Koe uusi yle.fi

Betonirakentamisessa kaikin puolin parannettavaa – puutteita osaamisessa, ohjeistuksessa, työmenetelmissä ja laadunvalvonnassa

Keskustelu betonirakentamisen ongelmista käynnistyi, kun työmaiden betonirakenteita jouduttiin vuonna 2016 purkamaan lujuusongelmien vuoksi. Selvitys betonirakentamisen ongelmista on nyt valmistunut.

betoni
Tyksin T3-sairaalan työmaa marraskuussa 2017.
Turun yliopistollisen keskussairaalan T3-sairaalarakennuksen työmaalta jouduttiin purkamaan rakenteita, kun betonissa havaittiin lujuusongelmia. Sairaalan valmistuminen on viivästynyt 10 kuukaudella.Jouni Koutonen / Yle

Betonirakentamisen kaikissa päävaiheissa on parantamisen varaa. Tämä käy ilmi kartoituksesta, jonka selvitysmies teki betonin laatuongelmista.

Parannettavaa on niin tilaajan toiminnassa, betonin valmistuksessa kuin työmaan työnsuunnittelussa ja betonoinnissakin.

Rakennusteollisuus RT tilasi selvityksen, kun vakavia betonin laatuongelmia alkoi paljastua eri puolilla Suomea. Vuonna 2016 Kemijärvellä jouduttiin purkamaan lähes valmis rautatiesilta ja Turun yliopistollisen keskussairaalan uuden T3-sairaalarakennuksen työmaalla purettiin suuri määrä rata- ja tiealueen päälle rakennettuja perustuksia.

Selvitysmieheksi kutsuttu diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrö tutki asiaa lähes puolen vuoden ajan. Selvitystyön aikana hän kuuli laajasti rakennusalan toimijoita. Yksittäisten kohteiden ongelmiin ei selvityksessä otettu kantaa.

Uudet lisäaineet yllättäneet työmaat

Selvityksen mukaan laatu on pääosin hallinnassa betonirakentamisen normaalirakenteissa. Tapani Mäkikyrön mukaan alalla osataan valtaosin toimia hyvin, eivätkä puutteet välttämättä kosketa kaikkia.

Puutteita on esiintynyt lähinnä vaativissa rakenteissa, joissa on käytetty voimakkaasti notkistettua, pakkasen ja suolan kestävää erikoisbetonia. Tällaista on muun muassa P-lukubetoni, jota käytettiin sekä Kemijärven rautatiesillan että Tyksin sairaalatyömaan tapauksessa.

Betonin työstettävyyttä ja säilyvyyttä on parannettu lisäämällä siihen notkistinta ja huokoistinta. Ne kuitenkin kasvattavat betonin ilmamäärää, ja liiallinen ilmapitoisuus vähentää betonin lujuutta. Ongelmia on aiheuttanut myös se, että uudentyyppiset, synteettiset lisäaineet voivat lisätä betoniin ilmaa vielä sekoituksen jälkeenkin. Aikaisemmin käytetyillä notkistintyypeillä tätä ei tapahtunut.

Selvitysmiehen mukaan uusien lisäaineiden käyttäytyminen on osittain yllättänyt sekä betoniteollisuuden että työmaat.

Käyttämätön silta siirretään sijaltaan pois murskattavaksi.
Kemijärven Kallaanvaarassa liki valmis rautatiesilta jouduttiin purkamaan betonin lujuusongelmien vuoksi vuonna 2016.Jorma Korhonen / Yle

Lisää koulutusta ja ohjeita selkeämmiksi

Selvitysmies Tapani Mäkikyrö on listannut toimenpidesuositukset jokaiselle betonirakentamisen kanssa tekemisissä olevalle taholle, jotta vastaavilta ongelmilta vältytään tulevaisuudessa. Kaikille yhteistä on laadunvalvonnan parantaminen.

Selvityksessä todetaan, että tilaajan on oltava aidosti kiinnostunut lopputuloksen laadusta, eikä siitä saa tinkiä kustannusten vuoksi. Tilaajan täytyy myös varmistaa, että asetetut laatuvaatimukset täytetään.

Selvityksen mukaan monet betonirakentamisen ammattilaiset kokevat, että laadunmääritys on monimutkaista. Erilaisia kirjain- ja numerokoodeja on niin paljon, että niiden merkitys hämärtyy. Selvityksessä painotetaankin ohjeistuksen selkeytystä ja lisäkoulutusta.

Lisäkoulutusta tarvitaan myös työmailla, joissa betonia on välillä käsitelty määräysten vastaisesti. Työmailla on esimerkiksi saatettu notkistaa pitkään autossa seissyttä betonia vedellä, mikä alentaa betonin lujuutta. Betonin valamis- ja tiivistystyöhön on työmailla myös toisinaan suhtauduttu työnä, jossa ei tarvita erityistä osaamista.

Laadunvalvontaa tehtävä myös työmaalla

Tapani Mäkikyrön tekemän selvityksen mukaan betonitehtailla tapahtuvaa laadunvalvontaa pitää parantaa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota säänkestävien betonien laatuvaatimuksiin.

Laadunvalvonta betonitehtailla ei kuitenkaan yksin riitä, vaan sitä on tehtävä myös työmaalla, kuljetuksen ja valutyön yhteydessä.

Selvityksessä painotetaan myös sitä, että betonintoimittajien, rakenteiden toteuttajien ja rakennesuunnittelun välille pitää luoda nykyistä toimivampi keskusteluyhteys, jonka avulla kaikkien osapuolten osaamista päästään parhaiten hyödyntämään. Vaativissa valuissa otetaan myös käyttöön aloituskokoukset, joissa varmistetaan muun muassa oikean betonilaadun valinta.

Tyksin T3-sairaalan työmaa Turussa tammikuussa 2016.
Turun yliopistollisen keskussairaalan T3-rakennuksen työmaa tammikuussa 2016.Kalle Mäkelä / Yle

Turun pistokokeissa ei yllätyksiä

Kun betonin lujuusongelmat Kemijärvellä ja Turussa paljastuivat, Liikennevirasto tutki 18 siltaa pistokoemaisesti. Sen jälkeen Liikennevirasto päätti tutkia vielä 93 suurta ja vilkasliikenteistä siltaa eri puolilla Suomea.

Kartoituksen tulokset valmistuvat loppuvuodesta, mutta yksikön päällikkö Minna Torkkeli Liikennevirastosta kertoo, että tähän mennessä havaitut poikkeamat eivät vaikuta siltojen turvallisuuteen. Niillä voi olla vaikutusta lähinnä siltojen käyttöikään.

Myös joidenkin paikkakuntien rakennusvalvonnat ja rakennusyritykset ovat tämän vuoden aikana kartoittaneet lujuusongelman levinneisyyttä tekemällä rakennekokeita ja valvomalla tehostetusti uudisrakentamista. Näin on tehty muun muassa Turussa, jossa pistokokeita otettiin 28:sta paikallavaletusta talorakenteesta.

Kolmessa kohteessa tehtiin lisäselvityksiä, mutta tarve rakenteiden vahvistamiselle oli ainoastaan yhdessä kohteessa. Se liittyy Tyksin sairaalatyömaahan, ja kohteen ongelmat olivat tiedossa jo ennen pistokoetta.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Zimbabwe

Näin Zimbabwen itsevaltaisen presidentin ero eteni: Krokotiili voitti himoshoppaajan

Libanon

Saad al-Hariri palasi takaisin Libanoniin – Ero pääministerin tehtävästä on edelleen auki

Uber

Uber peitteli 57 miljoonan kuljettajan ja asiakkaan tietojen hakkerointia

Abitreenit

Sensoria ei säväytetä pelkillä faktaluetteloilla – näin kirjoitat paremmin historian yo-kokeessa