Sankarihautojen kunniavartioista tuli myös tasa-arvokysymys: "Naisethan pitivät kotirintaman pystyssä, mikseivät haudalle kelpaisi?"

Ohjeistus itsenäisyyspäivän kunniavartioista on saanut osan kunnista kapinoimaan. Vain miehet hyväksyvää alkuperäistä ehdotusta pidetään epätasa-arvoisena ja epäsopivana kuvaamaan vuoden 2017 Suomea.

sankarihaudat
Vaasan hautausmaan sankarihaudat.
Eri puolilla Suomea etsitään itsenäisyyspäivän kunniavartiostoon talvi- ja jatkosodissa kaatuneiden ikäisiä miehiä.Terhi Varjonen / Yle

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi muistetaan talvi- ja sisällissodassa kaatuneita poikkeuksellisilla kunniavartioilla itsenäisyyspäivänä, mutta osa kunnista on päättänyt poiketa alkuperäisideasta, jotta vartiosto saataisiin kasaan.

Ainakin kolmessakymmenessä kunnassa sankarihaudoille etsitään samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa vartioon eli lähes poikkeuksetta miestä. Ehdotuksen toteutustavan on määritellyt Suomi 100 -juhlavuoden sihteeristö ja se on herättänyt närää osassa kuntia.

Keski-Pohjanmaalla Lohtajan ja Himangan lisäksi myös Veteli kapinoi ohjeistusta vastaan ja päästää naisetkin sankarihaudoille. Vapaaehtoisia Vetelissä keräävä Karoliina Tunkkari pitää asiaa itsestäänselvänä.

Naisetkin taistelivat ja kuolivat itsenäisyyden puolesta, kuka missäkin tehtävässä. Valtaosa piti kotirintamaa pystyssä. Ja eikö maan jälleenrakennuskin ollut yhteinen ponnistus?

Karoliina Tunkkari, Veteli

– Naisetkin taistelivat ja kuolivat itsenäisyyden puolesta, kuka missäkin tehtävässä. Valtaosa piti kotirintamaa pystyssä. Ja eikö maan jälleenrakennuskin ollut yhteinen ponnistus? Sama oikeus naisellakin on haudalla seistä, pohtii Tunkkari.

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen toivottaa naiset tervetulleiksi vartioon, mutta muistuttaa alkuperäisestä ideasta.

– Kunniavartiolla halutaan kuvastaa, kuinka kokonainen sukupolvi kaatui sodassa, ja sellaisena autenttisena kuin se siellä haudoissa makaa. Mutta on täysin ymmärrettävää, että ikäluokkien pienuuden takia jokaisella paikkakunnalla haetaan myös omia tapoja kunnianosoituksiin. Jokainen vartio on arvokas ja toivottu, tarkentaa Timonen.

Esimerkiksi noin 3 300 asukkaan Vetelissä sankarihaudoissa makaa 103 miestä ja yksi nainen. Vartioon on ilmoittautunut 30 vapaaehtoista. Neljä heistä on naisia.

– Ei tuota määrää varmasti saataisi kasaan pelkästään miehistä, sekin on yksi syy, miksi ohjeistusta venytettiin, perustelee Tunkkari.

Keskipohjalaiskunnassa Lohtajalla jo viitisentoista naista on ilmoittautunut vartiostoon. Ilmoittautumisia vastaanottavan Päivi Sorjosen mukaan esimerkiksi sukulaisensa haudalle seisomaan pääsevät ovat iloinneet mahdollisuudesta.

– Tässä lähdettiin ihan tasa-arvonäkökulmasta. Lisäksi Lohtajan yläkoululaisetkin haluavat mukaan, joten ikäraja laskettiin meillä 15 ikävuoteen, kertoo Sorjonen.

"Ehdotusta olisi voitu miettiä"

Naisten kelpuuttamiseen kunniavartiostoon pääsihteeri Pekka Timonen suhtautuu ymmärtäväisesti. Alunperin vartiossa seisovien iäksi määriteltiin 16–44 vuotta. Senkin venyttäminen muutamalla vuodella on Timosen mielestä ymmärrettävää.

Nykyään naisten ja miesten välinen tasa-arvo on toista kuin sota-aikoina, ja naisetkin voivat käydä armeijan. Eikö kunniavartion kriteeristöä olisi voinut pohtia tasa-arvon näkökulmasta uusiksi ja tarjota naisillekin mahdollisuus kunnioittaa tällä tavalla sodassa kaatuneita?

– Totta kai näinkin voi ajatella. Tässä lähdettiin kuitenkin siitä, että kunniavartio kertoisi siitä sotien ajan nuoresta sukupolvesta, joka kaatui, perustelee Timonen.

Kunniavartiostoja järjestävien kuntien määrä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä niitä pidetään ainakin kolmellakymmenellä paikkakunnalla, mukana ovat muun muassa Tampere, Oulu, Lahti, Kälviä ja Kaustinen. Timosen tiedossa ei ole, millä tavoin eri paikkakunnilla naisia on mukana vartiossa.

Suomi 100 -juhlavuoden sivuille (siirryt toiseen palveluun) kerätään ne kunniavartiot, jotka noudattavat alkuperäistä ohjeistusta.