Metsästysseura ei hyväksynyt Riistakeskuksen arviota, tilasi helikopterin todistaakseen hirvien suuren määrän alueellaan

Riistakeskuksen mukaan hirvien määrissä voi olla hetkellisesti suuriakin alueellisia eroja. Taimituhoihin tympääntyneet metsästäjät haluavat kiistan korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Hirvien metsästys
Hirvi juoksee pellolla.
Hirvikannat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa.AOP

IiKuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseuran metsästysmajan pihalla odotellaan jo hirvenpyyntikauden päättymistä. Takana on kaksi jahtiviikonloppua, ja liki kaikki luvat on jo ammuttu täyteen.

Metsästysseurassa ollaankin jo vuosia oltu todella tyytymättömiä heille myönnettyjen lupien määriin.

Hirviluvat 2009-2017 Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseura
Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästyseuran anotut ja myönnetyt hirviluvat vuosina 2009-2017.Yle Uutisgrafiikka

Seura on tehnyt valituksen Suomen riistakeskuksen seuralle myöntämistö hirviluvista vuosilta 2014–2016. Nyt seurassa halutaan katsoa valitusprosessi loppuun asti. Paraikaa odotellaan päätöstä, saako seura valittaa hirvilupapäätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Valituslupa olisi hirvilupien osalta maamme ensimmäinen.

Hirvien määrästä iso näkemysero

Valitusten teko liittyy metsästysseuran ja Riistakeskuksen väliseen näkemyseroon hirvien alueellisesta määrästä. Metsästysseuraa ajaa valituksiin metsänomistajien taimikoiden kokemat hirvituhot.

Hirviä on alueella paljon, vakuuttaa seuran puheenjohtaja Reijo Kehus.

– Meidän alueemme hirvitihentymä on suuri. Tarvitsemme lupia huomattavasti enemmän kuin Riistakeskus on myöntänyt. Maanomistajat ovat hermostuneet hirvivahinkoihin, kertoo Kehus.

Metsänomistaja Teuvo Karen Kuivaniemi.
Teuvo Karen on lopen kyllästynyt hirvien aiheuttamiin metsävahinkoihin.Pekka Loukkola / Yle

Metsänomistaja Teuvo Karenilla on hirvenmetsästysalueella taimistoa 13 hehtaaria. Hirvet ovat taimikoissa jatkuva riesa.

– Hirvi syö mäntyä ja kuusta. Pahimmillaan taimet kuolevat. Jäljen se jättää taimikkoon nappaamalla vaikkapa kuusenlatvan.

Kun lupien määrää lisätään, valitukset vähenevät.

Harri Hepo-oja

Metsänomistajan laskelmien mukaan alueella on kolminkertainen määrä hirviä Luonnonvarakeskuksen arvioihin verrattuna.

Karen on kutsunut kaksi kertaa hirvivahinkojen tarkastajan mailleen. Näkemyserot vahinkojen määrästä ovat tuntuvat.

– Hirvivahinkoasiassa metsänomistaja jää maksumieheksi.

Arvio vastaan laskenta

Metsästysseuran puheenjohtaja Reijo Kehus kertoo seuran kustantaneen helikopterivalvontalennon hirvien laskemiseksi, jotta niiden määrä ei jäisi pelkkien arvioiden varaan.

– Helikopterilennolla laskettiin hirvitilanne. Sen mukaan saatiin tulos, että hirviä on 12,9 tuhannella hehtaarilla, kun Luonnonvarakeskuksen eli Luken arvio on 2,3.

Näkymä kiikarin läpi hirvipassissa.
Antti Pylväs / Yle

Kuivaniemen rannikko Perämerellä on hirvien perinteistä talvilaidun- ja vasomisaluetta. Metsästäjät ovat panneet merkille, että hirvien vaeltaminen alueelta toiselle on vähentynyt.

– Hirvet eivät liiku entiseen malliin sisämaahan. Siihen vaikuttavat leudot talvet. Kun ruokaa riittää, niin tännehän ne jäävät, kertoo Reijo Kehus.

Hirvikantoja seurataan vuosi vuodelta

Suomen riistakeskuksen (siirryt toiseen palveluun) riistapäällikön viransijainen Harri Hepo-oja tuntee Kuivaniemen tilanteen. Valitukset ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi.

– Aina silloin tällöin hirvilupien määrästä tulee valituksia. Kun lupien määrää lisätään, valitukset vähenevät, Hepo-oja kertoo.

Hirvikantoja seurataan usean vuoden suunnitelmalla ja vuosittaisilla laskennoilla.

Kaatunutta hirveä kuljetetaan metsässä.
Hirvilupien määrä vaihtelee vuosittain.Mika Moksu / Yle

Hepo-oja muistuttaa, että yksittäisen seuran alueella hirvilaskennan tulos ja Luken arviot voivat vaihdella paljonkin. Riistakeskuksessa painotetaan hirvitalousalueen kokonaistilannetta.

Hirvitalousalueet kattavat koko maan niin, että kukin hirvitalousalue kattaa mahdollisimman hyvin hirven kesä- ja talvilaitumet.

– Jos seuran metsästysalue on koko hirvitalousalueella pieni, niin hetkellisesti hirvien määriin voidaan saada suuria eroja. Kuukauden päästä tilanne voi olla vastakkainen.

Hirvet eivät liiku entiseen malliin sisämaahan.

Reijo Kehus

Hirvikannat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa todella paljon. Vuonna 2004 Riistakeskuksen Oulun alueella myönnettiin luvat yli 20 000 hirven ampumiseen. Kannan ollessa pienimmillään 1990-luvulla lupia myönnettiin alle 2 000.

Kuivaniemellä uskotaan siihen, että korkein hallinto-oikeus antaa luvan valittaa hirvilupapäätöksestä. Seura hävisi juttunsa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa, mutta se ei vähennä Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseuran halua jatkaa oikeusprosessia.

– Haluamme katsoa tämän asian loppuun asti, sanoo seuran puheenjohtaja Reijo Kehus.