yle.fi-etusivu

Miten seksuaalinen häirintä muuttui vakavaksi asiaksi – vuosikymmenien matka varjoista valoon

A-teema kokosi yhteen tärkeimmät tasa-arvoon tähdänneet tapahtumat 1970-luvulta lähtien.

A-teema
Kuva mustavalkoisesta tv-ohjelmasta "Akkavalta - Woman power" vuodelta 1969. Kuvassa johtajaa näyttelevä Jukka Sipilä ja sihteerinä Sirpa Fransman.
Kuva tv-ohjelmasta "Akkavalta - Woman power" vuodelta 1969. Håkan Sandblom / Yle

Miten seksuaalinen häirintä ja ahdistelu on noussut päivänvaloon Suomessa?

Tie siihen, että seksuaalinen häirintä ymmärretään itsemääräämisoikeutta loukkaavana ja epäkunnioittavana käytöksenä on ollut pitkä.

Yhäkin naisiin – mutta tänä päivänä myös miehiin - kohdistuvaa häirintää ja ahdistelua vähätellään. Sitä saatetaan pitää “leikkinä” tai syvään juurtuneena, ja siksi oikeutettuna tapana.

Usein seksuaalinen häirintä kääntyy vallankäytön välineeksi ja aiheuttaa vastenmielisiä ja jopa traumatisoivia kokemuksia.

Aikajanallemme on kerätty käänteentekeviä, naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumiseen tähtääviä tapahtumia kautta viimeisten vuosikymmenien.

1972 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) (siirryt toiseen palveluun) perustetaan

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva neuvottelukunta, joka toimii naisten ja miesten välisen yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseksi.

1980 Suomen hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma (siirryt toiseen palveluun)

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma kokoaa yhteen keskeiset hallituksen toimenpiteet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi. Se pohjautuu hallitusohjelmaan, sukupuolten tasa-arvoa koskevaan tietoon ja valtioneuvoston selontekoon naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sekä kansainvälisiin sitoumuksiin.

1980-luvun lopulla Suomessa otetaan käyttöön ilmaisu “seksuaalinen häirintä”

Tällä hetkellä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä toimiva Hannele Varsa otti tiettävästi ilmaisun käyttöön ensimmäisenä Suomessa. Varsa tutki ilmiötä työskennellessään tasa-arvovaltuutetun toimistossa.

1986 Suomi ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) (siirryt toiseen palveluun)

Yleissopimuksen tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien tasa-arvoista toteutumista naisten osalta. Sopimus sisältää säännöksiä mm. kansalaisuudesta, koulutuksesta, työelämään osallistumisesta, terveydenhuollosta sekä naisten taloudellisista oikeuksista. Sopimus tuli Suomen osalta voimaan 4.10.1986.

1987Tasa-arvolaki (siirryt toiseen palveluun) - Laki naisten ja miesten tasa-arvosta

Lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987.

1990 Tupolevin veljekset lähettävät “kikkelikortin” Marianne Laxénille

Joukko työmarkkinajohtajia lähetti kuuluisaksi nousseen postikortin tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa erikoistutkijana toimineelle Marianne Laxénille. Kortissa luki ranskaksi ”Vive les hommes” eli ”Eläköön miehet”. Julkisuuteen päätynyt kortti herätti kiivaan keskustelun tasa-arvon tilasta Suomessa.

1993 julkaistaan haastattelututkimus (siirryt toiseen palveluun)sukupuolisesta häirinnästä

Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu työelämässä - näkymättömälle nimi -tutkimuksen teki Tasa-arvovaltuutetun toimistossa työskennellyt Hannele Varsa. Tutkimuksen ja siihen liittyvä katsaus ovat sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja.

1994 Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan

Lainmuutos tapahtui Suomessa myöhään verrattuna muihin EU-maihin. Esimerkiksi Ruotsissa raiskaus avioliitossa on ollut rikos vuodesta 1962 lähtien.

1998 Seksuaalirikoksia koskeva rikoslain 20 luku (siirryt toiseen palveluun) uudistetaan 24.7.1998

Uudistuksen tavoitteina olivat seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojaaminen ja lasten suojaaminen seksuaaliselta hyväksikäytöltä.

2001 Harvalla työpaikalla toimintaohjeet seksuaalisen häirinnän kohtaamiseen

”Kaikilla työpaikoilla pitäisi olla ohjeet, vaikka laki ei sitä edellytäkään, sanoi siihen aikaan Stakesin tutkijana työskennellyt Hannele Varsa.

2001 Veikkauksen hallitus irtisanoo (siirryt toiseen palveluun) toimitusjohtaja Matti Ahteen seksuaalisen häirinnän vuoksi.

Tapaus jäi riitaisaksi ja Ahteen erottamista kannatettiin ja vastustettiin.

2005 tasa-arvolakiin lisätään pykälät, jotka velvoittavat työnantajan puuttumaan häirintään. Puuttumattomuus tulkitaan syrjinnäksi.

2007 Eduskunnassa tehdään selvitys, jonka mukaan moni naispuolinen oli kokenut seksuaalista häirintää

Kyselyn mukaan seksuaalinen häirintä on eduskunnassa vakava ongelma. Kyselytutkimus oli osa eduskunnan kanslian tasa-arvoselvitystä, joka lähetettiin 680 henkilölle. Kyselyyn vastasi 320 eduskunnan työntekijää, joista 224 naisia. Kansanedustajilta asiaa ei kyselty. Tutkimus julkaistii tammikuussa 2008.

2008 Eduskunnan “kalapuikkoviiksimiehiä” syytetään julkisesti seksuaalisesta häirinnästä

Kohu alkoi Helsingin Sanomien kirjoituksesta, jossa nimettiin useita kansanedustajia, jotka olivat eduskunnassa työskennelleiden naisten mukaan häirinneet heitä seksuaalisesti. Kansanedustajien nimeäminen vei Helsingin Sanomat käräjille, jossa neljää lehden toimittaa syytettiin törkeästä kunnianloukkauksesta. (siirryt toiseen palveluun) Nimitys “kalapuikkoviiksimiehet” vakiintui kansan suuhun ja se on noussut esille myös eduskunnan ulkopuolella

2014 ”Ei meidän koulussa” –kampanja (siirryt toiseen palveluun)

Kampanja sisältää tasa-arvovaltuutetun oppimateriaalia seksuaalista häirintää vastaan. Aineisto tehtiin yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitoisten tunneille, seksuaalista häirintää käsittelevälle oppitunnille.

2014 seksuaalinen ahdistelu lisätään rikoslakiin (siirryt toiseen palveluun) raiskaussäännösten muuttamisen yhteydessä

”Joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.”Ahdistelupykälä lisättiin rikoslakiin nk. Istanbulin sopimuksen vuoksi.

2015Istanbulin sopimus (siirryt toiseen palveluun) astuu voimaan

Kyseessä on Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Istanbulin sopimus on myös ensimmäinen eurooppalainen oikeudellisesti sitova sopimus, joka koskee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Se astui kansainvälisesti voimaan 1.8.2014.

2015 Tasa-arvolaki uudistetaan uuden yhdenvertaisuuslain säätämisen yhteydessä

Tasa-arvolakiin sisällytettiin sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellot sekä velvoite tällaisen syrjinnän ennaltaehkäisyyn, ulotettiin tasa-arvosuunnitelmavelvoite peruskouluihin, täsmennettiin työnantajan tasa-arvosuunnitelmaa ja palkkakartoitusta koskevia säännöksiä, vahvistettiin tasa-arvovaltuutetun itsenäistä asemaa koskevia säännöksiä sekä perustettiin uusi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.

2016 #lääppijät-kampanja (siirryt toiseen palveluun) sosiaalisessa mediassa

Twitterissä käynnistyi Suomessa vilkas keskustelu seksuaalisesta häirinnästä uuden vuoden tapahtumien seurauksena. Kölnissä noin sata naista teki ilmoituksen seksuaalisesta häirinnästä uutenavuotena. Myös Helsingin poliisi sai tiedon kolmesta ahdistelutapauksesta, joista kahdesta tehtiin rikosilmoitus.

Katuhäirinnän vastainen mielenosoitus
Eri puolilla Ranskaa on järjestetty seksuaalisen ahdistelun vastaisia mielenosoituksia. Juha Nurminen/Yle

2017

Seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta puhuminen nousi näkyvästi otsikoihin, kun lokakuussa käynnistyi #metoo-kampanja. Kampanja alkoi paljastuksista, jotka koskivat elokuvamoguli Harvey Weinsteinin harjoittamaa seksuaalista häirintää. Näyttelijä Alyssa Milano pyysi kaikkia seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuneita naisia kirjoittamaan sosiaalisen median päivitykseensä sanat ”MeToo” osoittaakseen, kuinka valtavasta ilmiöstä seksuaalisessa häirinnässä todella on kyse. #metoo-hastag keräsi alle vuorokaudessa noin 500 tuhatta twiittiä.

Kampanja käynnisti monenlaista liikehdintää. Esimerkiksi Ruotsissa #metoo-kampanja johti useisiin mielenosoituksiin ja Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n johtajan eroon tehtävästään.

Europarlamentaarikot aikoivat osaltaan käydä keskustelua seksuaalisesta häirinnästä Euroopan maissa, mutta kohdevalo kääntyikin parlamenttiin itseensä. Britannian (siirryt toiseen palveluun)parlamentissa keskusteltiin seksuaalisesta häirinnästä sillä seurauksella, että Britannian puolustusministeri eroaa häirintäkohun takia keskustelua seuraavana päivänä.
Myös Ranskalaiset naiset kapinoivat katuhäirintää vastaan

Suomessa näyttävimmin seksuaalisesta häirinnästä on #metoo-kampanjan yhteydessä nostanut keskustelua teatteriala. Teatterialan julkitulo (siirryt toiseen palveluun) tapahtui samaan aikaan Ruotsissa järjestettyjen mielenosoitusten kanssa. Yli sata suomalaista näyttelijää on kertonut tulleensa ahdistelluksi työssään STT:n ja Näyttelijäliiton toteuttamassa kyselyssä. Näyttelijäliitto aloitti myös oman kampanjan (siirryt toiseen palveluun)seksuaalista ahdistelua vastaan.

Vaikka #metoo-kampanja alkoi naisten kokemuksista, se on nostanut esille myös miesten kohtaaman seksuaalisen häirinnän. Kun pykälä seksuaalisesta ahdistelusta tuli voimaan rikoslaissa vuonna 2014, kaksinkertaistui myös poliisille ahdistelusta tehtyjen ilmoitusten määrä aina viime vuoteen asti. Vimeisten Poliisihallituksen tilastojen mukaan näyttää siltä, että määrä laskee, paitsi miesten osalta.

Ahdistelua, häirintää ja häpeää. Seksuaalinen häirintä on yleisempää kuin kukaan uskalsi arvata. Mistä ahdistelu johtuu? Miksi laki ei riitä suojelemaan meitä? Tunnistetaanko raja, jonka yli ei saa mennä?

A-teema: Seksuaalista häirintää Yle TV1 torstaina 16.11 klo 21.05 alkaen sekä Yle Areena. #ateema