Koe uusi yle.fi

Asiantuntija Porvoon tragediasta: "Aikuisten kannattaisi suojella lasten lisäksi myös itseään uutistulvalta"

Jos aikuiset eivät käsittele keskenään väkivaltauutisten synnyttämiä ahdistuksen tunteita, he saattavat siirtää niitä lapsiin.

väkivalta
Kynttilöitä Lyseon leikkipuiston portilla.
Lyseon leikkipuiston portille Porvooseen on muodostunut vaikuttava kynttilämeri.Petteri Juuti / Yle

Vaikka aikuinen kuinka yrittäisi piilottaa sanomalehdet, sulkea radion ja vetää verhot julman maailman eteen, väkivaltatapausten uutisointi tavoittaa myös lapset.

Monissa kodeissa, kouluissa ja muissa yhteisöissä onkin tänään tiistaina mietitty sitä, miten maanantaiaamuna tapahtuneesta Porvoon puukotuksesta voisi puhua lasten kanssa.

– Heti kun lapset ovat siinä iässä, että he keskustelevat kavereidensa kanssa tai ovat älypuhelimillaan yhteydessä mediaan, ottaisin asian puheeksi, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.

Pajamäki sanoo, että epämääräisten koulunpihapuheiden tai rajujen otsikkojen sijaan on parempi, että tieto tulee vanhemmalta itseltään.

Lapsia tapahtunut saattaa hämmentää ja pelottaa, mutta eivät aikuisetkaan ole teflonia – varsinkaan voimakkaasti tilanteeseen samaistuvat pienten lasten vanhemmat. Pajamäki toivookin, että aikuiset pystyisivät keskenään puhumaan avoimesti siitä, millaisia tunteita tapahtunut on heissä aiheuttanut.

–Sekä itsensä takia, mutta myös siksi, etteivät tulisi siirtäneeksi niitä ahdistuksen tunteitaan lapsiin.

Tapahtumat saattavat lapsilla siirtyä leikkeihinkin

Aikuinen auttaa lasta jo pelkästään sillä, että on läsnä, kuuntelee ja pysyy rauhallisena.

– Jos aikuinen itse on rauhallinen ja levollinen, se välittää lapselle sellaista oloa, että vaikka on tapahtunut näin järkyttävä tapahtuma, se on harvinainen ja me olemme täysin turvassa, Pajamäki sanoo.

Hän suosittelee, että keskustelu käydään jossain mahdollisimman turvallisessa ja arkisessa paikassa kuten kotona. Tuttu ympäristö ja arkiset puuhat auttavat myös aikuista itseään ymmärtämään tapahtunutta ja ankkuroimaan itseään turvaan.

– Tapahtumasta kannattaa kertoa pääpiirteittäin, mutta olla kiinnittämättä yksityiskohtiin huomiota.

Omaa puhumista tärkeämpää on antaa tilaa lapsen omille kysymyksille ja ajatuksille. Tärkeää on muistaa, että lapsen reaktioita on syytä kunnioittaa, vaikkei lapsi osaa kertoa omasta huolestaan kuten aikuinen. Lapsen suhtautumista ei ole syytä vähätellä, vaikka lähestymistapa tuntuisi aikuisesta oudoilta. Lapsi saattaa hämmennyksissään esimerkiksi nauraa tai heittää vitsiä aiheesta.

Pajamäki sanoo, että lapset kuten aikuisetkin reagoivat hyvin yksilöllisesti tällaisiin tilanteisiin.

–On hyvä muistaa, että jotkut lapset tai nuoret eivät välttämättä reagoi lainkaan. Se on normaalia. Sitten on lapsia, jotka syystä tai toisesta saattaa voimakkaastikin reagoida.

Lapsella saattaa esimerkiksi olla lisääntynyt läheisyyden tarve tai nukahtaminen voi olla vaikeaa. Tapahtumat voivat myös siirtyä leikkeihin tai kiinnostus kuolemaa kohtaan voi korostua.

Tatjana Pajamäki Auttavien puhelinten päällikkö, MLL.
MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo, että lasten kanssa kannattaa keskustella väkivaltauutisista ilman yksityiskohtia.Yle

Empatia ei vaadi uutisähkyä

Pajamäki tunnistaa aikuisten suuren huolen ja suojelun tarpeen, mutta haluaisi ettei se rajoitu pelkästään lapsiin.

Hän on sitä mieltä, että ikävien tapahtumien sattuessa uutisten liki pakonomaisen seuraamisen tarpeen voi laittaa myös tauolle.

Kun kyseessä on Porvoon puukotuksen kaltainen äärimmäisen riipaiseva tapahtuma, ne sieltä täältä eri medioista alati tippuvat tiedonjyvät eivät kuitenkaan tarjoa niin laajaa kokonaiskuvaa, että olisi mahdollista ymmärtää kaikkia syitä ja seurauksia.

Saada tyydyttävää vastausta kysymykseen miksi.

– Vanhempien ja muiden aikuisten kannattaisi suojella itsekin itseään medialta ja loppumattomalta uutistulvalta. Kaikkia uutisia ei tarvitse katsoa, kaikkia yksityiskohtia ei tarvitse tietää. Se ei ole välttämätöntä.

Uutisvirrassa kahlaaminen ei ole hänen mielestään välttämättä mikään inhimillisyyden osoitus.

– Voi silti tuntea syvää empatiaa ja olla todella pahoillaan tapahtumasta.

Kolmevuotiaan lapsen puukotusta tutkitaan murhana — poliisi kuulustellut epäiltyä

Lapsen puukotus Porvoossa herättää surua ja suuttumusta – "Sympatiat ovat menehtyneen lapsen äidin puolella"

Sosiaalineuvos: Lastensuojeluun voi olla yhteydessä kuka vain, jos huoli lapsesta on suuri