Koe uusi yle.fi

Raskaalla liikenteellä on liikaa valoja: "Kahvipöydässä usein joku kiroilee, että joutui poliisin ratsiaan"

Ajovalojen määrä on Suomessa tarkkaan säädeltyä, mutta uusi määräys toi lisää vapautta. Sotkamolainen ammattikuski ymmärtää, miksi pimeillä teillä tarvitaan paljon valoa.

ajovalot
Kuorma-auton kuljettaja kuvattuna takaa auton hytistä pimeällä.
Kaukovaloilla näkyvyys paranee sekä eteenpäin että sivuille.Tiia Korhonen / Yle

Sotkamo

Vanhan meijerin pihalla käy aamuvarhaisella kuhina. Sotkamolaisen Nosto ja Kuljetus J. Rusanen Ky:n autot ovat lähdössä tienpäälle.

Kuljettaja Jouko Rusanen on lastannut nosturilla ja perävaunulla varustetun kuorma-autonsa kyytiin kaksi konttia. Ajokelistä on tulossa viheliäinen.

– Tämä on keleistä huonoin. Musta maa ja sade syövät kaiken valotehon, mikä heikentää näkyvyyttä. Siinä mielessä toivoisin, että maassa olisi edes vähän lunta. Silloin näkisi huomattavasti paremmin, Rusanen kertoo.

Rusanen on työskennellyt kuljetusalalla 25 vuotta. Nopeasti arvioiden tiekilometrejä on kertynyt vuosien varrella yli miljoona. Ennen lähtöä hän kiertää vielä auton ja tarkistaa, että ajovalot ovat puhtaat.

– Valoissa on valtavia eroja. Tämän auton keulassa oleva valopaketti on aika perinteinen. Tähän ei ole vielä laitettu nykyaikaisia led- tai ksenonvaloja, vaan nämä ovat hehkulamppuja. Valoteho on kuitenkin hyvä. Ei ole tarvinnut ruveta suunnistamaan, vaikka valoissa onkin aina parantamisen varaa, Rusanen kertoo.

Pientä höllennystä valosäädöksiin

Kuorma- tai rekka-auton keulaan ei saa ripustaa minkälaista valoarsenaalia tahansa, vaan valojen määrä on tarkkaan säädeltyä. Elokuun lopussa voimaan tullut Trafin uusi määräys toi kuitenkin helpotusta valosäädöksiin (siirryt toiseen palveluun) (Tuulilasi). Ajoneuvoon saa lisätä vielä yhden valon eteenpäin eli nykyisin kaukovaloja voi olla maksimissaan viisi kappaletta.

– Aikaisemmin valoja piti olla parillinen määrä, mutta nyt parillisuus poistui. Siellä voi olla joko yksi valolisä eli niin sanottu paneelivalo tai niitä saa olla vielä kolme kappaletta omien kaukovalojen lisänä, kertoo koulutusohjaaja Pentti Tervo Liikenneturvasta.

Mies seisoo kuorma-auton keulassa olevien kaukovalojen edessä.
Kuorma-auton valoteho on suurempi kuin henkilöauton.Niko Mannonen / Yle

Tervo pitää parannusta hyvänä etenkin nyt, kun eletään sitä ajanjaksoa, jolloin tienpäällä todella tarvitaan valoa.

– Toisaalta, jos meillä on hurjan hyvät valot eli niin sanotusti mennään jo yli asioissa, niin silloin pitää ottaa huomioon, miten se vaikuttaa vastaan tuleviin autoilijoihin. Referenssiluku eli kaukovalojen valotehosta kertova luku ei ole muuttunut. Se on edelleen sata, eikä sitä saa ylittää, Tervo sanoo.

Sotkamolainen Jouko Rusanen sanoo suoraan, että raskaalla liikenteellä tahtoo olla valoarsenaalia ajoneuvon keulassa pikkuisen enemmän kuin säädökset sallivat.

– Enemmän se on yleistä kuin poikkeus. Kun valoja käytetään oikein, eikä niillä tahallaan häikäistä vastaantulijoita, niin minun puolestani valoja saisi olla miten kukakin haluaa niitä laittaa. En minä usko, että kukaan ammattikuljettaja järjettömyyksiin menee, Rusanen sanoo.

Jos meillä on hurjan hyvät valot, niin silloin pitää ottaa huomioon, miten se vaikuttaa vastaan tuleviin autoilijoihin.

Pentti Tervo

Oulun poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Timo Mettovaara tietää, mistä Rusanen puhuu: päivittäin vastaan tulee raskaan liikenteen autoja, joissa on liikaa kaukovaloja.

– Uskaltaisin kokemuksellani väittää, että 80 prosentilla on liikaa valoja. Lisäksi päivittäin tulee vastaan raskasta liikenteen autoja, joissa on valoissa vikoja.

Muutosta sellaisten autojen määrässä, joissa on liikaa valoja, ei ole juurikaan tapahtunut. Sen sijaan räikeimmät ylilyönnit ovat kadonneet tieliikenteestä.

– Viime vuosina ei ole tullut enää vastaan sellaisia autoja, joissa on 10–12 valoa. Toki aiemminkin nämä olivat yksittäisiä tapauksia, Mettovaara kertoo.

Rusanen vertaa Suomea naapurimaahan Ruotsiin (siirryt toiseen palveluun) (Iltalehti), missä valoja saa olla ajoneuvon keulassa niin paljon kuin laturi kestää.

– Täällä pohjoisessa suurin osa vuodesta on kuitenkin pimeää aikaa. Liikkuminen olisi turvallisempaa, jos valoja saisi olla enemmän. Tietysti ajoneuvosta riippuen, Rusanen jatkaa.

Mettovaaran mukaan kuskit perustelevat valontarvetta juuri sillä, että isoista autoista näkee paremmin tienvarteen, kun valoja on enemmän.

Pimeys iskee vastaan syrjätiellä

Sotkamon keskustassa katuvalot valaisevat vielä tietä. Pimeys iskee vasten kasvoja heti, kun kuorma-auton nokka kääntyy syrjäisemmälle tielle.

– Nyt olemme puhtaasti ajoneuvon omien ajovalojen varassa. Näkyvyys on huonompi ja tarkempana saa olla. Myös ajaminen on väsyttävämpää, koska kuljettaja joutuu paljon tarkemmin tihrustelemaan, ettei kukaan tule alle tai hirvi juokse eteen, Jouko Rusanen kertoo.

Musta asfaltti sateessa heikentää katu- ja ajovalojen tehoa.
Musta maa ja sade syövät kuorma-auton keulassa olevista valoista kaiken tehon, mikä heikentää näkyvyyttä.Niko Mannonen / Yle

Rusanen räpsäyttää kaukovalot päälle. Eron huomaa selvästi. Auton hytistä näkee huomattavasti kauemmaksi ja myös tien sivuille.

– Ylhäällä olevista valoista reunimmaiset on suunnattu tarkoituksella pikkuisen tuonne ojanpenkkoihin. Silloin huomaa paremmin, jos hirvi tai joku muu on tulossa tielle, koska valot valaisevat tien koko leveydeltä, Rusanen kertoo.

Ennen kaikkea hyvä ajovalaistus auttaa ennakoimaan ja välttämään äkkitilanteita. Raskas liikenne kun tarvitsee moninkertaisen pysähtymismatkan henkilöautoon verrattuna.

– Tienvarteen on jätetty esimerkiksi särkynyt auto. Se on osittain ajokaistalla, mutta siitä ei varoiteta kolmiolla tai millään. Sellaisen huomaaminen hyvissä ajoin antaa aina pelivaraa.

– Varsinkin talvikelillä kuorma-auton pysäyttäminen ja nopeiden väistöliikkeiden tekeminen on aina oma operaationsa, että saa pysymään auton viivojen välissä, Rusanen jatkaa.

"Kukapa ei omaansa kehuisi"

Jouko Rusanen jatkaa ajamista pimeässä kohti määränpäätä, Suomussalmea. Vastaan tulevalle raskaalle liikenteelle Rusanen nostaa ratin takaa kättä.

– Jossakin vaiheessa se oli vähäisempää, mutta olen pyrkinyt aina moikkailemaan, kun kollegat tulevat vastaan. Samoja hommia täällä tehdään kuitenkin, Rusanen kertoo.

Kahvipöydässä usein joku kiroilee, että joutui poliisin ratsiaan ja käskivät ottaa valot pois.

Jouko Rusanen

Taukopaikoilla kuljettajat istuvat saman pöydän ääressä ja vaihtavat kokemuksia. Usein keskusteluihin nousevat myös ajovalot ja säädökset.

– Kukapa ei omaansa kehuisi, jos on uudet lisäpitkät laittanut. Ainahan ne ovat parhaat. Jokaisella on oma mielipide siitä, minkälaisista valoista tykkää, onko valo ksenon vai led, ja pitääkö sen olla hajottava vai pistevalo.

– Kahvipöydässä usein joku kiroilee, että joutui poliisin ratsiaan ja käskivät ottaa valot pois. Tai ne on otatettu pois katsastuksessa, Rusanen jatkaa.

Valojen väliin jää pimeä katve

Pimeällä maantiellä katse hakeutuu helposti kohti vastaan tulevan auton valoja. Liikenneturvan mukaan Suomessa vaihdetaan pitkät valot lyhyisiin maantieajossa pääsääntöisesti jopa liian aikaisin, jolloin kahden kohtaavan ajoneuvon valojen väliin jää pitkä pimeä katve.

– Kontrasti on aika kova. Kun lähivalot laitetaan päälle, pitäisi varautua siihen, että siellä saattaa olla jotakin, mitä kaukovaloilla ei vielä havainnut. On erittäin tärkeää tarkkailla tien oikeaa reunaa, missä esimerkiksi jalankulkijat liikkuvat, sanoo koulutusohjaaja Pentti Tervo Liikenneturvasta.

Kuljettaja seisoo pimeässä kuorma-auton edessä.
Sotkamolaisen Jouko Rusasen kuorma-auton keulassa on perinteinen valopaketti.Niko Mannonen / Yle

Kuorma-autossa valotehoa on enemmän kuin henkilöautossa. Jouko Rusasen mukaan pitkät valot on vaihdettava sen verran aikaisin lyhyisiin, etteivät ne häikäise vastaantulijaa.

– Etäisyyden tietää hyvin esimerkiksi siitä, kun vastaantuleva vaihtaa lyhyille, niin siinä vaiheessa vaihtaa itsekin. Silloin ei aiheuta ongelmia vastaantuleville, Rusanen kertoo.

Hyvin harvoin vastaantulevasta autosta räpsytellään valoja, jotta Rusanen vaihtaisi omansa pitkistä lyhyisiin.

– Jos sellainen tilanne tulee, niin silloin siinä on täytynyt olla itsellä joku ajatuskatko, jonka takia lyhyet jäivät vaihtamatta. Tilanteita ei kuitenkaan ole ollut kovin paljon, Rusanen naurahtaa.

Ajaminen on väsyttävämpää, koska kuljettaja joutuu paljon tarkemmin tihrustelemaan.

Jouko Rusanen

Isompi ongelma on Rusasen mukaan se, etteivät muut autoilijat aina muista, miten kuorma- tai rekka-auto käyttäytyy liikenteessä. Hän kiinnittäisi huomiota eritoten turvaväleihin.

– Usein risteyksestä lähtevälle henkilöautolle tulee hirveä kiire kääntyä tielle, jotta sen ei tarvitsisi ajaa rekan perässä. Silloin joudutaan aika tiukasti jarruttamaan. Varsinkin talvikelillä ja täysperävaunuyhdistelmällä pelkona on, että kärry lähtee luistelemaan. Pikkuisen pitäisi ajatella niitä välimatkoja, Rusanen sanoo ja jatkaa matkaa aamun valjetessa.