Koe uusi yle.fi

Analyysi: Tätä et vielä tiennyt PS:n hajoamisesta ja kesän hallituskriisistä

Perussuomalaisten hajoaminen ja siitä syntynyt hallituskriisi ovat tuoretta poliittista historiaa, josta ei ole vieläkään saatu täyttä kuvaa, kirjoittaa politiikan toimittaja Pirjo Auvinen.

politiikka
Pääministeri Juha Sipilä tapaa mediaa Turun lentokentällä 13. kesäkuuta 2017.
Pääministeri Juha Sipilä tapaa mediaa Turun lentokentällä 13. kesäkuuta 2017.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

1. Kiristyskirje yhdeksältä PS-kansanedustajalta. Liikehdintää perussuomalaisten sisällä oli ollut jo pitkään, mutta viimeisenä varoituksena puolueen hajoamisesta voi pitää maaliskuun lopussa yhdeksän PS-kansanedustajan kiristyskirjettä. Tiedotteessaan yhdeksän ryhmä vaatii hallitusta toteuttamaan pilkulleen 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen ohjelmansa tai muutoin PS vetää tukensa hallituksen maakunta- ja soteuudistukselta.

PS:n puheenjohtaja Timo Soini oli vakuuttanut hallituskumppaneilleen keskustalle ja kokoomukselle, että hän hoitaa asian eli saattaa eduskuntaryhmän ruotuun.

Toimittaja Lauri Nurmen kirjassa kuvataan, millaisen raivokohtauksen Soini oli tiedotteesta saanut puolueensa ministeriryhmän kokouksessa, johon oli paikalle hälytetty haukuttavaksi esimerkiksi hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola.

Episodi osoitti, että Soinin käsitys omasta vaikutusvallastaan puolueessa on virheellinen.

2. Soini vakuutti Terhon voittavan. Hallituskumppanit keskusta ja kokoomus olivat siinä käsityksessä, että Soinin pitkän aikavälin suunnitelmaan kuului sekä hallitukseen pääsy että puheenjohtajuudesta luopuminen tämän kesän puoluekokouksessa. Soini uskoi Sampo Terhon voittavan puheenjohtajakisan ja jakoi tämän käsityksen myös hallituskumppaneille. Pääministeri Juha Sipilä kertoo uskoneensa Terhon valintaan aina puoluekokousta edeltävään tiistai-iltaan eli hallituspuolueiden kansanedustajien Kesärannan-kesäjuhliin saakka. Sipilän mukaan siellä niin moni perussuomalainen pohti halla-aholaisten voittoa, että myös hänen oma käsityksensä seuraavasta PS-puheenjohtajasta vaihtui Terhosta Halla-ahoon.

3. Pääministerin käsimerkit PS-puheenjohtajille. Perussuomalaisten puoluekokous alkoi lauantaina 10. kesäkuuta Jyväskylässä ja puheenjohtajavaali oli puolen päivän jälkeen. Samaan aikaa sekä pääministeri Juha Sipilä että tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuivat Tallinnassa Suomi 100 -juhlallisuuksiin. Juhlintaan kuului myös Suomen ja Viron pääministerien johtamien joukkueiden välinen jalkapallo-ottelu.

Sipilä kertoo sopineensa avustajansa kanssa käsimerkeistä, joilla tieto PS:n uudesta puheenjohtajasta välittyisi heti pelinurmella olevalle pääministerille. Sipilä ei suostu paljastamaan, mikä käsimerkki kuvasi Halla-ahoa, mikä Terhoa.

Sipilä kertoo keskustelleensa presidentti Niinistön kanssa puheenjohtajavaihdoksesta ja sen vaikutuksista hallitukseen sekä Tallinnassa että vielä kotiin palattuaan illalla puhelimitse Helsingissä.

4. Halla-ahon puhelinnumero puuttui. Perinteiden mukaan puoluejohtajat onnittelevat toisiaan aina valintojen jälkeen ja niin keskustajohtajakin halusi tehdä.Ongelmaksi meinasi koitua se, että pääministerillä ei ollut Tallinnassa Halla-ahon puhelinnumeroa. Numero järjestyi Jyväkylän kokouspaikalta ja onnittelupuhelu soitettiin.

5. Soini järkyttyi. Pääministeri kertoo puhuneensa lauantaina myös ulkoministerinsä eli puheenjohtajuuden jättäneen Timo Soinin kanssa. Puhelusta oli syntynyt kuva, että Soini oli järkyttynyt.

6. Halla-aho kaavaili Huhtasaarta ulkoministeriksi. PS:n uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho, ja hallituskumppaneiden keskustan ja kokoomuksen puheenjohtajat tapasivat maanantai-aamuna pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa. Neuvotteluja kuvattiin aidoiksi, vaikka kokoomusjohtaja Petteri Orpo oli jo tammikuussa ilmoittanut, ettei kokoomus voi olla mukana arvojensa vastaisessa kokoonpanossa.

Neuvottelussa ei puhuttu ministerinimistä, mutta ainakin pääministerille oli syntynyt mielikuva, että Halla-aho oli kaavaillut ulkoministeriksi PS:n 1. varapuheenjohtajaksi valittua, kansanedustaja Laura Huhtasaarta.

7. Hallitusneuvotteluja ja loikkavalmisteluja. Lauantaista tiistai-iltapäivään Suomen poliittisessa historiassa elettiin todella kiihkeää vaihetta. Samanaikaisesti hallituspuolueet keskusta ja kokoomus ja presidentti lähilukivat valtiosääntöä ja sen pykäliä hallituksen vaihdosta, jatkoedellytyksistä ja hallitusneuvotteluista, ja kolmannessa hallituspuolueessa perussuomalaisissa oli meneillään murtuminen kahtia.

Siinä, että pääministeri sai koko ajan täsmätietoa siitä, miten loikkaussuunnitelmat etenivät, ei ole mitään kummallista. Kyse on hänen hallitukseensa kuuluvan puolueen olennaisesta muutoksesta, joka vaikuttaa viiden ministerin kohtaloon ja siten koko hallitukseen.

Todella outoa olisi ollut jos pääministeriä ei olisi pidetty ajan tasalla. Siksi koko peräkontti-kohu on todella outo ja kertoo ehkä täsmällisemmin vain PS:n valtiosihteerin ja koko eroa suunnitelleen joukon omasta sisäisestä paineesta.

8. Sipilältä puuttui mustaa valkoisella. Mitä lähemmäs tiistaita edettiin, sitä suuremmaksi PS:stä loikkaavien ryhmä kasvoi. Pääministerillä oli kuitenkin ongelma. Lähtijöiden joukko saattoi olla niin suuri, että hallitukseen ei kenties tarvittaisi kristillisiä ja RKP:tä lainkaan. Siitä puuttui kuitenkin sellainen varmuus, jota hallitusneuvottelujen peruminen vaati.

Sipilän mukaan hän pyysi tiistaina Simon Elolta mustaa valkoisella kahteen kysymykseen: sitoutuuko uusi ryhmä hallitusohjelmaan ja tukemaan hallituksen kaikkia ministereitä. Turkuun laskeutumiseen mennessä vastaus oli tullut vain siihen, että he tukevat omia ministereitään. Jatkopuheluiden tuloksena Sipilä sai puhelimeensa sitoumukset allekirjoituksineen molempiin kysymyksiin.

Vasta sitten Sipilä peruu hallituksen eronpyynnön ja soittaa presidentti Niinistölle.

9. Valtiosäännön mukaan pääministeri voittaa presidentin. Presidentti Niinistö palasi tiistain tapahtumiin ja pääministerin Kultarannan matkaan Porin torilla heinäkuussa järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Näin hän perusteli omaa kantaansa:

"Miten hallitus neuvotteluja käy ja hakeeko se eroa vai ei. Se ei ole presidentin toimivaltaa. Mutta, jos minulta kysytään tai jos halutaan, että minä annan jonkinlaisen siunauksen, niin silloin minun on pakko esittää oma mielipiteeni. Ja sen hänelle selvästi esitin ja sen jälkeen olettaisin, että olimme samaa mieltä, että ei tässä nyt kannata tavata ainakaan median edessä."

Presidentti kertoi saaneensa tietoja perussuomalaisten hajoamisaikeista, mutta asia vahvistui hänellekin vasta tiistaina kello 13 jälkeen, kun loikkaajat marssivat ryhmäkokouksesta ulos.

Pääministeri oli ollut puhelimitse yhteydessä jo aamusta ja kertonut olleensa yhteydessä valtiosääntöoppineisiin. Se innoitti myös presidentin valtiosääntöyhteydenottoihin.

Niinistö kuvaili henkilökohtaisesti olleensa sillä kannalla, että hallituksen olisi pitänyt erota. Pääministeri oli toista mieltä. Sipilä kertoo, että myös pääministerin kansliasta oltiin yhteydessä Niinistön mainitsemaan valtiosääntöasiantuntijaan, jottei maasta löytyisi yhtään valtiosääntöoppinutta, joka jälkikäteen sanoisi hallituksen toimineen väärin. Näin ei kuulemma Niinistönkään valtiosääntöoppinut ollut sanonut.

Valtiosäännön mukaan tässä asiassa pääministerin kanta ratkaisee. Hallituksen eronpyyntöä ei koskaan jätetty, mutta myöskään tapaamista presidentin kanssa ei järjestetty. Eikä tiedotustilaisuutta Kultarannassa eikä sen portillakaan vaan Turun lentoasemalla.

10. Sipilästä hallitusneuvottelut olisivat olleet teatteria. Mutta miksi Sipilä sitten vieroksui hallituksen eroilmoitusta ja hallitusneuvotteluja, vaikka yksi hallituspuolueista oli muuttunut olennaisesti ja rajusti? Selityksiä on monia. Neuvottelut RKP:n ja kristillisten kanssa olisivat väistämättä merkinneet myös jonkinlaisia myönnytyksiä näille puolueille. Olisiko Vaasan täyspäivystys pitänyt säilyttää ja olisivatko kristilliset jarruttaneet kaikkea, mikä alkoholin vapauttamiseen liittyy?

Hallitusneuvottelujen käyminen niin, että lopputulos eli jatko soinilaisten kanssa olisi jo tiedossa, olisi Sipilän mukaan ollut demokratiaa halventavaa teatteria.

Mutta olivatko puheet mahdollisista hallitusneuvotteluista sitten täyttä pajunköyttä? Eivät ainakaan kokoomusjohtaja Petteri Orpon mukaan. Kysymykseen missä olit silloin kun tieto perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisesta tuli tiistaina puolenpäivän jälkeen Orpo vastaa, että valmistautumassa täysillä hallitusneuvotteluihin.

Lopuksi. Pääministeri Sipilä on moneen kertaa kuvaillut, kuinka ennen puoluekokousta perussuomalaisten sisäiset paineet saattoi aistia myös hallituksessa. Nyt ne ovat kuulemma poissa. Veikkaukset perussuomalaisten hajoamisesta ovat olleet vuosikausia kestoaihe, ja arvailtu on vain sitä, mikä on se asia, mikä hajoamiseen johtaa. Aihe on siis kiinnostanut aina ja kaikkia, niin varmasti myös nykyisiä hallituspuolueita.

Mutta kaiken nyt puoluekokouksen jälkeen kirjoitetun ja eduskunnassa sanotun jälkeen en vieläkään usko, että perussuomalaisten hajottaminen kahteen olisi ollut Sipilä-Soini-Orpo-trion pitkään harkittu suunnitelma tai keskustan ja kokoomuksen hanke vankistaa omaa kannatustaan.

Eli kaikki te, jotka sanotte Sipilän valehdelleen eduskunnalle: lisää näyttöjä!