yle.fi-etusivu

Valtuustoaloite Helsingissä: Pienet ydinreaktorit jauhamaan kaukolämpöä koteihin

Voisiko ydinvoima olla toimiva ratkaisu helsinkiläisten kotien lämmittämiseen? Tätä kysytään valtuustoaloitteessa, jonka takana on nyt 15 valtuutettua. Allekirjoittaneiden joukossa myös vihreiden edustaja.

ydinenergia
Kanadalaisen Terrestrial Energyn suunnittelema ydinvoimalaitos näyttäisi ulkoapäin teollisuuslaitokselta. Sulasuolareaktorit ovat yläkuvassa näkyviä kuparinsävyisiä lieriöitä. Havainnekuva pienreaktroista (yläkuva) ja yksityiskohta reaktorista (alakuva).
Terrestrial Energy (CC-BY-SA)

Pieni ydinvoimala lähellä asutusta. Ei lainkaan mahdoton tulevaisuudenkuva, ainakaan jos kysytään Piraattipuolueen helsinkiläisvaltuutetulta Petrus Pennaselta. Hän haluaa kaupungin selvittävän, kuinka pienet ydinreaktorit voisivat toimia pääkaupunkiseudun oloissa.

Piraattipuolueen valtuustoaloite menee seuraavaksi Helsingin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Reaktori vaikka Vuosaareen edustalle

Petrus Pennanen ja kumppanit ovat iskeneet silmänsä erityisesti pieniin sarjatuotantona valmistettaviin ydinreaktoreihin, joiden kehityksestä Yle uutisoi syyskuussa.

Käytännössä Helsingin ympäristössä olisi useita lämpölaitoksia, joissa lämpö tuotettaisiin uraania halkomalla, eikä maakaasua, hiiltä tai pellettejä polttamalla. Nykyisiin ydinvoimaloihin verrattuna laitokset olisivat lähempänä asutusta, yksinkertaisempia, pienempiä ja nopeampia rakentaa. Ne eivät tuottaisi välttämättä lainkaan sähköä.

Äärimmillään reaktori voisi olla vaikkapa Vuosaareen ankkuroidussa laivassa, josta lämpö ohjataan kaupungin kaukolämpöverkkoon. Onhan Venäjälläkin ollut ydinkäyttöisiä jäänmurtajia jo vuosikymmeniä, ja Pietarissa rakennetaan parhaillaan maailman ensimmäistä kelluvaa ydinvoimalaa.

Aloitteessa ei esitetä näin yksityiskohtaisia ehdotuksia, mutta ideologisesti suunnanmuutos on merkittävä.

Pietarin kelluva ydinvoimala Akademik Lomonosov
Akademik Lomonosov on maailman ensimmäinen kelluva ydinvoimala.Peter Kovalev / AOP

Viime vuosina ajatus Helsingistä ja ydinlämmöstä on tarkoittanut sitä, että Fortumin ydinvoimalasta Loviisasta pumpataan hukkalämpö putkea pitkin Helsinkiin. Kaupungin omistama energiayhtiö Helen ei ole innostunut ajatuksesta, koska sadan kilometrin pituinen putki on yhtiön laskelmien mukaan liian kallis ja tekisi kaupungin riippuvaiseksi yhdestä lämmönlähteestä.

– Helenin ja Fortumin suhteet ovat niin huonot, ettei sitä ole koskaan selvitetty kunnolla, lisää Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara (vihr.).

"Se on yksi hyvä vaihtoehto"

Pienreaktoreiden selvittäminen kaukolämmön lähteeksi saa tukea teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä. Tekniikan kehitys on sen verran pitkällä, että reaktorit saattavat ehtiä apuun vuoteen 2035 mennessä. Silloin Helsingin pitäisi olla hiilineutraali.

– Se on yksi hyvä vaihtoehto vähäpäästöisen kaukolämmön tuotantoon. Tällä hetkellä maailmalla tutkitaan aktiivisesti, että olisiko pienille reaktoreille perusteltavissa pienemmät suojavyöhykkeet kuin isoille reaktoreille samalla turvallisuuden tasolla, sanoo vanhempi tutkija Ville Tulkki.

Havainnekuva pienreaktroista (yläkuva) ja yksityiskohta reaktorista (alakuva).
Kanadalaisen Terrestrial Energyn suunnittelema ydinvoimalaitos näyttäisi ulkoapäin teollisuuslaitokselta. Sulasuolareaktorit ovat yläkuvassa näkyviä kuparinsävyisiä lieriöitä.Terrestrial Energy (CC-BY-SA)

Myös Säteilyturvakeskus on aloittanut turvallisuustutkimuksen pienreaktoreista.

Sopivat paikat avainasemassa

VTT:n alustavien arvioiden mukaan kaukolämmön tuottaminen ydinvoimalla saattaisi olla jopa taloudellisesti järkevää. Yksi avainkysymyksistä on se, löytyykö reaktoreille sopivia paikkoja riittävän läheltä. Meren läheisyys ei ole pakollista, mutta se tekisi rakentamisesta halvempaa.

Valtuustoaloitteessa mainitaan kaksi sijoitusvaihtoehtoa, Loviisa ja Inkoo.

Loviisan tapauksessa mahdollinen kolmas ydinvoimala koostuisi useasta pienreaktorista. Tällöin Helsinki olisi paremmassa suojassa yksittäisen reaktorin ongelmilta, mutta edelleen riippuvainen yhden kalliin lämpöputken toiminnasta.

Inkoo olisi lähempänä, mutta sekin edellyttäisi yhteistyötä Fortumin kanssa, joka purkaa tontilta parhaillaan kivihiilivoimaloitaan.

Puuhamiehenä myös vihreiden Harjanne, Soininvaara "hieman haluton"

Aloite on poliittisesti erityisen mielenkiintoinen, sillä sitä on ollut kirjoittamassa myös Atte Harjanne vihreistä. Puolue on perinteisesti ollut hyvin vahvasti ydinvoimaa vastaan.

– Olen vihreissä tämän asian puolesta pitänyt ääntä jo jonkin aikaa, enkä ole ainut. Ei minulle ole koskaan kukaan sanonut, että nyt pitää lopettaa, sanoo Harjanne.

Harjanne tutkii työkseen sään ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhteiskuntaan Ilmatieteen laitoksella. Hänen mielestään monilla ihmisillä on turhan synkkä kuva ydinjätteiden ja ydinonnettomuuden riskeistä – etenkin jos ne suhteuttaa fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksiin.

– On ilmiselvää, että ydinenergia on siinä määrin potentiaalinen vaihtoehto, että sitäkin pitää arvioida rehellisesti, eikä minään mörkönä, sanoo Harjanne.

Helenin puheenjohtaja ja Vihreiden konkaripoliitikko Soininvaara kuuli valtuustoaloitteesta ensimmäisen kerran Yleltä. Hän kannattaa lähtökohtaisesti kaikkien kivien kääntämistä ilmastonmuutoksen takia, vaikkei olekaan juuri seurannut pienreaktoreiden kehitystä.

– Ei minulla ole mitään kategorista ydinkaukolämpöä vastaan. Mutta tällaista ei ole missään maailmassa. Siinä mielessä olen hieman haluton laittamaan kaupungin rahoja tämän asian kokeilemiseen, sanoo Soininvaara.

Helsingin hiilineutraalius perustuu puun polttoon

Piraattipuolueen Pennanen, ydinfysiikan tohtori itsekin, ei ole omien sanojensa mukaan kirjoittanut aloitetta siksi, että olisi valtavan innostunut juuri ydinvoimasta. Kyse on pikemminkin siitä, että fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen ei ole tällä hetkellä hyviä ratkaisuja.

– Suunnitellut pellettilaitokset ovat ongelmallisia metsäluonnon kannalta, ja tutkijat ovat huolestuneita niiden tehokkuudesta ilmastonmuutoksen hillinnässä, aloitteessa muistutetaan.

Helsinki on päättänyt sulkea Hanasaaren kivihiilivoimalan 2020-luvun alkupuolella. Suurista laitoksista jäljelle jäävät vielä Salmisaaren hiilivoimala ja Vuosaaren maakaasuvoimala. Edes Hanasaaren jättämän aukon tilkitsemiseen ei ole vielä keksitty keinoja, mutta tähänastisten päätösten perusteella se tehdään suurelta osin puuta polttamalla.

Puunpolton ongelma taas on se, että sekin lämmittää ilmakehää varsinkin lyhyellä aikavälillä.

EU:ssa käydään parhaillaan vääntöä sekä metsien ilmastovaikutuksen laskentasäännöistä, että erilaisten biopolttoaineiden käytön kestävyydestä.

Soininvaara myöntää, että kaupungin ilmastotavoitteita on hankala saavuttaa, ellei puunpolttoa lasketa päästöttömäksi.

– Jos joku insinööri havaitsee, että puuta polttamalla syntyy hiilidioksidia, niin sitten olemme täysin pulassa, sanoo Soininvaara.