yle.fi-etusivu

Analyysi: Puolustusyhteistyö sai Timo Soinin kehumaan Euroopan unionia

Suomen hallitus pitää voittona keskinäisen avunannon pykälän toistamista puolustusyhteistyön yhteydessä, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

puolustuspolitiikka
toimittaja haastattelee Timo Soinia
Viron televisio haastatteli ulkoministeri Timo Soinia EU:n ulkoministerikokouksessa Brysselissä.Anniina Luotonen / Lehtikuva

BRYSSEL Hallituksen ex-perussuomalaiset ministerit kehuvat harvoin EU:ta. Viime päivinä näitä lausuntoja on kuitenkin kuultu.

– Se mikä EU:ssa on hyvää, on tämä turvallisuuspoliittinen yhteistyö. Se on se mitä suomalaiset EU:lta hakivat, sanoi ulkoministeri Timo Soini (sin.).

– Tämä on parasta mitä täältä on saatavissa, hän jatkoi.

Soini kehui unionia sen jälkeen, kun hän oli allekirjoittanut Suomen puolesta sitoumuksen osallistua pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön. Hanke kokoaa jäsenmaat tekemään nykyistä tiiviimpää yhteistyötä puolustuksen saralla.

Soini muistutti äänestäneensä vuonna 1994 EU-jäsenyyttä vastaan. Kannattajien päällimmäinen argumentti oli kuitenkin turvallisuus, hän sanoi.

Viime viikolla yhteistyötä kommentoi puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) Nato-kokouksessa. Hän oli tyytyväinen siihen, että puolustusyhteistyön perustamisasiakirjaan oli saatu mukaan viittaus EU:n perussopimuksen artiklaan 42.7 eli maininta siitä, että jäsenmaat ovat velvollisia tulemaan hyökkäyksen kohteeksi joutuvan maan tueksi.

– Se (apu) voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä mutta parempi sekin kuin ei mitään, Niinistö sanoi.

Samaan viittasi Timo Soini.

– Meidän vaatimuksesta sinne tuli se 42.7 -pykälä. Tässä terveisiä oppositiolle ja pääkirjoittajille ja muille arvostelijoille, Soini sanoi.

Pykälää on sovellettu vain kerran. Ranska vetosi siihen kaksi vuotta sitten, Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Sen seurauksena esimerkiksi Suomi lähetti rauhanturvaajia Libanoniin, jotta Ranska pystyi kotiuttamaan omia joukkojaan kotimaahan.

Tällöin puolustusyhteistyöstä ei kuitenkaan tiedetty mitään. Pykälään pystyttiin vetoamaan jo silloin, sillä se on kirjattu Lissabonin sopimukseen.

Soinilta ja Jussi Niinistöltä ei oikein saa vastausta kysymykseen, miten olemassaolevan velvoitteen toistaminen toisessa yhteydessä vaikuttaa mihinkään.

– Parempi sekin kuin olla ilman, Niinistö sanoi viime viikolla.

Pykälän tulkinnasta riippumatta Suomi yrittää nyt ottaa kaiken irti EU:sta turvallisuusyhteisönä, kansa kun ei halua liittyä Natoon.

Ainoa pidäke näyttäisi olevan, että valtaosa muista EU-maista on järjestänyt puolustuksensa Naton kautta. Siksikään EU:n 42.7 -artikla ei ole sama kuin Naton yhteisen puolustuksen 5. artikla.