yle.fi-etusivu

Yle haluaa tarinasi – ja ennustaa siitä tulevaisuutesi

Uusi, tarinoiden tulkintaan perustuva tutkimusmenetelmä pyrkii löytämään tulevaisuuden kehityssuunnat. Tutkimushankkeessa ovat mukana muun muassa Yleisradio ja Suomen Punainen Risti.

tulevaisuudentutkimus
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– Selkä suoraksi, nostakaa jaloilla, kouluttaja komentaa.

Paareilla makaa parimetrinen mies. Neljä siroa naista kumartuu ympärille ja ponnistaa potilaan lattialta ähkien ja horjuen. SPR:n vapaaehtoisista koostuva ensiapuryhmä harjoittelee.

Ulkona on pimeää, kello lähenee kahdeksaa. Ryhmä kokoontuu Espoon Me-taloon harjoituksiin joka toinen viikko.

Ja se on vasta alkua.

SPR:n ensiapuryhmä harjoittelee Espoossa.
Potilas ilmassa, kaikilla vielä selkä ehjänä.Mårten Lampén / Yle

– Harjoituksissa on käytävä noin vuoden verran. Täytyy suorittaa ensiavun päivystäjäkoulutus ja kurssit. Vasta sitten vapaaehtoinen on valmis toimimaan kentällä oikeissa oloissa, ryhmää vetävä Juhana Päivärinta Suomen Punaisesta Rististä kertoo.

"Oikeat olot" ovat festareita, messuja ja urheilutapahtumia. Tilaisuuksia, joissa ensiapuryhmää aina tarvitaan. Touhu vaatii sitoutumista. SPR:ssä onkin alettu pohtia, millaiseen vapaaehtoistyöhön ihmiset mahtavat olla halukkaita tulevaisuudessa.

Sitä on vaikea selvittää.

SPR:n ensiapuryhmän johtaja Juhana Päivärinta
Vapaaehtoistyö vaatii sitoutumista, SPR:n ensiapukouluttaja Juhana Päivärinta sanoo.Mårten Lampén / Yle

Suoraan kysyminen ohjaa vastaamaan ”oikein”

Jos vapaaehtoistyön halukkuudesta kysyy suoraan, ihmiset eivät osaa kertoa. Jos tarjoaa kysymyksen täytteeksi vaihtoehtoja, vastaajat poimivat niitä, kun niitä kerran on tarjolla.

Mutta todellisia muutostrendejä löytää huonosti käskemällä vastaajaa: ”Valitse näistä!” Tutkijan ongelman tiivistää sanonta: jos olen vasara, maailma näyttää naulalta.

Apuun on tullut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA. Se on kustantanut Suomeen maailmalla tunnetun tietojohtamisen gurun, professori Dave Snowdenin.

Mies vetää täällä hanketta, jossa kymmenkunta suomalaista järjestöä ja yritystä tutkii hänen kehittämällään Sensemaker-työkalulla tulevaisuuden muutostrendejä. SPR on yksi osallistujista.

Älä kysy – pyydä tarina

Sensemaker-menetelmä yhdistelee tarinaa ja kysymyksiä, mutta eri tavalla ja eri järjestyksessä kuin olemme perinteisissä kyselytutkimuksissa tottuneet.

Ensin pyydetään kertomaan tarina, mutta yllätys, yllätys! Ihan muusta aiheesta kuin tutkimuskohteesta.

Snowden sanoo, että suoraan kysyminen on suorastaan kiellettyä.

– Jokainen vanhempi, jolla on teini-ikäisiä lapsia, tietää, että kysymällä suoraan ei saa tietää mitään. Sillä tavalla ei pääse kiinni todellisiin ongelmiin.

Me olemme tarinallisia olentoja. Totuus kätkeytyy tarinoihin, joita kerromme – niihin tunteisiin, joita tarinoissamme tunnemme, professori kuvailee.

Snowden on muun muassa värvännyt nuoria keräämään kertomuksia isovanhemmiltaan.

Vanhan kertojan ja nuoren kuulijan välillä on jo valmiiksi sellainen suhde, että tarinoihin ladataan jotain, joka halutaan siirtää seuraavalle sukupolvelle.

Tietojohtamisen tutkija Dave Snowden
Älä kysy suoraan! Et saa tietää mitään, professori Dave Snowden sanoo.Outi Kuitunen / Yle

Tarinansa jälkeen kertoja muuttuu tutkijaksi

Tarinoita on käytetty yhteisöjen tutkimiseen ennenkin, esimerkiksi niin sanotuissa päiväkirjatutkimuksissa. Niissä tutkija lukee kaikki kertomukset ja yrittää tulkita, mistä ne puhuvat.

Työ on raskasta ja hidasta. Juuri siksi monivalintakyselyt ovat suositumpia.

Sensemaker-menetelmä yrittää yhdistää kyselytutkimuksen tehokkuuden ja tarinantulkinnan luovuuden.

Se tapahtuu jakamalla tulkintavastuu tarinoiden kertojille. He analysoivat ensimmäisenä itse omat tarinansa.

Se on nopeaa piirroshommaa tietokoneen ruudulla. Ruutu on täynnä kolmioita, joiden kulmissa on erilaisia muuttujia.

Tarinankertojan pitää raahata pallukka kolmiossa siihen kulmaan, joka vastaa hänen kertomustaan. Kolmion kulmissa saattaa lukea esimerkiksi:

"tarinasi Ilmiö on vasta ilmaantumassa/ilmiö on esiintynyt aina/Ilmiö on voimistumassa.”

Ruudulla on myös janoja, joille kertojan pitää tarinansa sijoittaa. Janan ääripäät voivat vaikkapa kysyä, oliko tarinan tapahtuma miellyttävä vai epämiellyttävä.

Grafiikka
Tulkintakolmiot näyttävät maalitauluilta, joihin on ammuttu haulikolla.Yle Uutisgrafiikka

Vastausten tulkinta on kuin laskisi haulikon osumia

Kertojien valinnat kerääntyvät graafisiksi pisteiksi tutkijan kolmioihin. Lopulta kolmiot näyttävät maalitauluilta, joihin on ammuttu haulikolla.

Osumista näkee yhdellä silmäyksellä, ovatko haulit levinneet tasaisesti vai kasaantuneet tiettyyn paikkaan. Vaikkapa juuri siihen kolmion kulmaan, jossa lukee: ilmiö on juuri syntymässä.

Kasauma kertoo tutkijalle mahdollisesta muutostrendistä. Mutta MIKÄ on juuri syntymässä? Sitä ei tässä vaiheessa tiedä vielä kukaan.

Varaudu vastauksiin, joita et tiennyt etsiväsi

Vasta nyt on aika lukea tarinat, joista kolmioiden vastaustihentymät syntyivät. Kertomuksista tulkitaan, mistä trendistä tarinat puhuvat.

Yleisradio kokeili menetelmää ja pyysi vajaan sadan hengen koeyleisöltä kertomuksia omasta elämästään. Kertomusten aihetta tai luonnetta ei millään tavalla määritelty. Silti yli kolmannes kirjoitti tarinan epämiellyttävästä ilmiöstä, jonka koki myös voimistuvan.

Kun nämä tarinat luettiin, huomattiin, että ne käsittelivät huolta toimeentulosta, köyhyydestä ja ihmisten eriytymisestä toisistaan.

Koetulos kuvaa tutkimustyökalun luonnetta. Sillä voi saada vastauksia, joita tarinaa pyytäessään ei tiennyt etsivänsä. Siksi tutkimustavalla jahdataan usein organisaation tai yhteisön piileviä arvoja.

Yle tutkii kansalaisten arkea

Yleisradio jatkaa tarinatutkimuksen kokeilua. Yhtiö pyytää nyt kaikkia yleisöjään osallistumaan hankkeeseen.

– Haluamme ymmärtää paremmin sitä, mitä suomalaisten mielessä liikkuu, mikä kansalaisia motivoi. Onko liikkeellä ajatusten virtauksia, joista emme ole saaneet kiinni, päällikkö Tuija Aalto Ylen strategiaosastolta sanoo.

Voi olla, että tarinajahdissa haaviin jää samalla jotain muutakin.

Yleisradion strategiapäällikkö Tuija Aalto kuvattuna linkkitornin edustalla.
Toivomme kaikenlaisia tarinoita kaikenlaisilta ihmisiltä, päällikkö Tuija Aalto Yleisradiosta sanoo.Mårten Lampén / Yle

– Kuka tietää, vaikka menetelmä tuottaisi myös juttuaiheita journalisteille, Aalto pohtii.

Hän muistuttaa kuitenkin, että yleisön tarinat eivät päädy jutuiksi suoraan. Ideoinnin apuna ne saattavat kyllä toimia.

Tarinoita toivotaan kaikenlaisilta ihmisiltä ja kaikenlaisista aiheista.

Tutkimukseen voi osallistua tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun). Yle julkistaa keskeiset tulokset, kun tutkimus päättyy.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Fleece

Fleecekankaalle kyseenalainen kunnia:

Valittiin vuoden turhakkeeksi

Paperittomat

EU-maat lähettämässä Suomeen jopa tuhansia turvapaikanhakijoita

Sebastian Tynkkynen

Korkein oikeus hylkäsi Sebastian Tynkkysen valitusluvan: "Vien jutun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen"

Huumeet

Norjassa halutaan lopettaa huumeidenkäytön rankaiseminen