Koe uusi yle.fi

Artisti Edu Kehäkettunen: "Äitienpäivä on paljon suurempi juttu kuin isänpäivä"

Tutkijan mielestä isänpäivä on kirinyt reippaasti äitienpäivää arvostuksessa. Isiä kuitenkin kuvataan usein perheen avustajina ja resurssien turvaajina.

isänpäivä
Radiotoimittaja Edu Kehäkettunen
Artisti Edu Kehäkettusen mielestä isyys on "mahtavaa". Outi Kuitunen / Yle

Radiotoimittaja, rap-artisti, lauluntekijä ja elokuvantekijä Edu Kehäkettunen pukee koiralleen piispanpuvun. Hänen yksivuotias Ivan-poikansa osoittaa koreaa koiraa ihmeissään.

Tällainen Edu Kehäkettunen on, koko ajan pelleilemässä. Mutta yhdestä asiasta hän puhuu vakavasti: tuoreesta isyydestään.

– Aina on kuullut juttuja siitä, kun isät kertovat, että on mahtavaa olla isä. Sitä mietti, että onkohan asia oikeasti niin. Kyllä se oikeasti on.

Isänpäivänä Kehäkettunen haluaa viettää aikaa yhdessä perheensä kanssa. Hänen mielestään ei ole mitään järkeä ostaa isälle Remeksen pokkaria tai muutakaan tavaraa. Parempaa isänpäivän puuhastelua on esimerkiksi yhdessä kokkaaminen.

Radiotoimittaja Edu Kehäkettunen (Harrin Hinkkanen) , Lena ja Ivan Hinkkanen
Edu Kehäkettusen (oikealta nimeltään Harri Hinkkanen) mielestä isänpäivän tärkein merkitys on yhdessäolo perheen, eli Lena ja Ivan Hinkkasen kanssa.Outi Kuitunen / Yle

Isänpäivä ei Kehäkettusen mielestä näy Suomessa erityisesti, kuten se tekee vaikkapa Yhdysvalloissa.

– Äitienpäivä on paljon suurempi juttu kuin isänpäivä, koska äidit ovat paljon tärkeämpiä kuin isät. Isät ovat sellaisia hännystelijöitä. Mutta mutsit, äidit ovat äitejä. Sen huomaa, kun on oma lapsi ja näkee miten äidillä ja lapsella synkkaa esimerkiksi ensimmäisen puolen vuoden aikana.

"Isät auttajia ja resurssien turvaajia"

Johanna Mykkänen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut näitä asioita. Hän ymmärtää, miksi monet isät kokevat, että äitienpäivällä on suurempi painoarvo kuin isänpäivällä.

– Kokemus voi tosiaan olla, että äitiys jyrää vielä tänä päivänäkin. Puhutaan tällaisesta äitiysmonopolista. Se varmaan liittyy kiinteästi kulttuuriseen käsitykseen juuri äidin ja lapsen välisestä kiinteästä suhteesta, jossa isät nähdään auttajana ja resurssien turvaajana.

Mykkäsen mielestä myös Suomessa isänpäivän merkitys on kirinyt huimasti äitienpäivän asemaa.

Radiotoimittaja Edu Kehäkettunen (Harrin Hinkkanen) ja Ivan Hinkkanen
Edu Kehäkettunen aikoo kasvattaa lapsensa maailmankansalaiseksi. Yksivuotias Ivan on jo matkustanut Aasiaan ja Amerikkaan.Outi Kuitunen / Yle

– Äitienpäivällä on pidempi traditio jo 1900-luvun alusta. Isänpäivä on laahannut perässä. Nyt ollaan pääsemässä tasavertaiseen isän- ja äitienpäivän viettoon.

Edelleen näiden päivien luonteessa on kuitenkin selviä eroja. Mykkänen sanoo, että äitiä usein juhlitaan edelleen jonkinlaisena kodin hengettärenä. Äitienpäivä on paitsi juhlallisempi myös vakavampi merkkipäivä kuin isänpäivä.

– Ehkä se isänpäivä voi olla enemmän toiminnallisempaa, ja ne tunteet eivät ole niin syviä tai niitä ei näytetä samalla tavalla kuin äitienpäivänä.

Jotkut tulkitsivat läheisenpäivän isän aseman horjuttamisena

Tänä vuonna pakkaa on sekoittanut uusi tulokas: läheisenpäivä. Kaksi helsinkiläistä päiväkotia halusi tuoda merkkipäivän myös niiden lasten ulottuville, joilla ei jostain syystä ole isää. Perheen isä voi olla poissaoleva, kuollut, tai sitten perheeseen kuuluu kaksi äitiä. Isän- ja äitienpäivän rinnalle tuotiin läheisenpäivä, jolloin esimerkiksi päiväkodin kahveille saattoi tulla äitejä tai muita lapsen läheisiä isien lisäksi.

Vaikka tarkoitus oli mitä parhain, keskustelu läheisenpäivästä riistäytyi käsistä varsinkin sosiaalisessa mediassa.

Yliopistonlehtori Johanna Mykkänen, Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori ja isyystutkija Johanna Mykkänen sanoo hämmentyneensä läheisenpäivästä nousseesta kiivaasta keskustelusta.Jyväskylän yliopisto

– Yhtäkkiä tämä keskustelu on irtautunut sieltä kontekstista ja muuttunut ihan toisenlaiseksi, jonkinlaiseksi isän ja äidin vastakkainasetteluksi. Tai ehkä tämä nähdään isien aseman horjuttamisena tai suorastaan väheksymisenä, Johanna Mykkänen toteaa.

Edu Kehäkettusen mielestä idea läheisenpäivästä tuntuu hyvältä. Hänen mielestään on ikävää, jos kolmevuotiaan pitää katsella vierestä, kun kaikilla muilla on isät vierailemassa päiväkodissa, mutta itsellä ei ole isää.

Kehäkettunen sanoo ylpeänä olevansa itse moderni isä, joka haluaa näyttää lapselleen muutakin kuin kotinurkkia. Ivan-poika onkin jo ehtinyt nuoresta iästään huolimatta käydä Aasiassa ja Amerikassa.

Kehäkettusen aikomuksena on hoitaa lastaan kotona niin kauan, kunnes lapsi alkaa haluta muuta toimintaa. Hän on nykyaikainen isä myös siinä mielessä, että hän haluaa tehdä kotitöitä. Hänen omalla isällään oli tapana viedä poikansa Carrolsiin syömään vaikka kaksi viikkoa putkeen, kun äiti oli matkoilla. Vaikka se tuntui mahtavalta, Kehäkettunen aikoo itse toimia toisin. Hän antaa uusille isille neuvon.

– Kaikille teille nuorille isille ja tuleville isille: Opetelkaa tekemään ruokaa, pesemään pyykkiä ja siivoamaan. Se on teidän hommanne.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Zimbabwe

Näin Zimbabwen itsevaltaisen presidentin ero eteni: Krokotiili voitti himoshoppaajan

Libanon

Saad al-Hariri palasi takaisin Libanoniin – Ero pääministerin tehtävästä on edelleen auki

Uber

Uber peitteli 57 miljoonan kuljettajan ja asiakkaan tietojen hakkerointia

Abitreenit

Sensoria ei säväytetä pelkillä faktaluetteloilla – näin kirjoitat paremmin historian yo-kokeessa