jo olevaan voimaanpanolakiin lisättävällä säädöksellä, jolla korvataan uudistuksen aiheuttamia tappioita kunnille. Esitys viedään eduskunnan hallintovaliokuntaan lähiviikkoina. Valiokunta antaa esityksestä lausunnon.

Kuntaveroprosentti on mahdollinen kriteeri

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan kunnille annettavia korvauksia varten aiotaan varata rahaa valtion budjettiin vuoden 2022 jälkeen, jolloin uudistuksen yhteydessä perustettavien maakuntien velvollisuus vuokrata kuntien kiinteistöjä lakkaa.

– Nyt ei pidä syksyllä 2017 kuntien mennä paniikkiin siitä, jääkö kiinteistöjä käsiin ja mitä sitten tapahtuu. Me haluamme voimaanpanolain muutoksen myötä poistaa kunnilta huolia niin, että kunnat voivat lähteä turvallisin mielin sote-uudistukseen, Vehviläinen sanoo.

Kunnille myönnettävän rahoituksen perusteet ovat tulevan säädöksen keskeinen kysymys. Milloin kunnan talous kärsii sote-uudistuksesta niin paljon, että sille on myönnettävä korvauksia? Asiaa vaikeuttaa se, että tulevina vuosina useat kiinteistöt jäisivät vaille käyttöä myös ilman sote-uudistusta.

– Rahoituksen pitää perustua siihen, että sote-kiinteistöt jäävät tyhjilleen juuri sote-uudistuksen takia. Kriteeriä on pohdittu siltä pohjalta, onko uudistuksella vaikutusta kunnallisveroprosentin nostoon. Perustusvaliokunta arvioi edellisellä vaalikaudella uudistuksen vaikutusta kuntatalouteen samalla perusteella. Lopullisia päätöksiä ei ole kuitenkaan vielä tehty, Vehviläinen sanoo.

Sote-uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2020, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy uusille maakunnille. Alkuun maakunnat vuokraavat kuntien sote-kiinteistöt kolmen vuoden ajaksi.

Kukaan ei vielä tiedä, miten maakunnat järjestävät sote-palvelunsa, ja mitkä kiinteistöt ovat jatkossa tarpeellisia.

Kunnissa pelätään, että käteen jää Musta Pekka

Epävarmuus näkyy kiinteistömarkkinoilla, jossa markkinaosuuksia hamuavat yksityiset terveyspalveluyritykset tekevät kilpaa ostotarjouksia kunnille. Ministeri Vehviläinen toivoo, että kunnat eivät hätiköisi kiinteistöjensä myyntipäätöksien kanssa.

– Olen hyvin tietoinen siitä, että tällaisia ostotarjouksia tehdään ympäri maakuntia. Hätäpäissään ei pidä tehdä paniikkiratkaisuja. Huonokuntoisten kiinteistöjen myyminen on ymmärrettävää, mutta jos kiinteistön myyntiin liittyy mittavia ulkoistamissopimuksia, niin silloin pitää olla erityisen varovainen ja miettiä, minkälainen vaikutus sillä on koko kunnan ja tulevan maakunnan talouteen.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina toivoo, että hallituksen kaavailema korvausmalli olisi tarpeeksi uskottava tilanteen rauhoittamiseksi.

– Nyt on käynnissä soten tuotannontekijöiden uusjako. Meillä on tiedossa, että hyvin paljon on tarjouksia liikkeellä ja niitä nyt kunnissa mietitään. Kompensaatiomekanismin uskottavuus on keskeinen tekijä siinä, millaisia päätöksiä kunnat tekevät. Kuntapäättäjien on varmistuttava siitä, että Musta Pekka ei jää käteen, Reina sanoo.

Kuntaliitossa toivotaan, että korvausmalli koskisi kaikkia kuntia ja kaikkia omaisuuslajeja – ei vain tyhjäksi jääviä sote-kiinteistöjä. Uudistuksen yhteydessä maakunnille siirtyy nettomääräisesti runsaan kahden miljardin euron arvosta sairaanhoitopiirien varallisuutta.

– Kompensaatiosääntely pitää saada nopeasti aikaiseksi ja sen pitää olla uskottava kriteerien ja menettelytavan suhteen. On oltava selvää, miten korvaukset ratkotaan valtion ja kuntien välillä tulevaisuudessa.

Kiinteistöissä noin 700 miljoonan euron ongelma

Käytöstä poistuvien sote-kiinteistöjen taloudellista vaikutusta on hyvin hankala arvioida, mutta vuosi sitten julkaistun konsulttiselvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kiinteistöjen laskennallinen arvo olisi noin 700 miljoonaa euroa.

Vuoden alussa perustettu Maakuntien tilakeskus arvioi talven aikana kuntien kiinteistökantaa tarkemmin. Ministeri Vehviläisen mukaan kunnat voivat saada apua myös kiinteistöjen jatkokäytön suuunnittelussa.

– Voisi ajatella, että Maakuntien tilakeskukselta kunnat saisivat asiantuntija-apua myös näiden kiinteistöjen jalostukseen ja myyntiin. Se ei ole rahallista korvausta, mutta asiantuntija-apu näissä kiinteistöasioissa on myös tärkeää.

Erityisesti kasvukeskuksissa sote-käytöstä poistuville kiinteistöille on mahdollista löytää toinen käyttötarkoitus, mutta pienemmissä kunnissa tällaista mahdollisuutta ei välttämättä ole. Suurimman riskin muodostavat laitokset ja vanhat avopalvelurakennukset vähenevän väkiluvun kunnissa.