Koe uusi yle.fi

Porvoon tapahtumien jälkipuintia: Miten perheongelmien paisuminen ylivoimaisiksi voitaisiin estää?

Paljon on tehtävissä, jos perheet hakevat apua ennen tilanteen pahenemista, lohduttaa asiantuntija.

Perheongelmat
Lapsi ja äiti.
Derrick Frilund / Yle

Porvoossa maanantaiaamuna tapahtunut lapsensurma herättää kysymyksen, pystyisivätkö yhteiskunnan eri toimijat vaikuttamaan siihen, että tulevaisuudessa tällaisia tragedioita ei koettaisi.

Yle kysyi asiaa Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeriltä Riitta Särkelältä. Hänen vastauksensa on yllättävän lohdullinen – pystyy.

Särkelän mukaan tärkeintä on se, että kun perhe-elämässä syntyy ristiriitoja, niissä tilanteissa olisi tarjolla mahdollisimman nopeasti matalan kynnyksen apua.

– Tällaisia riskitilanteita ovat esimerkiksi lapsen syntymä ja erityisesti erotilanteet. Meillä on se kokemus, että vakavia ristiriitoja voidaan ehkäistä, kun apua saadaan mahdollisimman varhain.

Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteerin Riitta Särkelän mukaan perheitä auttavan henkilökunnan ammattitaito on riittävän korkealla tasolla mutta resurssit toisinaan riittämättömät.Katriina Laine / Yle

Tällä hetkellä ei kuitenkaan olla vielä päästy siihen tilanteeseen, että apua olisi aina tarjolla riittävän pian. Mutta parempaan suuntaan ollaan Särkelän mielestä menossa.

– Meillä on onneksi meneillään hallituksen lapsiperheiden palvelujen muutosohjelma, jossa yhtenä kehittämiskohteena ovat perhekeskukset ja matalan kynnyksen palvelut. Paljon on kehitettävää, mutta toisaalta jo nyt järjestöiltä löytyy runsaasti apukeinoja, jos niitä rohjetaan lähteä hakemaan.

"On autettava väkivallan uhria, tekijää ja väkivaltaa todistamaan joutunutta lasta"

Helposti tulee mieleen, että tuskinpa väkivallan tekijä on erityisen halukas hakeutumaan minkään avun piiriin. Se on kuitenkin Särkelän mukaan virheellinen käsitys.

Hän korostaa, että kaikkia osapuolia on autettava, niin väkivallan uhria, tekijää ja väkivaltaa todistamaan joutunutta lasta.

– Silloin pystytään katkaisemaan väkivallan kehä. Kyllä myös väkivallan käyttäjillä on valmiutta lähteä muuttamaan omaa tilannettaan.

Ensiarvoisen tärkeänä Särkelä näkee sen, että perheet hakeutuisivat avun pariin heti, kun vaikeuksia alkaa ilmetä.

– Mieluummin liian aikaisin, kuin liian myöhään eli vasta sitten, kun ongelmia on vaikea korjata.

Perheen välittöminä auttajina voivat Särkelän mukaan toimia viranomaisten ja terveydenhuoltohenkilökunnan lisäksi järjestöt ja seurakunnat. Tilanteessa, jossa lapsi ei saa apua kummaltakaan vanhemmalta, hänen hyvinvointinsa kannalta tärkeitä auttajia ovat myös päiväkodin ja koulun henkilökunta sekä sukulaiset ja naapurit.

– Periaatteessa kuka tahansa voi olla lapselle se turvallinen aikuinen, Särkelä sanoo.

Huoltajuuskiistat potentiaalisia väkivalta- ja vainotilanteita

Kun erotilanne äityy huoltajuuskiistaksi, voi perheessä syntyä väkivallan tai vainon riskitilanne.

Riitta Särkelän mukaan Suomen lainsäädäntö on varsin ajan tasalla perheen auttamiseksi, varsinkin kun tapaamisoikeuteen liittyvää lainsäädäntöä ollaan uudistamassa.

– Tapaamismahdollisuuksia arvioitaessa on aina tärkeää arvioida myös väkivaltaa ja sen riskiä.

Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitto lähtee toiminnassaan siitä, että paras ratkaisu erotilanteissa olisi "yhteisvanhemmuuden" tilanne.

– Aina se ei ole mahdollista. Silloin lasten turva ja oikeudet pitää suojata, jos riski on olemassa. Tilannearvion tekijänä ovat monissa tilanteessa lastensuojeluviranomaiset, lasten valvojat ja myös tuomioistuimet.

Ammattitaito kohdallaan, resurssit eivät

Perhe-elämän ongelmatilanteisiin liittyviä toimijoita on paljon: viranomaiset, terveydenhuollon ammattilaiset, koulut, päiväkodit, lainsäätäjät, oikeuslaitos, järjestöt ja seurakunnat. Särkelän mukaan on tapahtunut paljon hyvää kehitystä siinä, että on perustettu eri toimijoiden yhteistyöverkostoja ja on tehty työnjakoa näiden välille.

Särkelän mielestä perheitä auttavien tahojen ammattitaito on hyvällä tasolla. Resurssit eivät kuitenkaan ole hänen mielestään aina kohdallaan. Esimerkiksi isoissa kunnissa tarvittaisiin lisää ammattitaitoisia työntekijöitä lastensuojeluun.

– Lastensuojelussa työntekijän ja asiakkaan välisissä suhteissa tarvitaan jatkuvuutta. Pystytään arvioimaan, paraneeko perheen tilanne vai kasvavatko riskit. Kun kuormitus on kova ja henkilöstö vaihtuu, niin jatkuvuuden kanssa tulee isoja ongelmia.

Särkelä toivoo resursseja myös perheen arkea lähellä oleville palveluille, kuten neuvoloille ja perhekeskuksille.

– Niissä pitää pystyä satsaamaan aikaa perheiden kuunteluun ja myös rivien välistä kuunteluun. Neuvolat tekevät tällä hetkellä töitä aika kovissa aikaraameissa, Särkelä sanoo.