yle.fi-etusivu

Asuntokauppa porskuttaa – ekonomisti pohtii, onko kotitalouksissa varauduttu riittävästi korkojen nousuun

Kiinteistövälitysalan yrityksien välittämien asuntojen määrä on tänä vuonna ollut yksi 2000-luvun korkeimmista. Toimitusjohtajan mukaan tällainen vauhti on merkki siitä, että asuntomarkkinoilla menee hyvin.

kiinteistökauppa
Ylen aamu-tv: Asuntomarkkinoiden ja -lainojen tilanne
Ylen aamu-tv: Asuntomarkkinoiden ja -lainojen tilanne

Suomessa asuntokauppa on käynyt viime aikoina vilkkaasti. Nordean ekonomisti Pasi Sorjosen mukaan vilkas asuntokauppa johtuu osittain siitä, että korot ovat alhaalla.

– Kyllähän lainojen hoitaminen on kotitalouksille edullisempaa nyt ja näkymä eteenpäin on samannäköinen. Kotitalouksien säästäminen on vähentynyt viime vuosien aikoina, se pistää miettimään sitä, että varaudutaanko korkojen nousuun niin hyvin vai ei? Tämä on ainoa juttu, josta olisin pikkaisen huolissaan, sanoo Sorjonen Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Pitäisikö ihmisten varautua sitten paremmin korkojen nousuun? Sorjosen mukaan vastaus riippuu siitä, mistä syystä rahaa kulutetaan.

– Kysymys on lähinnä siitä, että kulutetaanko rahaa enemmän sen takia, että korot ovat alhaalla ja ei kannata säästä. Vai onko totuttu siihen, että korot ovat näin matalat ja ei muisteta sitä, että ne voi nousta vaikka kolmeen tai neljään prosenttiin?

Kiinteistövälitysalan keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Jukka Malila taas näkee, että kotitaloudet pystyvät hallitsemaan lainojaan yhä paremmin.

– Itse näen, että suomalaisten kyky hallita omaa talouttaan on kehittynyt varsin positiiviseen suuntaan.

Kauppa vilkasta kasvukeskuksissa

Tammi-lokakuussa uusien asuntojen kauppa kasvoi noin 47 prosenttia viime vuoteen verrattuna ja vanhojen asuntojen kauppa kaksi prosenttia. Nordean ekonomistin mukaan uusien asuntojen kauppa kasvaa siksi, että myyntimäärät ovat pienempiä kuin vanhojen asuntojen kohdalla.

– Ylipäätään uusien asuntojen myynti on pienempää kuin vanhojen asuntojen myynti. Veikkaisin, että siitä tulee kova kasvuluku. Vanhojen asuntojen myynnissä kauppamäärät on aika isoja, minkä vuoksi siinä voi olla pidemmän päälle hankalaa päästä koviin kasvulukuihin, pohtii Sorjonen.

Asuntokaupassa vauhtia ei riitä kuitenkaan kaikille alueille, sanoo Sorjonen.

– Uusien kauppa käy mainiosti ja myös vanhojen kauppa on pikkuhiljaa virkoamassa, jos verrataan vaikka muutaman vuoden takaiseen. Pääkaupunkiseudulla näyttää aika hyvältä, mutta muu Suomi on vähän hiljaisempaa.

Malila sanoo, että Helsingin seudun lisäksi asuntokauppa on vilkasta Turussa. Myös tulevaisuus näyttää toimitusjohtajan mukaan valoisalta.

– Jos fundamentit ovat näin hyvässä kuosissa kuin tällä hetkellä, voi sanoa, että asuntokauppa kehittyy hyvin. Esimerkiksi tänä vuonna kiinteistövälitysalan yritysten välittämien asuntojen määrä on yksi korkeimmista 2000-luvulla. Se on merkki siitä, että on kyseessä hyvä vuosi.

Suomen markkina tasainen Pohjoismaihin verrattuna

Sorjosen mukaan Suomen asuntomarkkinat ovat olleet tasaiset Pohjoismaihin verrattuna.

– Ehkä Ruotsi ja Norja on vähän samanlaisessa tilanteessa, Tukholmassa ja Oslossa on ollut kovaa hintojen nousua. Tanska alkaa pikkuhiljaa päästä jaloilleen, siellä kupla puhkesi finanssikriisin aikaan. Meillä on taas ollut aikalailla rauhallista.

Malilan mukaan Ruotsin tilannetta kannattaa kuitenkin pitää silmällä Suomessa, vaikka sillä ei ole suoraa vaikutusta Suomen asuntomarkkinoihin.

– Ruotsissa hinnat ovat olleet jyrkässä nousukulmassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viime viikkojen aikana koettu sellainen tilanne, että ihmiset odottavat ennen kuin ostavat, mikä on vaikuttanut hintoihin.

Malila katsoo, että tilanne on pitkään jatkuneen nousuputken suvantovaihe. Ruotsissa hintojennousu on jatkunut pidempään kuin Suomessa.

– Tilanne on hieman eri tyyppinen Tukholmassa kuin Helsingin seudulla. Jos verrataan Ruotsissa ja Tukholmassa asuntojen hintoja, niin Helsingin seudulla esimerkiksi kerrostaloasunnon keskineliöhinta on 4500 e tai vähän alle, Tukholmassa noin 7500 e.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Tonttuovet

Tonttuovi paisui joulun jätti-ilmiöksi, ja tutkija ymmärtää hyvin, miksi

Cheerleading

Cheerleaderit pääsivät vihdoin eroon pyllynkeikuttajien leimasta – pienen seuran jäsenmäärä räjähti: "Emme pysty perustamaan tarpeeksi joukkueita"

Joululahjat

Tuntemattoman lahjoitus lämmittää yksinhuoltajaperheen joulua: "Ei ole häpeä pyytää apua"

Tiede

Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä

Kolme asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin