Suntin pintaa säädellään Kokkolassa edelleen kaivinkoneella – veden laatua parannellaan pikku hiljaa

Vedenpinnan tehokkaampi säätely olisi tärkeä askel Kokkolan kaupunginsalmen hyvinvoinnille. Tämän vuoden budjettiin uuden pohjapadon rakentaminen ei kuitenkaan mahtunut.

vesistöt
Kuvassa havainnekuva Suntista uuden pohjapadon kohdalta
Havainnekuvassa näkyy uusi pohjapato, joka asettuu uomaan nähden pitkittäissuuntaan ja hiukan vinoon. Tummassa padon harjassa on samaa tummaa kiveä kuin Puurokarin taideteoksissa.Kokkolan kaupunki

Betoninen pohjapato helpottaisi vedenpinnan sääntelyä Suntissa. Nykyinen pato Pohjoisen ohikulkutien sillan juurella aukeaa vain kaivinkoneella. Kaivinkoneen kauhaa tarvitaan apuun rankkasateilla, sillä vesimassat eivät pääse nykyisen padonniskan yli omin voimin.

Kovilla sateilla Suntin vesi tulvii erityisesti yläjuoksulla. Sen sijaan kuivana kesänä vettä on liian vähän. Uusi pato tasaisi veden pinnan vaihtelua silloin alivirtaama-aukon avulla.

Säästöpaineet leikkasivat Kokkolan tämän vuoden budjetista 350 000 euroa, jotka oli tarkoitettu uuden pohjapadon rakentamiseen ja padonseudun ruoppaukseen.

Uusi pato on edelleen suunnitelmissa, lupaa suunnitteluinsinööri Minna Väisänen. Vesioikeuden myöntämä rakentamislupa on voimassa vielä kaksi vuotta.

Ei koskaan sinisenä siintävää vettä

Kokkolan kaupunginsalmella on muitakin ongelmia kuin rajusti vaihteleva vedenpinta. Vesi pitäisi saada virtaamaan nykyistä reippaammin eli vesimassoja tarvittaisiin lisää. Vettä pitäisi myös puhdistaa.

Suunnitteluinsinööri Minna Väisänen täsmentää, että Suntin ruskeus ei muutu, vaikka vettä virtaisi enemmän tai vettä jollain tapaa puhdistettaisiin. Väri tulee humuksesta, joka on tyypillistä suomalaisvesistöille. Kaikkea humusta ei Suntista saada koskaan pois.

– Suntin vesi tulee pysymään ruskeana, koska siinä on humusta eli veteen liuenneita eloperäisiä aineita maaperästä ja valuma-alueelta. Niille ei padolla mitään mahdeta. Ravinteita tulee maatalousalueelta ja Linnusperästä avoviemäreistä. Sameutta aiheuttavat myös vedessä olevat maa-ainekset sekä ravinteista runsastuvat planktonlevät.

Parempaa kohti pyritään

Suntin hyvinvoinnin parantaminen on pitkä prosessi. Vesi saadaan nykyistä puhtaammaksi, kunhan yläjuoksun avoviemäreistä päästään. Maatalouden suojavyöhykkeet ovat myös askel samaan suuntaan.

Suntin vesi tulee pysymään ruskeana, koska siinä on humusta eli veteen liuenneita eloperäisiä aineita.

Minna Väisänen, suunnitteluinsinööri

Lisätyökaluina ovat laskeutusaltaat ja kosteikot, joilla pystytään estämään ravinteiden valumista veteen.

Yksi kosteikko on jo rakennettu EU-rahalla Kaanaanmaalle, josta ravinteikasta vettä valuu Silakkapuroa pitkin Suntiin.

Toista kosteikkoa harkitaan Heinolaan, jonne ollaan rakentamassa jatkoa Suntin varren pyörätielle. Kaupunkikosteikko sitoisi ravinteita.

– Veden virtaus hidastuu kosteikossa ja osa ravinteista sekä kiintoaineksista saostuu altaan pohjalle. Altaan kasvusto osaltaan sitoo ravinteita, kertoo Minna Väisänen.

Lisää vettä Perhonjoesta?

Sunti vaikuttaisi ihan oikealta joelta tai kanavalta, jos siinä virtaisi enemmän vettä.

Vuosien varrella veden lisäämiseksi on esitetty monenlaisia ehdotuksia. Niihin voidaan suunnitteluinsinööri Minna Väisäsen mukaan palata vasta, kun veden laatu on tarpeeksi hyvää. Tällä hetkellä mahdollisesti Perhonjoesta pumpattava huonolaatuinen vesi kuormittaisi liikaa alajuoksulla eli Vanhansatamanlahdella.

Lisävesi odottaa siis sitä hetkeä, kun Suntin veden laatua on vähitellen saatu paremmaksi.

– Tässä vaiheessa, kun Suntin veden laatu on aika huono, me emme voi johtaa lisää vettä Suntiin. Me huomioimme kuitenkin koko ajan vähitellen laatuasioita tässä kaikessa muussa suunnittelussa, vaikka tätä patoa ei tähän hätään saadakaan. Kaikki nämä asiat yhdessä vaikuttavat siihen, että Suntin veden laatu olisi joskus sen luokkaista, että voitaisiin sitä lisävettä harkita.