yle.fi-etusivu

Avaruusluotain Voyagerin pitkä matka kääntyi musiikiksi – 40 vuoden datasta tuli sävellys

Kännykässäsi on huimasti enemmän bittejä kuin luotaimessa, joka on tehnyt ainutlaatuisen matkan aurinkokuntamme rajan ylitse.

tähtitiede
Lautasmainen luotan, josta sojottaa antenneja ja mittalaitteita. Kuvan keskellä täplänä aurinko, taustana Linnunradan tähtiä.
Tällainen on taitelijan näkemys aurinkokunnastamme, jos pääsisimme katsomaan sitä Voyager 1:n vierestä. Jupiterin, Saturnuksen, Uranuksen ja Neptunuksen radat on merkitty ympyröillä. Nasa, Esa & G. Bacon (STScl)

Kauimmaksi yltänyt ihmiskunnan lähettiläs, 40-vuotias avaruusluotain Voyager 1, on onnittelukappaleen arvoinen, tuumi kaksi tutkijaa. Sävellys saa ensiesityksensä tänään maanantaina IT-konferensissa Denverissä Yhdysvalloissa.

Brittiläisissä Anglia Ruskinin yliopistossa ja Exeterin yliopistossa työskentelevät Domenico Vicinanza ja Genevieve Williams tekivät kolmiminuuttisen sävellyksen datasta, jonka Yhdysvaltain avaruushallinnon Voyager 1 -luotain on lähettänyt.

Melodian, harmonian ja orkestroinnin määränneet tiedot ovat Voyagerin hiukkasteleskoopin haravoimia syksystä 1977 tähän kuuhun saakka. Vicinanza ja Williams muuttivat kunkin 26 päivän jakson tiedot yhdeksi nuotiksi.

– Toivomme, että sävellyksestämme ihmiset kuulevat sellaisia asioita Voyagerin matkasta, jotka ehkä eivät ole ilmiselviä grafiikkakuvasta, Vicinanza sanoo.

Pieni näyte sävellyksestä on kuunneltavissa Anglia Ruskinin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) sivulta.

Huilulla hyvästit heliosfäärille

Teemaa soittavat viulut. Piano ja käyrätorvi kuvaavat kosmisen säteilyn rajumyrskyä Voyager ohittaessa suuret kaasujättiläiset Jupiterin ja Saturnuksen.

Kun luotain vuonna 2012 jätti taakseen Auringon vaikutuspiirin eli heliosfäärin ja siirtyi tähtien väliseen avaruuteen, siitä kertoo sävellajin muutos C-duurista es-duuriin. Instrumentteina soivat huilu, piccolohuilu ja helähtelevä kellopeli.

Jupiterin kirjavaa pintaa, jossa yksi kohta näkyy korkeampana ja punaisempana
Voyagerit ottivat Jupiterista ja sen kuista yli 33 000 kuvaa. Tässä näkyy Jupiterin suuri punainen pilkku eli jättiläismäinen pyörremyrsky, joka jauhaa iäti samalla paikalla.Nasa / JPL- Caltech

Linkoamalla lisävauhtia

Voyager 1 laukaistiin syyskuussa 1977 tutkimaan aurinkokuntamme kaukaisimpia planeettoja. Täsmälleen samanlainen Voyager 2 oli järjestysnumerostaan huolimatta ehtinyt matkaan pari viikkoa aiemmin. Voyager 1 kuitenkin sai sisartaan nopeamman radan ja on siksi kauempana.

Kaksi vuotta lähtönsä jälkeen Voyager 1 ohitti Jupiterin ja seuraavana vuonna Saturnuksen. Kierros niiden ympäri linkosi luotaimen kohti tähtien välistä avaruutta.

Etäisyys Maahan on venynyt lähes 21 miljardiin kilometriin. Vauhtia luotaimella on runsaat 48 000 kilometriä tunnissa. Nasan Voyager-sivulla (siirryt toiseen palveluun) laskimet raksuttavat ajantasaisesti lisäkilometrejä välimatkaan.

Pitkällä matkalla ei minnekään

Jos luet tätä juttua kännykästä, kädessäsi on huimasti enemmän tietoteknistä kapasiteettia kuin Voyagereissa, jotka rakennettiin ennen varsinaista tietokoneaikaa. Niillä on muistia alle 40 kilotavua.

Yhteys Maahan toimii edelleen – vaimeana mutta kuitenkin. Vaikka lähettimessä on tehoa saman verran kuin jääkaapin lampussa, paristot eivät ole kotikokoa: generaattorit saavat virtaa plutoniumin lämpösäteilystä.

Näin pitkäaikaista yhteyttä ei todellakaan osattu odottaa. Kaikki instrumentit eivät enää toimi, mutta tutkijat arvioivat, että viestejä saadaan vielä ainakin viiden vuoden ajan.

Kaksikelainen naihusi laatikossa.
Tällainen on Voyager 1:n diginauhuri vuosimallia 1977.Nasa / JPL - Caltech

Voyagerit eivät ole matkalla mihinkään varsinaiseen määränpäähän, eivätkä ihmiset saa koskaan tietää niiden lopullista kohtaloa. Ne voivat hyvinkin jatkaa elämäänsä miljardeja vuosia eli senkin jälkeen, kun maapalloa ei enää ole. Tällä hetkellä edessä on tyhjä tie: seuraavaan tähteen on 40 000 vuoden matka.

Siltä varalta, että jossakin vaiheessa matkan varrelle osuu älyllistä elämää, Voyagereihin on pakattu ihmiskunnan viestejä, myös musiikkia. Tuolla levyllä (siirryt toiseen palveluun) soivat muun muassa Bach, Beethoven ja Mozart sekä Chuck Berryn Johnny B. Goode.

Korjattu 14.11. klo 15.50: Voyagerien tietokoneiden muistikapasiteetti on 40 kilotavua, ei kilobittiä.