Kuurojen kansanopisto vietti 30-vuotisjuhlaansa

Helsingissä sijaitseva Kuurojen Kansanopisto juhli marraskuun alussa 30-vuotista toimintaansa. Kansanopisto perustettiin vuonna 1987 parantamaan kuurojen osallistumismahdollisuuksia yhteiskuntaan.

Yle Uutiset viittomakielellä
Ryhmäkuva lukukauden 1987 - 1988 opiskelijoista.

Kuurojen Liiton omistaman Kuurojen Kansanopisto perustamisesta on kulunut 30 vuotta. Tasavuosia juhlittiin marraskuun alussa juhlaseminaarilla ja työpajoilla Helsingin Valkeassa talossa.

Kansanopisto tarjosi valtaosalle kuuroista ensimmäistä kertaa mahdollisuuden opiskella omalla äidinkielellään. Tämä oli voimakas kokemus myös Marjukka Telalle, joka opiskeli kansanopistolla pian sen perustamisen jälkeen.

– Oli todella ihanaa, kun kaikki opettajat osasivat viittoa. Sitä ennen kaikki oli ollut vain viitottua suomea, niin opintolinjalla viitottiin. En koskaan unohda, miten helppoa ja mukavaa oli, kun oli helppo ottaa vastaan viittomista. Myös ilmapiiri oli hyvä ja kavereiden kanssa oli helppoa jutella ja olla vuorovaikutuksessa, Tela muistelee.

Telalle kansanopisto tarjosi opintojen jälkeen myös työpaikan ja hän on työskentellyt kansanopistolla lähes koko sen olemassaoloajan.

Mallia muista Pohjoismaista

Kansanopiston perustamisen aikaan Kuurojen Liiton toiminnanjohtajana toimi järjestöneuvos Liisa Kauppinen. Kauppinen kertoo, että tuolloin muissa Pohjoismaissa oli perustettu omat kansanopistot ja Suomen Kuurojen Liitto otti niistä mallia.

– 80-luvun alussa kuurojen liiton koulutussuunnittelija Jukka Isola kävi tutustumassa koulutukseen muissa pohjoismaissa yhdessä Pirkko Rytkösen kanssa. He tulivat takaisin tohkeissaa siitä, että joka maassa oli kansanopisto, mutta meillä ei ole. Liiton hallitus päätti heti esittää kansanopiston perustamista, Kauppinen kertoo.

Kun monivaiheinen lupa- ja rahoitusprosessi oli saatu päätökseen, kansanopisto ja siihen kuuluva asuntola rakennettiin osaksi kuulovammaisalan järjestöjen yhteistä Valkeaa taloa.

Ensi alkuun kansanopistolla oli kolme opintolinjaa: perusopetusta täydentävä linja, kulttuurilinja ja viittomakielen opettajalinja. Näitä linjoja kansanopistolla ei ole enää ole ja 30 vuoden aikana linjavalikoima on kokenut monta muutosta. Viime vuosina lisääntynyt maahanmuutto näkyy myös kansanopistolla.

Liisa Kauppinen korostaa, että muutoksista huolimatta kansanopiston perustehtävä on pysynyt muuttumattomana.

– On selvää, että aina tulee jotain uutta ja varmasti tulevaisuudessa tulee taas jokin uusi ryhmä , joka tarvitsee paremmat valmiudet jatkuvasti muuttavassa yhteiskunnassa toimimiseen. Perustehtävä tukea kieli- ja kulttuurivähemmistön sivistystarpeita ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Tämä tehtävä on pysynyt muuttumattomana.