yle.fi-etusivu

Sosiaalineuvos: Lastensuojeluun voi olla yhteydessä kuka vain, jos huoli lapsesta on suuri

Porvoon surmasta järkyttynyt Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo muistuttaa, kuinka tärkeää on käsitellä lapseen kohdistunutta väkivaltaa "lasten kanssa lasten ehdoilla".

lastenhuolto
Marjo Malja
Yle

Maanantaina aamulla Porvoossa puukotuksessa kuolleen lapsen tapaus herättää kysymyksiä lastensuojelun tilasta. Ylen A-studiossa vieraillut sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Marjo Malja muistuttaa, että vastuu lasten hyvinvoinnin turvaamisesta ei ole pelkästään viranomaisilla.

– Jos esimerkiksi koulussa havaitaan tilanne, että on voimakas huoli siitä lapsen hyvinvoinnista, niin kannustetaan siihen, että otetaan yhteyttä lastensuojeluun. Tehdään se lastensuojeluilmoitus silloin, kun se huoli on kova, Malja ohjeistaa.

Sosiaalineuvos muistuttaa, että lastensuojeluun voi olla yhteydessä aina, jos kokee voimakasta huolta lapsesta. Ammattilaisten tehtävä on auttaa arvioimaan, miten isoihin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä. Tällaista konsultaatiota voi pyytää lastensuojelusta myös nimettömänä.

– Olisi tärkeää, että ne henkilöt jotka sen perheen ympärillä ovat, olivatpa ne ammattilaisia päivähoidossa, koulussa, terveydenhuollossa tai sosiaalihuollossa, nostaisivat huolenaiheensa esille, ja myöskin vaihtaisivat tietoja, Malja sanoo.

MTV:n tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun)lapsen puukotuksesta epäilty isä oli jo aiemmin ollut väkivaltainen perhettään kohtaan ja vienyt lapsen ilman äidin lupaa ulkomaille. MTV:n mukaan isälle oli myös haettu lähestymiskieltoa. Sosiaalineuvos Marjo Malja ei voi kommentoida Porvoon tapausta tai siihen liittyviä yksityiskohtia millään tavalla.

– Noin yleisesti voi sanoa, että usein kun puhutaan lastensuojelusta, niin perheillä on päihde- tai mielenterveyspulmia taustalla. Voi olla myös erotilanteita, avioeroon liittyviä katkeruuksia ja vaikeuksia sitten selviytyä näistä, Malja sanoo illan A-studiossa.

Vuonna 2012 suomalaisia järkyttänyt kahdeksanvuotiaan tytön surma, johti laajaan viranomaisten työn selvittämiseen. Nyt selvitystyön tuloksista ollaan tekemässä uusia toimintamalleja kunnissa.

– Ihan tuoreeltaan on muun muassa ilmestynyt tämmöinen opas ja verkkokoulutuskokonaisuus kaikille ammattilaisille, jotka lasten ja perheiden kanssa tekevät työtä. Kuinka tietoja vaihdetaan, ja erityisesti kuinka lapsia ja nuoria kohdataan ja heidän kanssaan asioita otetaan puheeksi, Malja kertoo.

Ministeriössä yritetään panostaa siihen, että perheitä autettaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on perustaa ympäri maata perhekeskuksia, joissa toimisivat myös järjestöt ja seurakunnat. Tällä hetkellä erot kuntien välillä voivat olla merkittäviä.

– Hyviä uutisia kuuluu esimerkiksi Mätsälästä ja Pornaisista, jotka ovat pystyneet kehittämään lastensuojelupalveluitaan niin, että varhaista tukea on vahvennettu. Toisaalta on myös lisätty työaikaa lastensuojelun työntekijöillä, jotka pystyvät antamaan oikeasti ison työpanoksensa perheille, jotka sitä tarvitsevat, Malja kertoo.

Helsingin piispa lamaantui kuullessan tiedon Porvoon surmasta

– Lamaannuin varmaan sen tähden, että ylipäätään on lapsen kuolemasta kysymys. Se itsessään on hirveintä, mitä ihminen voi kuvitella, ja että se on väkivaltainen kuolema ja vielä oma isä, ja että se on tapahtunut julkisesti, Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo kuvaa tuntemuksiaan päivän uutisesta.

Piispankin on vaikea antaa yksiselitteistä neuvoa tapahtuman käsittelyyn.

– Voi vain todeta, että jos tällaisessa tilanteessa ihmiset eivät olisi järkyttyneitä, niin siinä olisi jotain omituista. Kyllä tämä on niin täydellisen poikkeuksellinen, ja kuten eri asiantuntijat ovat sanoneet, äärimmäisen harvinainen juttu, että se ymmärrettävästi järkyttää ja saa aikaan syvän surun. Mielestäni nyt on surun aika, piispa Laajasalo sanoo.

Laajasalon mukaan on hyvä miettiä, mitä jatkossa pitäisi tehdä toisin, ettei vastaavaa tapahtuisi. Piispa kuitenkin huomauttaa, että surun keskellä ei kannata heti mennä liian syvälle yhteiskunnan syyttämiseen.

– On hyvä nähdä, että tämä on täysin poikkeuksellista ja äärimmäisen hankalasti ennakoitavaa. Ne ihmiset, jotka siellä nyt ovat olleet paikan päällä tai muuten esimerkiksi ministeriössä tekemässä sitä työtä, ovat aivan yhtä lailla järkyttyneitä.

Laajasalo kertoo olleensa yhteydessä porvoolaisiin pappeihin ja näkee seurakunnalla tärkeän roolin surun käsittelyssä, koska kirkon ennestään tutut työntekijät voivat tuntua luonnolliselta kriisiavulta.

- Jos meillä on koulussa tuttuja nuorisotyöntekijöitä ja pappeja, niin kuvittelisin, että sillä on kriisin keskellä iso merkitys, piispa sanoo.

Yhtenä lastensuojelun kysymyksenä Laajasalo nostaa esiin sen, miten lapseen kohdistunut raaka väkivalta käsitellään tapauksesta järkyttyneiden lasten ja nuorten kanssa.

- Mitä ne pienet lapset, jotka huomenna kävelee sen puiston ohi kouluun? Tai niiden lööppien ohi, jossa tästä asiasta kerrotaan? Niin millä tavalla heitä suojellaan? Tällaisessa kriisissä on myös äärimmäisen oleellista keskittyä niihin, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita tai potentiaalisia asiakkaita. Ehkä myös niitä vanhempia ja isovanhempia, jotka tästä on järkyttynietä. Mun ajatukset on aika voimakkaasti myös heissä, Laajasalo sanoo.

Piispa muistuttaa, että lasten kanssa pitää käsitellä asiaa lasten ehdoilla. Aikuisen pitäisi pystyä vastaamaan lasten mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Katso koko A-studion keskustelu Yle Areenassa.