Seitsemän esimiestä leimattiin seksuaalirikollisiksi nimettömässä työpaikkakyselyssä

Professori pitää anonyymejä kyselyitä ongelmallisina: ”Työnantajan pitää voida näyttää, että on pyrkinyt selvittämään tilanteen varhaisessa vaiheessa.”

A-teema
Kaksi raitiovaunua pysäkillä
Synkät pilvet varjostivat Helsingin seudun liikennettä kolme vuotta sitten, kun joukosta esimiehiä tehtiin ilmianto nimettömässä kyselyssä.Henrietta Hassinen / Yle

”HSL:n palveluksessa on paljon seksuaalirikollisia.”

Näin alkoi palauteteksti, jonka Helsingin seudun liikenne HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sai anonyymin ja avoimen 360-arviokyselyn kautta kolme vuotta sitten.

Seuraavassa lauseessa oli mainittu nimeltä seitsemän miespuolista esimiestä, joiden kirjoittaja väitti taputelleen työntekijöitä olkapäälle ja katselleen heitä vihjailevasti mm. kahviautomaatilla ja firman juhlissa.

”Tämä on seksuaalista häirintää", nimetön kirjoittaja totesi ja vaati lopuksi koko seitsikolle eroa.

Yhtiössä on 40 esimiestä.

Pitää puuttua välittömästi

– Olihan se hurja syyte. Jos väitteet olisivat olleet totta, niin meillähän olisi ollut pedofiilirinki, yksi syytetyistä miehistä puuskahtaa nyt, kolme vuotta myöhemmin.

Hän antaa haastattelun nimettömänä, koska ei halua leimautua yhtään enempää.

– Mielestäni kaikki seksuaalinen häirintä on väärin ja siihen tulee puuttua välittömästi. On kuitenkin todella ikävää, että perättömiä väitteitä seksuaalisesta häirinnästä käytetään aseena, kiusaamisen tai koston välineenä, mies sanoo ja vakuuttaa olevansa syytön.

Korostan, että meillä on aivan ehdoton nollatoleranssi seksuaalista häirintää ja kaikenlaista epäasiallista käyttäytymistä kohtaan.

HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

Toimitusjohtaja Rihtniemi uskoo hänkin esimiesten tulleen mustamaalatuksi.

– Korostan, että meillä on aivan ehdoton nollatoleranssi seksuaalista häirintää ja kaikenlaista epäasiallista käyttäytymistä kohtaan. Siihen on heti puututtava, jos väitteet häirinnästä ovat totta, hän painottaa.

Syyttävä osapuoli oli nimetön

Syytteiden kohteena olleen miehen mielestä johto toimi taitamattomasti:

– HSL ei koskaan tehty rikosilmoitusta kyselyssä tehdyistä kunnianloukkauksista, eikä mitään muutakaan selvitystä. Ketään esimiehistä ei koskaan todettu syylliseksi seksuaaliseen häirintään tai kiusaamiseen, mies sanoo.

Toimitusjohtaja kertoo, ettei asiaan voitu puuttua, koska kukaan ei tiennyt, kuka syyttävä osapuoli oli. Niinpä lopullista totuutta syytöksistä tai niiden esittäjästä ei saatu koskaan selville.

– Tottakai olisimme selvittäneet, jos näyttöä olisi ollut. Mutta kukaan ei tullut konkreettisesti kertomaan häirinnästä eikä siitä myöskään tullut palautetta muuta kautta, toimitusjohtaja Rihtniemi puolustautuu.

Numeroarvio ja vapaa palaute

360 asteen arviointi on yleisnimi palautemenetelmille, joiden avulla yksittäinen henkilö tai ryhmä saa palautetta toimintansa kannalta tärkeiltä tahoilta.

HSL oli teettänyt ulkopuolisen yrityksen kautta tulleen 360-arvioinnin kerran aiemmin hyvällä menestyksellä. Toisella kerralla vuonna 2014 se tehtiin esimiehille niin, että esimies sai lähettää arviointilinkin omalle esimiehelleen, alaisilleen ja valitsemilleen muille työtovereille. Arviossa oli mahdollista antaa sekä numeroarvioita että vapaa palaute.

Kukaan ei osannut edes ajatella, että linkkiä jaettaisiin eteenpäin ulkopuolisille tai että sitä voisi käyttää useammin kuin kerran.

Silti juuri niin pääsi käymään. Linkkejä jaettiin laajasti ympäri yhtiötä ja näytti siltä, että joku tai jotkut vastasivat useasti ja tarkoitushakuisesti.

Osalla palautteen saajista arviot romahtivat ja joissakin vastauksissa annettiin arvosanoiksi pelkkää ykköstä (asteikolla 1-5). Toimitusjohtajan mielestä on mahdotonta, että niin moni olisi niin täydellisen epäonnistunut työssään.

Väärinkäytöstä pahaa jälkeä

– Se oli kyselyn tietoista väärinkäyttöä, toimitusjohtaja Rihtniemi harmittelee.

– Olin liian luottavainen ja sinisilmäinen. Järjestelmä on hyvä, mutta kun sitä käytetään väärin, tulee pahaa jälkeä, hän toteaa nyt.

Käytännössä anonyymit vastaajat saivat koko arvion sabotoitua.

– Esimiespäivillä totesin, että tulokset eivät ole luotettavia ja että vastauksissa oli epäasiallista palautetta, Suvi Rihtniemi jatkaa.

Selvityskeinot olivat vähissä

Syitä teon takana hän voi vain arvailla. Noin neljänsadan työntekijän HSL:ssä oli takana organisaatiomuutos, jonka kanssa jotkut työntekijät vielä kipuilivat.

Keinot selvittää asiaa olivat vähissä: työntekijöitä oli aikaisemmin ohjeistettu siitä, miten häirintätilanteissa tai epäasiallista kohtelua kohdatessaan pitää toimia.

Toimintamalli ”Työpaikkakäyttäytyminen ja epäasiallinen kohtelu” täsmennettiin tapauksen jälkeen. Siinä teroitettiin, että kaikissa tapauksissa pitää ensisijaisesti tehdä ilmoitus esimiehelle, esimiehen esimiehelle tai viime kädessä toimitusjohtajalle.

Yhtäkään yhteydenottoa ei tullut.

Asianomistajan tehtävä ilmoitus

Paljon muuta anonyymin kyselyn kanssa ei toimitusjohtajan mukaan ollut tehtävissä työnantajan osalta: sekä seksuaalinen ahdistelu (siirryt toiseen palveluun) että kunnianloukkaus (siirryt toiseen palveluun) ovat asianomistajarikoksia. Se tarkoittaa, että asianomistajan on itse tehtävä rikosilmoitus ja vaatia rangaistusta tekijälle, jotta rikostutkinta voitaisiin aloittaa.

Myös työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta huomauttaa, että työantaja ei ole asianomistaja.

Koskinen pitää anonyymejä kyselyitä ongelmallisia.

– Toisaalta työnantajalla pitää olla matalan kynnyksen lähdekeinoja selvittää asioita. Toisaalta anonyymeihin kyselyihin liittyy riskejä, että voi tulla vääriä väitteitä, hän pohtii.

Seppo Koskinen korostaa, ettei yhtälö ole helppo: työnantajan pitää selvittää epäilyt kaikin mahdollisin keinoin, mutta toisaalta varoa syyllistämästä viattomia henkilöitä. Työnantajan pitää silti voida näyttää, että on pyrkinyt selvittämään asiaa esimerkiksi työterveyshuollon tai kehityskeskusteluiden avulla.

Mikä 360-arviossa mättää?

360-arviot eivät Koskisen mielestä vastaa luotettavaa testiä, vaikka ne voivat tuoda myös oikeata tietoa esiin.

– Aika moni on sitä mieltä, että 360-arviot ovat hyvinkin epäluotettavia ja voivat johtaa esimerkiksi tietoisiin ryhmäesiintymiin tiettyä esimiestä vastaan. Ei täytä hyvän testin tunnusmerkkejä, jos työntekijät voivat kertoa mitä vaan, ilman että kukaan voi kontrolloida sitä, professori Koskinen sanoo.

HSL:lle 360-palautteen toimittaneen Mif Oy:n johtaja Tauno Taajamaa pahoittelee, ettei voi kommentoida yksittäisiä asiakasprojekteja. Yleisellä tasolla hän toteaa näin:

– Vuoteen 2014 saakka 360-palautteemme tekninen toteutus toimi siten, että esimies sai yhden vastauslinkin, jonka hän välitti alaisilleen, kollegoilleen ja omalle esimiehelleen. Tässä mallissa/käytettävässä tietojärjestelmässä emme pystyneet teknisesti kontrolloimaan miten asiakkaat toimivat vastauslinkin kanssa.

Taajaman mukaan toimintamalli muutettiin kesäkuusta 2014 eteenpäin sellaiseksi että jokainen arvioinnin antava henkilö saa suojatun henkilökohtaisen vastauslinkin.

Haavat edelleen auki

Entä mikseivät seksuaalisesta häirinnästä syytetyt esimiehet itse tehneet rikosilmoitusta kunnianloukkauksesta?

– Pelko, lamaannus, shokki. Siihen ei ollut voimia. Rikosilmoitus kävi mielessä, mutta kaikki meistä eivät olleet siihen valmiita. Yksin en viitsinyt lähteä tekemään rikosilmoitusta, yksi miehistä kertoo.

Sekin pelotti, että asia olisi saattanut vuotaa julkisuuteen laajemmin ja nimi olisi leimaantunut ikiajoiksi. Toisaalta taloudelliset syyt painoivat vaakakupissa: pitäisikö palkata jurist jne? Olisiko poliisi edes lähtenyt selvittämään asiaa ja olisiko se johtanut mihinkään?

Ikävät huhut jäivät elämään eikä perättömien syytösten esittäjiä koskaan saatettu edesvastuuseen.

Syytteiden kohteena ollut esimies

Syytteiden kohteena ollut esimies kertoo nykyään varovansa jopa jäämästä kahden naispuolisten työntekijöiden kanssa. Samaa sanovat muutkin Yle A-teeman tavoittamat asianosaiset.

Jupakka koskettaa vieläkin, syvältä.

– Ikävät huhut jäivät elämään eikä perättömien syytösten esittäjiä koskaan saatettu edesvastuuseen. Osa uskoi meidän oikeasti olevan seksuaalirikollisia, hän jatkaa.

HSL:ssä uudenlaiset arviot

Pääluottamusmies Petri Saari HSL:stä toteaa, että työyhteisö voi tällä hetkellä hyvin. Hänestä asia otettiin aikanaan niin vakavasti kuin voitiin, vaikka kasvottomia väitteitä oli mahdoton selvittää loppuun asti. Asteikolla 1-5 hän antaa toiminnalle arvosanan neljä.

– Se tehtiin, mikä oli tehtävissä. En ole tavannut seksuaalista häirintää työyhteisössämme missään vaiheessa, vaikka oveni on aina auki, Saari vakuuttaa.

HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoo, että HSL:ssä ei ole sen koommin tehty 360-arviointia. Tuoreen ja tarkkaan lukitun henkilöstökyselyn avoimessa palautteessa ei ollut ainuttakaan epäasiallista kommenttia.

Ahdistelua, häirintää ja häpeää. Seksuaalinen häirintä on yleisempää kuin kukaan uskalsi arvata. Mistä ahdistelu johtuu? Miksi laki ei riitä suojelemaan meitä? Tunnistetaanko raja, jonka yli ei saa mennä? A-teema: Seksuaalista häirintää Yle TV1 torstaina 16.11 klo 21.05 alkaen sekä Yle Areena. #ateema